Hankekoodi: S20059
Hankkeen nimi: Laavu
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.7.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pudasjärven kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0188962-2
Jakeluosoite: Varsitie 7
Puhelinnumero: 08 5875 5300 (vaihde)
Postinumero: 93100
Postitoimipaikka: Pudasjärvi
WWW-osoite: http://www.pudasjarvi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Tauriainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.tauriainen(at)pudasjarvi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 826 6627
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pudasjärvi on harvaan asuttu kunta, missä on pitkät välimatkat kuntataajaman ja kylien välillä.
Kunta joutuu kehittämään omia peruspalvelujaan ja löytämään ratkaisuja palvelujen tuottamiseksi kaikille kuntalaisille.
Pudasjärvi on ollut mukana kansallisessa Arjen turvaa -hankkeessa, missä on haettu uudenlaisia keinoja nimenomaan palvelujen tuottamiseen maaseudulla ja harvaan asutuissa kunnissa.
Vuonna 2014 kunnassa on uudistettu yhdistysten ja järjestöjen toiminta- ja kehittämisavustusjärjestelmää, mikä on ollut ensimmäinen askel kohti osallistavaa budjetointia.
Osallistavan budjetoinnin ajatuksena on löytää uusia kumppanuuksia ja tapoja tuottaa palveluja kuntalaisille.
Pudasjärvellä on valmistunut vuonna 2014 työllistämissuunnitelma, minkä kautta haetaan uusia menetelmiä työllisyyspalvelujen tuottamiseen.
Myös uusi hyvinvointikertomus valmistuu loppuvuonna 2014. Siinä on kattavasti kartoitettu alueen asukkaiden hyvinvointia ja keskeisiä kehittämiskohteita. Nämä tulokset tukevat myös tämän hankkeen toimintaa.
Hankkeen tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan.
Tavoitteena on myös luoda kestävä ja kustannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Hankkeen kautta edistetään ja tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöiden, osallisuutta ja työllistymistä.
Hankkeen tavoitteena on toimenpiteiden kautta lisätä kuntalaisten osallisuutta, vähentää työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, helpottaa muiden haastavassa tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien (mm. kotiäidit, maahanmuuttajat, nuoret ja syrjäytymisvaarassa olevat miehet) osallisuutta ja työllistymistä.
Työttömät työnhakijat, erityisesti pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat, kotiäidit, syrjäytymisvaarassa olevat (ilman koulu- tai työpaikkaa olevat) tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat (esim. maahanmuuttajat,pitkäaikaistyöttömät).
Kunnan työllisyyspalvelut, kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kyläyhdistykset).
Yritykset ja työnantajat sekä muita hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat tahot ja toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 426
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 381 267
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 478 032
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 476 583
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren
Kunnat: Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 24
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26
Suunniteltu: 215
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
Hankkeessa haetaan tapoja, mitkä helpottavat ihmisten liikkumista ja vuorovaikutusta harvaan asutulla alueella, esim. kimppakyydit ja laajakaistan hyödyntäminen. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
Hankkeessa haetaan tapoja järjestää lähipalvelut lähellä ja läheltä, siten että palvelut järjestetään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 6 | 5 |
Isolla osalla työllisyyspalvelujen asiakkaista on hyvin tiivis luontosuhde ja lisäksi luontoon liittyvät harrastukset ovat merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä sekä ansaintakeino. Osa hankkeen toiminnoista liittyy juuri luontoon ja sen monimuotoisuuden säilyttämiseen. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei merkittävää vaikutusta. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei merkittävää vaikutusta. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
Hankkeessa haetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia esim. kierrätyksen ja materiaalien hyödyntämisen suhteen. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Ei merkittävää vaikutusta. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
Osallisuutta ja hyvinvointia lisäämällä mahdollistetaan myös työllistyminen. Työllistämiseen haetaan uusia mahdollisuuksia työllistää ja työllistyä uusille aloille ja luoda kokonaan uusia työpaikkoja paikallisia vahvuuksia hyödyntäen. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
Kehitetään uudenlaisia palveluja, joilla tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytyneiden tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien hyvinvointia, osallisuutta ja sitä kautta mahdollisuuksia työllistyä. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 8 |
Kehitetään ja luodaan uudenlaisia malleja tuottaa ja toteuttaa lähipalveluja harvaan asutulla alueella. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
Hankkeen kautta lisätään osallistujien hyvinvointia ja samalla etsitään uusia asiakaslähtöisiä palveluja hyvinvoinnin lisäämiseen. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on edellytys työssä jaksamiselle ja työllistymiselle. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 8 | 5 |
Hankkeen kautta räätälöidään palveluja niin, että ne pystyvät huomioimaan erilaiset asiakasryhmät palveluissaan; esim. kotiäidit, nuoret ja aikuiset miehet. Palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 5 |
On välttämätöntä löytää keinoja rakentaa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, missä esim. terveydelliset ja sosioekonomiset erot eri kansalaisryhmien välillä eivät kasva liian suuriksi. Kaikkien kuntalaisten mahdollisuutta osallistua ja työllistyä tulee tukea; myös osatyökykyisten mahdollisuudet työllistyä pitää osata huomioida. | ||
Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
Hankkeen kautta harvaan asutulle alueelle syntyy uudenlaista ja sosiaalisesti kestävämpää kulttuuria ja elinympäristöjä. | ||
Ympäristöosaaminen | 9 | 5 |
Toiminnoissa korostetaan lähiruuan ja lähipalvelujen käyttöä. Hanke tuo näkyväksi ihmisten oman ympäristö- ja luonto-osaamisen. Tätä kautta tavoitteena on myös lisätä osallistujien arvostusta omaa osaamistaan kohtaan. |
Laavu-hanke vastasi sille asetettuun kehittämistarpeeseen lisäämällä vahvasti yhteistyötä ja kumppanuuksia yhdistystoimijoiden kanssa, löytämällä uusia ratkaisuja työllistämiseen ja kehittämällä sopimuksellisuutta ja osallistuvan budjetoinnin mallia sekä kehittämällä työllisyyden verkostoa. Toimintojen avulla lisättiin osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Hankeen seminaarivideo on nähtävissä https://youtu.be/0OBdqvVJUqY
Ryhmätyöllistämisen malli kehitettiin yhdessä yhdistystoimijoiden kanssa. Mallissa työllistetään ryhmä henkilöitä, joille tarjotaan työn lisäksi työ- ja toimintakykyä parantavia toimintoja. Ryhmätyöllistämisen avulla on löydetty uusia työpaikkoja ja toimintoja sieltä missä työnhakijatkin ovat. Varsinkin pitkään työttömänä olleille miehille on avautunut mahdollisuus työllistyä. Tällä toiminnalla on saatu kustannussäästöjä Pudasjärven kaupungin työllisyyden hoitoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin, työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuihin ja toimentulotukeen. Laajemmat pitkäaikaisvaikutukset näkyvät parantuneen työllisyyden kautta hyvinvointina sekä lisääntyneinä palveluina kylille. Malli on avattuna Innokylässä, josta se on kaikkien halukkaiden kopioitavissa. https://www.innokyla.fi/web/malli6337859.
Kumppanuuksia ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Laavu-hankkeessa kehitettiin vahvasti. Livokas ry:n hallinnoima Pudasjärven ME-toimisto -hanke syntyi tästä hyvästä yhteistyöstä. Hanke toteutetaan viiden ryhmämäiseen työllistämiseen sitoutuneen yhdistyksen yhteistyönä ja jatkaa ryhmätyöllistämisen toimintamallia.
Osallistuvan budjetoinnin koulutukset, kokeilut ja käyttöönotto kaupungin eri hallintokunnissa, ovat olleet keskeisiä Laavu-hankkeen toimenpiteitä. Osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset otetaan mukaan suunnittelemaan ja päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Pudasjärven kaupungin kuntastrategiassa tavoitetilana on vuoteen 2027 mennessä 5% osallistuva budjetointi suhteessa koko kunnan budjetista. Laavu-hankkeessa on neuvoteltu ja tehty viiden yhdistyksen kanssa ensin yhteistyösopimuksia työllistämisen toimintaan ja jatkettu osallistuvavan budjetoinnin sopimuksiin.
Hankkeessa on edistetty maahanmuuttotyön ja yhdistyksen välistä yhteistyötä, joka on avannut uusia toimintamalleja ja toimintaa maahanmuuttajille. Yhteistyöverkostoa työllisyyden parissa toimivien kanssa on rakennettu. Toimintamallia kehitetään edelleen hankkeen jälkeen.
Hankkeeseen osallistui 209 henkilöä, joista työnhakijoita oli 170. Määrä vastasi tavoitteita. Laavu-hankeen asiakkaille tarjottiin korttikoulutuksia, neuvontaa työnhakuun, erilaisia ryhmätoimintoja ja retkiä. Lähtökohtana toiminnoissa oli aina asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Hanke tuki hyvin toimintalinjan 5 tavoitteita kehittämällä asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa. Työllistävät yhdistykset tarjosivat ryhmätoimintoja ja lisäsivät sosiaalista osallisuutta. Hanke sai asiakaskyselyissä hyvää palautetta toiminnoistaan.
Ryhmätyöllistäminen jatkuu Pudasjärvellä osana työllistämistoimia. Toiminta vaatii kaupungilta resursseja ja yhteyshenkilön yhdistyksiin. Osallistuvaa budjetointia käytetään jo Pudasjärvellä ja toimintaa kehitetään edelleen. Myös muita Laavu-hankkeessa kehitettyjä toimintoja on saatu juurrutettua osaksi pysyviä käytäntöjä. Kehittämistä vaativat edelleen yritysyhteistyö, opinnollistaminen, osatyökykyisten työllistäminen, yhdistysten palveluiden palvelumuotoilu ja yhden toimipisteen malli.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi