Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20059

Hankkeen nimi: Laavu

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pudasjärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0188962-2

Jakeluosoite: Varsitie 7

Puhelinnumero: 08 5875 5300 (vaihde)

Postinumero: 93100

Postitoimipaikka: Pudasjärvi

WWW-osoite: http://www.pudasjarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Tauriainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.tauriainen(at)pudasjarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 826 6627

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pudasjärvi on harvaan asuttu kunta, missä on pitkät välimatkat kuntataajaman ja kylien välillä.
Kunta joutuu kehittämään omia peruspalvelujaan ja löytämään ratkaisuja palvelujen tuottamiseksi kaikille kuntalaisille.
Pudasjärvi on ollut mukana kansallisessa Arjen turvaa -hankkeessa, missä on haettu uudenlaisia keinoja nimenomaan palvelujen tuottamiseen maaseudulla ja harvaan asutuissa kunnissa.
Vuonna 2014 kunnassa on uudistettu yhdistysten ja järjestöjen toiminta- ja kehittämisavustusjärjestelmää, mikä on ollut ensimmäinen askel kohti osallistavaa budjetointia.
Osallistavan budjetoinnin ajatuksena on löytää uusia kumppanuuksia ja tapoja tuottaa palveluja kuntalaisille.
Pudasjärvellä on valmistunut vuonna 2014 työllistämissuunnitelma, minkä kautta haetaan uusia menetelmiä työllisyyspalvelujen tuottamiseen.
Myös uusi hyvinvointikertomus valmistuu loppuvuonna 2014. Siinä on kattavasti kartoitettu alueen asukkaiden hyvinvointia ja keskeisiä kehittämiskohteita. Nämä tulokset tukevat myös tämän hankkeen toimintaa.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan.
Tavoitteena on myös luoda kestävä ja kustannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Hankkeen kautta edistetään ja tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöiden, osallisuutta ja työllistymistä.

Hankkeen tavoitteena on toimenpiteiden kautta lisätä kuntalaisten osallisuutta, vähentää työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, helpottaa muiden haastavassa tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien (mm. kotiäidit, maahanmuuttajat, nuoret ja syrjäytymisvaarassa olevat miehet) osallisuutta ja työllistymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät työnhakijat, erityisesti pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat, kotiäidit, syrjäytymisvaarassa olevat (ilman koulu- tai työpaikkaa olevat) tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat (esim. maahanmuuttajat,pitkäaikaistyöttömät).

Kunnan työllisyyspalvelut, kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kyläyhdistykset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset ja työnantajat sekä muita hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat tahot ja toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 426

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 381 267

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 478 032

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 476 583

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren

Kunnat: Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 24

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 215

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pudasjärvellä on tehty esiselvitys, jonka tulosten perusteella hankkeen tarve ja tavoitteet ovat tulleet esille. Esiselvityksen perusteella on huomattu, että Pudasjärvellä erityisesti miehet ovat yliedustettuina esimerkiksi työttömyystilastoissa. Asiakkuus voi olla samanaikaisesti esimerkiksi myös kuntouttavan työtoiminnan, päihdetyön tai mielenterveyspalvelujen palveluissa. Hanketyöryhmän selvityksen mukaan toisen ryhmän muodostavat pitkään kotona lapsiaan hoitaneet naiset. Heillä ilmenee vaikeuksia työllistyä kotona vietettyjen vuosien jälkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnot on suunniteltu niin, että ne huomioivat ja niitä pystytään arvioimaan myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen toimintaympäristössä korostuvat erilaiset sukupuolittuneet kohderyhmät; aikuiset miehet erityisesti harvaan asutulla alueella ja naiset kotiäitien ja maahanmuuttajien osalta. Tarvittaessa toimintojen ja hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tas-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta keskeinen välillinen tavoite. Tavoitteena on parantaa eri ryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja työllistymistä myös sukupuoli huomioiden. Kaikille ei siis tarjota samoja toimenpiteitä, vaan niitä räätälöidään asiakaslähtöisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Hankkeessa haetaan tapoja, mitkä helpottavat ihmisten liikkumista ja vuorovaikutusta harvaan asutulla alueella, esim. kimppakyydit ja laajakaistan hyödyntäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeessa haetaan tapoja järjestää lähipalvelut lähellä ja läheltä, siten että palvelut järjestetään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 5
Isolla osalla työllisyyspalvelujen asiakkaista on hyvin tiivis luontosuhde ja lisäksi luontoon liittyvät harrastukset ovat merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä sekä ansaintakeino. Osa hankkeen toiminnoista liittyy juuri luontoon ja sen monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeessa haetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia esim. kierrätyksen ja materiaalien hyödyntämisen suhteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Osallisuutta ja hyvinvointia lisäämällä mahdollistetaan myös työllistyminen. Työllistämiseen haetaan uusia mahdollisuuksia työllistää ja työllistyä uusille aloille ja luoda kokonaan uusia työpaikkoja paikallisia vahvuuksia hyödyntäen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Kehitetään uudenlaisia palveluja, joilla tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytyneiden tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien hyvinvointia, osallisuutta ja sitä kautta mahdollisuuksia työllistyä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 8
Kehitetään ja luodaan uudenlaisia malleja tuottaa ja toteuttaa lähipalveluja harvaan asutulla alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeen kautta lisätään osallistujien hyvinvointia ja samalla etsitään uusia asiakaslähtöisiä palveluja hyvinvoinnin lisäämiseen. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on edellytys työssä jaksamiselle ja työllistymiselle.
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Hankkeen kautta räätälöidään palveluja niin, että ne pystyvät huomioimaan erilaiset asiakasryhmät palveluissaan; esim. kotiäidit, nuoret ja aikuiset miehet. Palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 5
On välttämätöntä löytää keinoja rakentaa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, missä esim. terveydelliset ja sosioekonomiset erot eri kansalaisryhmien välillä eivät kasva liian suuriksi. Kaikkien kuntalaisten mahdollisuutta osallistua ja työllistyä tulee tukea; myös osatyökykyisten mahdollisuudet työllistyä pitää osata huomioida.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hankkeen kautta harvaan asutulle alueelle syntyy uudenlaista ja sosiaalisesti kestävämpää kulttuuria ja elinympäristöjä.
Ympäristöosaaminen 9 5
Toiminnoissa korostetaan lähiruuan ja lähipalvelujen käyttöä. Hanke tuo näkyväksi ihmisten oman ympäristö- ja luonto-osaamisen. Tätä kautta tavoitteena on myös lisätä osallistujien arvostusta omaa osaamistaan kohtaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Laavu-hanke vastasi sille asetettuun kehittämistarpeeseen lisäämällä vahvasti yhteistyötä ja kumppanuuksia yhdistystoimijoiden kanssa, löytämällä uusia ratkaisuja työllistämiseen ja kehittämällä sopimuksellisuutta ja osallistuvan budjetoinnin mallia sekä kehittämällä työllisyyden verkostoa. Toimintojen avulla lisättiin osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Hankeen seminaarivideo on nähtävissä https://youtu.be/0OBdqvVJUqY
Ryhmätyöllistämisen malli kehitettiin yhdessä yhdistystoimijoiden kanssa. Mallissa työllistetään ryhmä henkilöitä, joille tarjotaan työn lisäksi työ- ja toimintakykyä parantavia toimintoja. Ryhmätyöllistämisen avulla on löydetty uusia työpaikkoja ja toimintoja sieltä missä työnhakijatkin ovat. Varsinkin pitkään työttömänä olleille miehille on avautunut mahdollisuus työllistyä. Tällä toiminnalla on saatu kustannussäästöjä Pudasjärven kaupungin työllisyyden hoitoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin, työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuihin ja toimentulotukeen. Laajemmat pitkäaikaisvaikutukset näkyvät parantuneen työllisyyden kautta hyvinvointina sekä lisääntyneinä palveluina kylille. Malli on avattuna Innokylässä, josta se on kaikkien halukkaiden kopioitavissa. https://www.innokyla.fi/web/malli6337859.
Kumppanuuksia ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Laavu-hankkeessa kehitettiin vahvasti. Livokas ry:n hallinnoima Pudasjärven ME-toimisto -hanke syntyi tästä hyvästä yhteistyöstä. Hanke toteutetaan viiden ryhmämäiseen työllistämiseen sitoutuneen yhdistyksen yhteistyönä ja jatkaa ryhmätyöllistämisen toimintamallia.
Osallistuvan budjetoinnin koulutukset, kokeilut ja käyttöönotto kaupungin eri hallintokunnissa, ovat olleet keskeisiä Laavu-hankkeen toimenpiteitä. Osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset otetaan mukaan suunnittelemaan ja päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Pudasjärven kaupungin kuntastrategiassa tavoitetilana on vuoteen 2027 mennessä 5% osallistuva budjetointi suhteessa koko kunnan budjetista. Laavu-hankkeessa on neuvoteltu ja tehty viiden yhdistyksen kanssa ensin yhteistyösopimuksia työllistämisen toimintaan ja jatkettu osallistuvavan budjetoinnin sopimuksiin.
Hankkeessa on edistetty maahanmuuttotyön ja yhdistyksen välistä yhteistyötä, joka on avannut uusia toimintamalleja ja toimintaa maahanmuuttajille. Yhteistyöverkostoa työllisyyden parissa toimivien kanssa on rakennettu. Toimintamallia kehitetään edelleen hankkeen jälkeen.
Hankkeeseen osallistui 209 henkilöä, joista työnhakijoita oli 170. Määrä vastasi tavoitteita. Laavu-hankeen asiakkaille tarjottiin korttikoulutuksia, neuvontaa työnhakuun, erilaisia ryhmätoimintoja ja retkiä. Lähtökohtana toiminnoissa oli aina asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Hanke tuki hyvin toimintalinjan 5 tavoitteita kehittämällä asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa. Työllistävät yhdistykset tarjosivat ryhmätoimintoja ja lisäsivät sosiaalista osallisuutta. Hanke sai asiakaskyselyissä hyvää palautetta toiminnoistaan.
Ryhmätyöllistäminen jatkuu Pudasjärvellä osana työllistämistoimia. Toiminta vaatii kaupungilta resursseja ja yhteyshenkilön yhdistyksiin. Osallistuvaa budjetointia käytetään jo Pudasjärvellä ja toimintaa kehitetään edelleen. Myös muita Laavu-hankkeessa kehitettyjä toimintoja on saatu juurrutettua osaksi pysyviä käytäntöjä. Kehittämistä vaativat edelleen yritysyhteistyö, opinnollistaminen, osatyökykyisten työllistäminen, yhdistysten palveluiden palvelumuotoilu ja yhden toimipisteen malli.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi