Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20058

Hankkeen nimi: HYTY-projekti

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL 365

Puhelinnumero: 08-3132000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KAIPAINEN ULLA MAARIT

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.kaipainen(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503125694

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oulu lukeutuu korkeimpien työttömyysasteiden kuntiin Pohjois-pohjanmaalla ja sen työttömyysaste on 15,2 %. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan vuoden takaisesta ja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden haasteet kasautuvat yhä enenevässä määrin kuntien harteille. Työttömyyden pidentymisen tiedetään tuovan mukanaan huomattavan paljon sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, eikä kunnan peruspalvelut kykene nykyisessä resurssitilanteessa oikea-aikaisesti auttamaan tätä kohderyhmää, mikä osaltaan lisää työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pahoinvointia. Näiden haasteiden selättämiseen tarvitaan lisää osuvia toimenpiteitä.

HYTY-rojektin (hyvinvointia ja työkykyä) päätavoitteena on Oulun yli 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten sosiaalisen osallisuuden parantuminen ja voimaantuminen, aktiivisuuden ja motivaation lisääntyminen sekä kansalaistaitojen parantuminen ja tätä kautta työ- ja toimintakyvyn parantuminen.

Työ- ja toimintakyvyn parantumisella vahvistetaan sosiaalista osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä sekä köyhyyttä ja edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää.

Asiakastyön päätavoitteeseen pääsemiseksi hanke toimii elämänhallintaa ja hyvinvointia tukevien sekä työelämään suuntaavien asiakastyöhön liittyvien toimintamallien mukaisesti ja pyrkii jalostamaan näitä toimintamalleja hankkeen toiminta-aikana. Hankkeessa toteutetaan myös palvelumuotoilua kohderyhmän kanssa.

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat Oulun kantaväestön aikuiset (yli 25 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on monialainen palvelutarve. Lisäksi työttömät maahanmuuttajat, joilla on riittävä suomenkielen taito (ei tulkkipalvelutarvetta). Työhönkuntoutuksen näkökulmasta asiakkaat ovat pääosin arviointi- ja/tai kuntoutusvaiheessa, mutta joukossa on myös työnhakijoita, jotka voivat kevyemmällä tuella siirtyä jo osaamisen hankkimis- tai työllistymisvaiheeseen. Tästä syystä myös asiakkuuden kesto hankkeessa on yksilöllinen, mutta se rajataan maksimikestoltaan yhteen vuoteen ja asiakkaita tuetaan/ohjataan henkilökohtaisella polulla kunkin siirtymävaiheen vaatimalla tavalla.

Välillisenä kohderyhmänä ovat toiminnassa mukana olevat työnantajat, koulutusorganisaatiot ja muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluverkosto).

Asiakastyötä koskevissa toimintamalleissa huomioidaan työnhakija-asiakkaiden monialainen palvelutarve ja toiminta pyritään linjaamaan TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan ja TYP:n palveluprosesseja tukemaan. Samalla toiminta linjataan tukemaan Oulun kaupungin hyvinvointisalkkua (kuntalaisen elämänhallinta ja hyvinvointi -salkku) ja Oulun kaupungin työllisyysohjelmaa. Asiakastyössä huomioidaan palvelujen oikea-aikaisuus ja palvelujen prosessinomainen ketjuttaminen.

Projektin toimenpiteet pitävät sisällään TYP:n ja TE-toimiston sekä sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä tehtävän palvelutarvearvion (soveltuvuus hankkeen asiakkaaksi). Hankkeen varsinainen asiakastyömalli jakautuu kahteen vaiheeseen: kartoitus- ja valmennusvaiheeseen.

Kartoitusjaksolla arvioidaan asiakkaiden kokonaistilanne: kartoitetaan psyykkinen, sosiaalinen ja terveydellinen tilanne sekä selvitetään työkykyä, arvioidaan hoito- ja kuntoutuspalveluiden tarve ja niihin integroituminen, kartoitetaan ammattitaito ja osaaminen sekä tarkistetaan ja tarvittaessa tarkennetaan olemassa olevaa aktivointi- ja/tai työllistymissuunnitelmaa (erityisesti tavoitteet ja jatkosuunnitelmat). Kartoitusjakson tavoitteena on arvioinnin lisäksi aktivointi ja motivointi ja se pitää sisällään henkilökohtaista palveluohjausta (elämänhallinta ja urasuunnittelu) ja ryhmävalmennuksena toteutettavaa elämänhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia edistävää toimintaa sekä vertaistukea. Kartoitusjaksoon integroidaan terveys- ja hyvinvointiarvio, joka toteutetaan tarveharkintaisesti osalle kohderyhmää. Kartoitusjakso on pituudeltaan 3 kk, mutta asiakkaat voivat siirtyä seuraavaan valmennusvaiheeseen jo aiemmin, mikäli heidän henkilökohtaiset valmiudet sen sallivat. Kartoitusjaksosta laaditaan kirjallinen kooste, jolla informoidaan lähettävää tahoa.

Kuntouttavalla valmennusjaksolla asiakkaat jatkavat henkilökohtaisen ohjaajan kanssa supportiivisia ja yksilöllisiä keskustelu-/ohjaustapaamisia sekä osallistuvat ryhmässä toteutettavaan psykososiaaliseen ja ammatilliseen valmennukseen ja uraluotsaukseen, jota toteutetaan ratkaisukeskeisen valmennuksen keinoin. Ryhmävalmennus on jaoteltu kartoitusjakson pakollisiin osioihin (elämänhallinta, osallisuus, työ- ja toimintakyky, atk-ryhmät ja urasuunnittelu) ja syvennetyn jakson vapaaehtoisiin osioihin (korttikoulutukset, atk-ryhmät, talous- ja lakineuvonta, perheneuvonta, oma hyvinvointi, työ- ja toimintakyky). Ryhmävalmennus tarjoaa asiakkaille myös vertaistuen ja mahdollisuuden peilata omaa tilannettaan ja suunnitelmiaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa.

Valmennusjaksoon integroidaan tarvittavat asiakaskohtaiset tukiverkostotapaamiset, joissa ovat mukana asiakkaan ja projektityöntekijöiden lisäksi tarvittavat kumppanit (mm. työhallinto, TYP ja sosiaalitoimi).

Valmennusjakso pitää sisällään myös aktiivisen työnantaja-, yritys- ja yhdistysyhteistyön sekä oppilaitosyhteistyön aitojen siirtymien edistämiseksi (projektikoordinaattoritoiminta). Kun asiakkaat omaavat riittävän työ- ja toimintakyvyn heille etsitään sopiva jatkosijoittumispaikka (työkokeilu, työhönvalmennus, palkkatuettu työsuhde, eri pituiset koulutukset), jonka aikana henkilökohtaiset ohjaajat ovat asiakkaiden käytettävissä. Ohjaajat myös arvioivat tämän osion sujumista ja antavat tarvittavat raportit lähettävälle taholle. Valmennus-jaksoon voidaan integroida henkilökohtaisen tarpeen mukaan koulutukseen tutustuminen (1-3 pv) hankkeen yhteistyö-oppilaitoksissa. Valmennusjakson kokonaispituus rajataan enintään yhdeksään kuukauteen.

Kehitysprojektin tuloksena kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus on lisääntynyt sekä työ- ja toimintakyky on parantunut ja heitä on saatu polutettua yksilöllisten tarpeiden vaatimalla tavalla eteenpäin kohti työelämää.

Tuotoksena on saatu jalostettua asiakastyön toimintamallia, joka pitää sisällään osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavan, työllistymisedellytyksiä parantavan ja työelämään suuntaavan arviointi-, tuki- ja valmennuspalvelun, joka tarjoaa täydentävää palvelua kuntalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden hoitoon.

Projektin lisäarvo kiteytyy kohderyhmälle tarjottavaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaan työ- ja toimintakykyä parantavaan ja työmarkkinoille suuntaavaan asiakastyön toimintamalliin, pitkäkestoiseen ja henkilökohtaiseen tukeen sekä jatkopolutukseen, kiilamaiseen yhteistyöhön välityömarkkina-toimijoiden ja alueen työnantajien kanssa sekä tiiviiseen työhallinto- ja kuntayhteistyöhön.

Projekti toteutetaan 1.1.2015-31.12.2018 välisenä aikana ja se pyrkii tavoittamaan toimintansa aikana yhteensä vähintään 300 kohderyhmään kuuluvaa asiakasta. Projektia hallinnoi ja sen toteuttaa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat Oulun (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii) kantaväestön aikuiset (yli 25 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on monialainen palvelutarve.
Lisäksi työttömät maahanmuuttajat, joilla on riittävä suomenkielen taito (ei tulkkipalvelutarvetta).

Työhönkuntoutuksen näkökulmasta asiakkaat ovat pääosin arviointi- ja/tai kuntoutusvaiheessa, mutta joukossa on myös työnhakijoita, jotka voivat kevyemmällä tuella siirtyä jo osaamisen hankkimis- tai työllistymisvaiheeseen.

Projekti on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville työnhakijoille, jotka kokevat työllistymisensä vaikeaksi ja joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille ilman tukea. Projektiin osallistuvilla henkilöillä voi olla työ- ja toimintakyvyn rajoitteita,mutta heillä on työ- ja toimintakyvyn parantumisen myötä mahdollisuus osallistua työelämään.

Henkilöt ohjautuvat projektiin Oulun työvoiman palvelukeskuksesta, joka on Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja KELAn yhteistyöorganisaatio sekä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta, lähinnä tuetun työllistymisen palvelulinjalta. Asiakkaat voivat ohjautua projektiin myös kunnan sosiaalitoimen kautta.
Mikäli asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen muuta kautta (muut työllisyystoimijat, asiakkaiden itseohjautuvuus tms.)tarkistetaan heidän soveltuvuus hankkeeseen yhdessä TE - toimiston tai TYP:n asiantuntijoiden kanssa.

Henkilöt ovat pitkäaikaistyöttömiä ja henkilöitä, joille on uuden lain myötä maksettu vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella.

Maahanmuuttajien osalta asiakkuuskriteeriksi ei aseteta työttömyyden kestoa, vaan palvelutarpeen määrittää työttömyys ja syrjäytymisen uhka.

Hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille on suunniteltu hankkeen toimenpiteisiin liittyen myös julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) mukaisia julkisia työvoimapalveluita (työhönvalmennus ja palkkatuki). Hanke arvioi, että vuositasolla osallistujista sijoittuu palkkatukityösuhteeseen 20 osallistujaa ja työhönvalmennukseen/työkokeiluun 30 osallistujaa. Toisin sanoen näihin toimenpiteisiin arvioidaan kolmivuotisessa hankkeessa osallistuvan yhteensä 150 osallistujaa (60 palkkatukityösuhteeseen ja 90 työhönvalmennukseen/työkokeiluun) .

Arvio palkkatukeen tarvittavasta rahoituksesta on noin 450 tuhatta euroa (450 000,00 €). Tällä rahoituksella saadaan jatkopolutettua 60 hankkeen asiakasta kuuden (6) kuukauden pituiseen palkkatukityösuhteeseen korkeimmalla korotetulla palkkatuella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat toiminnassa mukana olevat työnantajat, koulutusorganisaatiot ja muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalveluverkosto).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 540 595

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 511 148

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 648 714

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 595 795

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Uusikatu 46 A

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on analysoitu sukupuolinäkökulmasta TEM:n Online-tietopalvelun lukujen (miesten ja naisten työttömyyden kehittyminen eri muuttujilla), Ely-keskuksen työllisyyskatsausten (vetävät alat, heikot työllisyysnäkymät ja ylitarjonta perinteisillä miesten ja naisten aloilla), TYP:n haastattelun (asiakaskuntarakenne) ja ammattibarometrien (tarkemmat tiedot eri aloista) pohjalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: - Asiakasohjaus/-valinta; naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. - Huomioidaan naisten voimakkaammin kasvanut osuus pitkäaikaistyöttömistä. - Palvelutarvearvio; huomioidaan monimuotoisemmin työllistymisen tuen lisäksi myös sukupuoleen ja olosuhteisiin liittyvät osallistujien tuen tarpeet. - Kartoitusjakso; arvioidaan myös eri väestöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten elinolosuhteet ja eroavat tarpeet sekä tarjotaan molemmille sukupuolille soveltuvia toimintamalleja. - Kuntouttava uravalmennuspalvelujakso; hankkeen uraohjauksella ja tuetulla työhönvalmennuksella voidaan edesauttaa molempien sukupuolten hakeutumista työvoimaa vetäville aloille sekä pyrkiä toimintamallilla purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota. - Huomioidaan erityisesti työnhakijoiden pula naisvaltaisilla aloilla ja heikommat työllisyysnäkymät miehisemmillä aloilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
- Hankkeessa toteutettavilla luontoon tapahtuvilla retkillä käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. - Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. - Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
- Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). - Savuttomalla toimintaympäristöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutosten hillitsemiseen. - Vähähiilisyyteen vaikutetaan alentamalla huonelämpötilaa ja välttämällä turhaa valaistusta sekä käyttämällä tiloja tehokkaasti. - Osallistujia ohjataan asumisessa ja ruokahuollossa, jota kautta vaikutetaan yksilöiden aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
- Hankkeessa toteutettavilla luontoon tapahtuvilla retkillä käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. - Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. - Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
- Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. - Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. - Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
- Liikuttaessa suojelualueilla kunnioitetaan alueen suojeluarvoa ja toimitaan sen mukaisesti luontoa kunnioittaen. - Ollaan tietoisia alueen luonnonsuojeluun varatuista alueista, jotka turvaavat Perämeren rannikon ja Pohjois-Pohjanmaan suolakeuden tyypillisen luonnonympäristön säilymisen monipuolistaen samalla alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
- Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy. - Pyritään vähentämään paperin käyttöä ja käyttämään kierrätysmateriaaleja. - Hankkeessa pyritään hyödyntämään vanhoja materiaaleja, kuten toimistohuonekaluja, eikä osteta uusia. - Käytetään A-luokan sähkölaitteita ja vaikutetaan näin energiatehokkuuteen. - Pyritään vähentämään jätteiden määrää ja lajitellaan jätteet asiaan kuuluvalla tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
- Pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä energialaitoksia. - Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
- Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä tukemalla kolmannen sektorin toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
- Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
- Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. - Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
- Hankkeessa parannetaan yksilöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja työllisyyttä ja vaikutetaan tätä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. - Hyvinvoinnin edistämiseen vaikutetaan myös esim. koulutusmahdollisuuksista ja virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista tiedottamalla. - Työmahdollisuuksia parantamalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista asemaa ja identiteettiä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
- Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. - Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen. - Hanke pyrkii toimintamallillansa purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota. - Hankkeen uraohjauksella ja tuetulla työhönvalmennuksella voidaan edesauttaa molempien sukupuolten hakeutumista työvoimaa vetäville aloille. - Toimenpiteillä tuetaan tasapuolista työvoiman saatavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
- Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat monikulttuurisuuden lisääntymiseen ja se tukee yhteiskuntaryhmien suhteita palvelemalla sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia. - Toimenpiteissä huomioidaan molempien ryhmien erityistarpeet hyvinvoinnin, osallisuuden ja työllisyyden tukemisessa. - Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen työpaikoilla ja se tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle.
Kulttuuriympäristö 10 0
- Hanke tukee positiivista kaupunkikuvaa auttamalla syrjäytymisvaarassa olevaa kohderyhmää ja tukemalla heitä tasavertaisiksi sekä yhdenvertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. - Hanke vaikuttaa maahanmuuttajien kulttuuriperinnön säilymiseen ja toisaalta kaupungin kaupunkilaisrakenteen monipuolistumiseen. - Hanke pyrkii vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden negatiivisen kulttuuriperinnön (ylisukupolvinen kehitys) hillitsemiseen tarjoamalla eheytymistä ja osallistumista hankkeen kohderyhmälle.
Ympäristöosaaminen 0 5
- Hankkeessa sovelletaan sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi tietoa mm. työvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta, energian säästöstä, riskien välttämisestä, ehdotetaan parannuksia työpaikan käytäntöihin ja opastetaan asiakkaita henkilökohtaisen ja työelämän ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyty-hankkeen palvelulla saatiin hyviä tuloksia työttömien työ- ja toimintakykyyn sekä aktivoitumiseen ja ratkaisuja todellisiin ongelmiin.
Oulun Diakonissalaitoksen Säätiössä toteutetussa ESR-rahoitteisessa Hyty-kehittämishankkeessa kehitettiin palvelumalli, joka pureutui laaja-alaisesti työttömien hyvinvointiin ja työllisyyden edistämiseen. Hanke oli tarvelähtöinen ja sillä pyrittiin vastaamaan myös uuden TYP-lain ja kasvavien kuntavelvoitteiden vaatimuksiin pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittämiseksi.

HYTY – hanke toteutettiin Oulussa vuosina 2015 – 2018 ja sen varsinaisena kohderyhmänä olivat Oulun kantaväestön aikuiset (yli 25 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla oli monialainen palvelutarve. Lisäksi kohderyhmänä olivat työttömät maahanmuuttajat, joilla on riittävä suomenkielen taito (ei tulkkipalvelutarvetta). Työhönkuntoutuksen näkökulmasta asiakkaat olivat pääosin arviointi- ja/tai kuntoutusvaiheessa, mutta joukossa on myös työnhakijoita, jotka pystyivät kevyemmällä tuella siirtymään jo osaamisen hankkimis- tai työllistymisvaiheeseen. Tästä syystä myös asiakkuuden kesto hankkeessa oli yksilöllinen, mutta se rajattiin maksimikestoltaan yhteen vuoteen.

Välillisenä kohderyhmänä olivat toiminnassa mukana olleet työnantajat, koulutusorganisaatiot ja muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluverkosto).

Hankkeella tavoiteltiin asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantumista ja asteittaista etenemistä kohti työelämää. Asiakastyön toimintamallina oli työelämään suuntaava arviointi-, tuki- ja valmennuspalvelu, jota toteutettiin yksilö- ja ryhmävalmennuksena. Lisäksi hankkeella pyrittiin vahvistamaan kohderyhmän kanssa toimivien eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tiiviillä ja empaattisella henkilökohtaisella tuella sekä ryhmän vertaistuella on päästy ongelmien ytimeen ja tätä kautta ratkaisuihin sekä saatu merkittäviä positiivisia muutoksia pitkäaikaistyöttömien tilanteisiin.

Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin tehostamaan erityisesti monialaisen palveluprosessin palvelutarvearviota ja kartoitusjaksoa. Hankkeen toiminta sisälsi palvelutarpeen yksilöllistä arviointia sekä räätälöidyn kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolun rakentamista heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.

Hyty-hankkeen ydinajatuksena oli tarjota asiakkaille intensiivistä yksilöllistä ohjausta ja tukea heidän sosiaalista osallisuutta ryhmävalmennuksen keinoin. Toimintamalli jakautui 3 kuukautta kestävään kartoitusjaksoon ja 9 kuukautta kestävään kuntouttavaan valmennusjaksoon.

Kartoitusjaksolla arvioitiin asiakkaiden kokonaistilanne. Kartoituksen kohteena olivat psyykkinen, sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Lisäksi selvitettiin työkykyä, arvioitiin hoito- ja kuntoutuspalveluiden tarvetta ja niihin integroitumista, kartoitettiin ammattitaitoa ja osaamista sekä tarkistettiin ja tarvittaessa tarkennettiin olemassa olevaa aktivointi- ja/tai työllistymissuunnitelmaa, erityisesti tavoitteiden ja jatkosuunnitelmien osalta. Kartoitusjakson tavoitteena oli arvioinnin lisäksi uravalmennus ja aktivointi sekä motivointi jatkosuunnitelmien toteutukseen. Kartoitusjaksoon integroitiin terveys- ja hyvinvointiarvio, joka toteutettiin tarveharkintaisesti kahdellesadalleviidelle asiakkaalle ODL:n liikuntaklinikalla.

Kuntouttavalla valmennusjaksolla asiakkaita tuettiin jatkosuunnitelmien toteutuksessa ja tukea annettiin myös sijoittumispaikoille (lähinnä työkokeilu ja palkkatuettu työsuhde). Ne henkilöt, jotka eivät jatkosijoittuneet, saivat henkilökohtaista ohjausta ja ryhmävalmennusta hankkeen tiloissa ja toimintaympäristössä. Asiakkuuden keston keskiarvo hankkeessa oli 10 kuukautta.
Niille henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta kyenneet osallistumaan ryhmätoimintoihin tarjottiin palvelu pelkästään yksilötapaamisten avulla. Näitä henkilöitä kohderyhmästä oli n. 5%.

Hyty-hankkeen vaikutuksia ja asiakkaiden aktivoitumista seurattiin intensiivisesti koko hankeajan, jotta tulokset ja asiakkaiden oma ääni saatiin kuuluviin. Pähkinänkuoressa 274:stä asiakkaasta 107 poluttui hankkeen aikana työkokeiluun, 68 palkkatukityösuhteeseen, 25 avoimille työmarkkinoille, 25 koulutukseen, 19 kuntouttavaan työtoimintaan ja 49 kuntoutukseen tai muuhun sijoittumiseen. Hankkeen aikana osallistujat suorittivat 78 työelämään vaadittavaa korttikoulutusta. Terveys- ja hyvinvointiarviossa kävi yhteensä 205 asiakasta.
Vastaajien työmarkkina- asemassa tapahtui selkeää paranemista palvelun aikana. Asiakkuuden loputtua 56 asiakasta (20,4%) oli työssä, 19 (7%) opiskelemassa, 22 (8%) työelämän ulkopuolella ja työttömänä työnhakijana oli 177 (64,6%) asiakkaista.

Hankkeen tulosten mukaan kohderyhmän kokema työkyky nousi palvelun aikana 6.7:stä 7:ään asteikolla 0-10. Toimintakyvyn osa-alueita seurattiin sekä kartoitusjakson että valmennusjakson jälkeen. Asiakkaat kuvasivat suurimpia muutoksia psyykkisessä toimintakyvyssä. Loppukyselyssä 44,7 % vastaajista kuvasi psyykkisen toimintakyvyn parantumista, 36,1% fyysisen toimintakyvyn parantumista ja 34,1% sosiaalisen toimintakyvyn parantumista. Vastaajien aktiivisuus ja aloitekyky muuttui sekä kartoitusjaksolla (3kk) että kuntouttavalla valmennusjaksolla (9kk), sillä 37 % vastaajista kertoi muutoksesta parempaan suuntaan kartoitusjakson lopussa ja palvelun lopussa 77 % kertoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he ovat aktiivisia ja aloitekykyisiä.

Hanke sai hyvän palautteen asiakastyytyväisyyskyselyissä. Asiakkaat arvioivat useaan otteeseen palvelua asteikolla 4-10. Henkilökohtaisen ohjauksen keskiarvo oli 8,8 ja ryhmäohjauksen keskiarvo oli 8,2. Kokonaisarvioksi Hyty-palvelu sai arvosanan 8,5.
Hankkeeseen liittyi myös rinnakkaishanke, jonka sisältämän 450 000,00 euron palkkatukimäärärahan hanke käytti lähes kokonaan. Asiakkailla oli mahdollisuus sijoittua tämän määrärahan turvin 6 kk kestävään palkkatukityösuhteeseen.

Hankkeesta saadut tulokset ja kokemukset tukevat ajatusta siitä, että työkokeilu tai palkkatuettu työsuhde tälle kohderyhmälle lisää heidän kokonaiselämän hyvinvointia, antaa rohkeutta ja uskoa elämään ja siten auttaa heitä uskaltamaan ottamaan seuraavan askeleen kohti avoimia työmarkkinoita.

Hankkeessa toteutettu ratkaisukeskeinen ja osallistava työote ovat mahdollistaneet asiakkaan aidon kuulluksi tulemisen ja vahvistaneet asiakkaiden henkilökohtaista toimijuutta. Henkilökohtaisten yksilötapaamisten räätälöinti on kaiken a ja o, sillä tällöin on päästy käsiksi juuri niihin asioihin, jotka koskettavat juuri tätä yksilöä. Näin on kyetty havaitsemaan missä vaiheessa kukin asiakas on ja valitsemaan juuri hänelle sopivimmat tavat tukea häntä elämän eri vaiheissa. Ryhmän tuoma vertaistuki ja verkostoyhteistyö asiakkaan asioissa ovat nousseet palvelussa myös keskeisiksi elementeiksi.

Hyty-hankkeessa on löydetty vaihtoehtoja asiakkaiden pitkittyneelle työttömyydelle ja lisätty heidän osallisuutta mahdollistaen näin voimaantuminen ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn kohentuminen, vahvistaen näin työ- ja koulutuselämään integroitumista. Asiakkaiden räätälöidyille palveluille on tarvetta tulevaisuudessakin, jotta mahdollistetaan asiakkaille soveltuvat palvelut kuntoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Hyty-hankkeen kokemusten ja tulosten pohjalta syntyi myös selkeä jatkokehittämistarve: kohderyhmälle suunnattava ”esikuntouttava” palvelu, jolla pyritään vahvistamaan kohderyhmän arkipäivän toimintakykyä siten, että heillä on jatkossa mahdollisuus siirtyä työllistymistä edistäviin palveluihin.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi