Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20060

Hankkeen nimi: Monikulttuurinen neuvonta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0209770-7

Jakeluosoite: Vanhatie 45

Puhelinnumero: 040 868 2290

Postinumero: 86600

Postitoimipaikka: Haapavesi

WWW-osoite: http://www.haapop.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PENTINLEHTO ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.pentinlehto(at)haapop.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 868 2741

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monikulttuurisen neuvonnan kehittämishankkeella luodaan Oulun eteläisen alueelle sen alueellisiin tarpeisiin vastaava ohjaus- ja neuvontapalvelu, jossa yhdistyvät niin alueen maahanmuuttajien kuin työnantajien toiveet. Alueella aiemmin toiminut Tupa-hanke loi toiminnalle hyvän pohjan ja yhteistyöverkostot, joiden kautta toimintaa voidaan edelleen kehittää ja monipuolistaa palvelemaan entistä laajempaa kohdejoukkoa.

Hankealueena ovat kaikki alueen seutukunnat, yhteensä 14 kuntaa. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueen työnantajat ja koko Oulun eteläisen alueen ulkomaalaistaustainen väestö riippumatta maassa olon kestosta tai maahantulon ajankohdasta tai syystä. Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä ovat lisäksi muut maahanmuuttajia työssään kohtaavat toimijat kuten viranomaiset, kolmassektori ja seurakunnat sekä alueen kantaväestö.

Hankkeen kautta halutaan auttaa alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi ja tehdä monikulttuurisuuteen liittyvät asiat helpoksi luonnolliseksi osaksi joka päiväistä toimintaa. Maahanmuuttajille hanke tarjoaa apua työllistymiseen ja kotoutumiseen liittyvissä arjen kysymyksissä sekä edesauttaa maahanmuuttajien ja työnantajien kohtaamista.

Toimenpiteet hankkeessa:

1. Yhden luukun periaatteella toimiva yksilöllinen neuvonta- ja ohjauspalvelu, joka palvelee sekä alueen maahanmuuttajia että alueen työnantajia. Palvelun vahvuutena hyvä alueellinen ja paikallistuntemus, kohtauttamisen helppous, alueellinen yhteistyö sekä projektihenkilöstön valmius liikkua alueella asiakkaiden tarpeiden mukaan.

2. Kohtaamot - tilaisuuksia, joissa maahanmuuttajat ja työnantajat voivat kohdata toisiaan. Tilaisuuksien valmistelussa tehdään mätsäys -tyyppistä esivalmistelua, eli etsitään koulutetuista maahanmuuttajista ja yrityksistä “toisilleen sopivia pareja”.

Lisäksi voidaan järjestää erityisesti jollekin tietylle maahanmuuttaja ryhmälle esim. metallialan osaajat ja alueen alan yrityksille yhteinen kohtaamistilaisuus, ajatellen sitä, että osaajille on käyttöä yrityksissä riippumatta siitä, minkä alan pohjakoulutus heillä on.

3. Mätsääminen - ”Työlle tekijä”
Mätsäämisellä (matching) tarkoitetaan työpaikan ja työtehtävän vaateiden sekä työntekijän ja hänen osaamisensa varmistamista työhönvalmentajan avulla. Työn perusajatuksena on löytää toisiaan vastaavat parit työtä tekevien ja työtä hakevien joukosta.

Työnantajalle mätsäämispalvelu takaa nopean ja tuetun rekrytointitavan, jossa hänellä on käytettävissään työhönvalmentajan tuki työllistymisen suunnittelussa ja työntekijän perehdyttämisessä.

4. Työnvarjostus
Työn varjostamisessa (work shadowing) maahan muuttanut henkilö ”varjostaa” ammattilaisen työskentelyä tämän työpaikalla. Työn varjostamisen ja seuraamisen lisäksi maahanmuuttaja voi myös kokeilla työtehtävien tekemistä henkilöstön valvonnassa.
Toiminnan aikana varjostaja pääsee näkemään yhden työntekijän työnkuvan ja työn sisällön kattavasti. Sekä työtä varjostava maahanmuuttaja että työyhteisö saavat tukea työhönvalmentajalta, joka on mukana opastamassa sekä varjostajaa että varjostettavaa käytännön kysymyksissä.
Työn varjostamisjakson kautta maahanmuuttaja pääsee tutustumaan suomalaiseen tapaan tehdä työtä sekä saa käsityksen omista täydennyskoulutustarpeistaan ja työelämän vaatimuksista. Samalla hän pääsee myös näyttämään, mitä osaa.

5. Kansalaisfoorumit – kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa alueen maahanmuuttajat ja muu väestö sekä eri toimijat tapaavat toisiaan ja keskustelevat ajankohtaisista asioista.

6. Seminaarit ja työpajat monikulttuurisuusasioista.

Työllistyminen on yksi kotoutumisen kulmakivistä, joten siihen panostaminen on todella tärkeää. Hankkeen toiminnan tuloksena alueen maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen helpottuu ja nopeutuu. Heidän kotoutumisensa helpottuu ja nopeutuu. Samalla hankkeen toimin ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä. Työnantajille hanke tarjoaa helpon tavan hankkia osaavaa työvoimaa ja vastata arjessa vastaantuleviin monikulttuurisiin haasteisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankealueena ovat Oulun eteläisen alueen seutukunnat (Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnat), kaikki niiden 14 kuntaa (Ylivieska, Sievi, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Alavieska, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva)

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueen työnantajat, jotka tarvitsevat ohjausta monikulttuurisuus asioissa. Olivatpa ne sitten työllistämiseen, rekrytointiin, työpaikan monikulttuurisuuteen tai vaikka työntekijän perheen kotouttamiseen liittyviä. Sekä kaikki Oulun eteläisen alueella asuvat maahanmuuttajat riippumatta maassa olon kestosta tai maahantulon ajankohdasta tai syystä.

Kunnittain alueen maahanmuuttajat jakaantuvat tilastokeskuksen tilaston mukaan seuraavasti:


Syntyperältään ulkomaalaiset Oulun eteläisellä 2010-2012

Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Haapavesi 67 86 85
Pyhäntä 8 8 10
Siikalatva 50 47 50
yhteensä 125 141 145

Nivala-Haapajärven seutukunta
Haapajärvi 76 82 82
Kärsämäki 19 20 26
Nivala 89 86 85
Pyhäjärvi 47 53 61
Reisjärvi 10 12 9
yhteensä 241 253 263

Ylivieskan seutukunta
Alavieska 14 12 24
Kalajoki 147 197 200
Merijärvi 11 12 13
Oulainen 77 85 79
Sievi 79 91 91
Ylivieska 116 136 147
yhteensä 444 533 554

Koko alue yht. 810 927 962


Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä alueella on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Kehitys koskee koko aluetta ja sen kaikkia kuntia. Alueen syntyperältään ulkomaalaiset asukkaat jakeentuvat seutukunnissa taustamaanosittain seuraavasti:


Haapavesi-Siikalatva:
EU-maat 21, muu eurooppa 83, afrikka 8, amerikka 5, aasia/oseania 16, taustamaa tuntematon 12

Nivala-Haapajärvi:
EU-maat 62, muu eurooppa 132, afrikka 5, amerikka 13, aasia/oseania 27, taustamaa tuntematon 24

Ylivieska:
EU-maat 202, muu eurooppa 436, afrikka 32, amerikka 30, aasia/oseania 119, taustamaa tuntematon 60


Syntyperältään ulkomaalaisista naisia/miehiä 2012

Haapavesi-Siikalatva naisia miehiä
Haapavesi 42, 43
Pyhäntä 6, 4
Siikalatva 25, 25
yhteensä 73, 72

Nivala-Haapajärvi
Haapajärvi 45, 35
Kärsämäki 14, 12
Nivala 47, 38
Pyhäjärvi 47, 14
Reisjärvi 7, 2
yhteensä 160, 101

Ylivieska
Alavieska 13, 11
Kalajoki 110, 90
Merijärvi 4, 9
Oulainen 45, 34
Sievi 50, 41
Ylivieska 80, 67
yhteensä 302, 252

Koko alue yhteensä 535, 425

Naiset ovat alueen maahanmuuttajissa enemmistönä, heidän osuutensa on 55% ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja miesten 45%.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä ovat muut Oulun eteläisen alueella maahanmuuttajia työssään kohtaavat toimijat kuten viranomaiset, kolmassektori ja seurakunnat sekä alueen kantaväestö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 260 081

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 885

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 295 977

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 281

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Reisjärvi, Oulainen, Ylivieska, Pyhäjärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Haapavesi, Nivala, Pyhäntä, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 53

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 158

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysin perustana on aiemmissa Haapaveden Opiston hallinnoimissa hankkeissa (TUPA, R.O.A.D.) kertynyt runsas tieto alueella asuvista maahanmuuttajista, niin miehistä kuin naisistakin, heidän taustoistaan ja tarpeistaan. Tietoa on kerätty esim. maahanmuuttajan perheen tilanteen ja mahdollisten henkilön taustasta johtuvien seikkojen vaikutuksesta asenteisiin, tasa-arvoon ja rooleihin työllistämisessä. Hankkeista R.O.A.D. keskittyi toimimaan erityisesti alueen ulkomaalaistaustaisten naisten parissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Valtavirtaistamisen työkaluna on käytetty Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -opasta, jonka mukaisesti sukupuolinäkökulma on integroitu hankkeen jokaiseen vaiheeseen. Sukupuolinäkökulman integrointi sisällytetään hankkeen vuosikelloon jonka mukaisesti sitä toteutetaan sekä tarkastellaan koko hankkeen ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaikka se onkin hankkeessa kattavasti huomioitu. Hankkeen aikana seurataan säännöllisesti alueen maahanmuuttajaväestön jakautumista sukupuolittain. Hanketta markkinoidaan koko alueen ulkomaalaistaustaiselle väestölle sukupuolesta riippumatta. Mikäli maahanmuuttajaväestön tarkastelussa huomataan selkeitä alueellisia eroja voidaan hankkeen toimenpiteitä kohdentaa esim. erityisesti takaisin työmarkkinoille siirtymässä oleviin naisiin tai järjestää esim. mätsäystilaisuus vain miehille. Hankkeen toimenpiteet antavat myös mahdollisuuden erilaisiin alueellisiin painotuksiin esim. ohjataan työttömiä naisia miesvaltaisille aloille tai päinvastoin. Samalla toiminnan suunnittelussa voidaan huomioida erityisesti kulloinkin kyseessä olevan asiakasryhmän tarpeet ja odotukset. Hankkeen tilaisuuksissa kuten kansalaisfoorumeissa paikalle pyritään saamaan niin nais- kuin miesedustajia, jotta molempien sukupuolten näkökulmat tulevat huomioitua.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen. Suomalainen luonto ja suhde siihen on usein maahanmuuttajalle vieras asia ja asiasta tiedottaminen ja ohjeistaminen tärkeää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen. Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ja niihin vaikuttaminen omalla toiminnalla voivat olla esim. matalamman elintason maista tuleville vieraita ja niitä voidaan ohjauksen ja neuvonnan keinoin edistää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen vaikutus kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen ohjauksen ja neuvonnan keinoin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen vaikutus pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä kasvihuonekaasujen vähentämiseen on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen vaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen Natura-alueista ja niiden olemassa olosta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeen vaikutus materiaalien hyötykäyttöön ja jätteiden määrään on välillinen ja vähäinen. Haapaveden Opistolla on käytössä Kestävän Kehityksen toimintamalli, jossa nämä asiat on jo huomioitu ja hanke toteuttaa samaa toimintamallia omassa toiminnassaan. Hanke pyrkii toimimaan omalta pieneltä osaltaan energia- ja materiaalitehokkaasti suosien mm. kierrätystä ja pyrkii vähentämään paperi- ja muun jätteen määrää toimistotyössä käyttämällä esim. sähköisiä arkistoja. Lisäksi hankkeella on vaikutusta tiedon levittämisen ja yleisen tietoisuuden lisäämisen kautta. Kestävä kehitys näkyy tältä osin kaikessa hankkeen toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen vaikutus uusiutuvien energialähteiden käyttöön on välillinen ja melko vähäinen. Haapaveden Opistolla on käytössä Kestävän Kehityksen toimintamalli, jossa nämä asiat on huomioitu. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen on välillinen ja pieni. Hanke pyrkii toiminnassaan tukemaan erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia, myös yrittäjyyttä ja uusien yritysten syntymistä alueelle. Hanke pyrkii myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään toiminnassaan paikallisia ja alueellisia resursseja ja palveluntuottajia ja näin tukemaan alueen elinkeinotoimintaa. Esim. hankinnoissa otetaan huomioon alueelliset, lähellä olevat toimijat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeen vaikutus aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen on välillinen ja pieni. Hanke pyrkii toiminnassaan hyödyntämään esim. sähköisiä palveluja ja tiedotusta yhä enenevässä määrin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan on välillinen ja pieni. Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään joukkoliikennettä ja minimoimaan henkilöautoliikenne esim. yhdistämällä asioiden hoitoa samalle matkalle ja suosimalla kimppakyytejä. Yhteydenpidossa käytetään kattavasti erilaisia välineitä ja esim. koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan videoyhteyksin koulutuspaikalle lentämisen sijaan. Myös laajemmille alueille kohdistuvissa kokouksissa hyödynnetään ac-yhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hankkeen vaikutuksissa korostuvat sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus. Hankkeella on välitön vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen lähes kaikilla sen osa-alueilla. Hanke lisää osallisuutta ja osallistumista sekä parantaa toiminpiteidensä kautta työllisyyttä. Hankkeen kautta tiedonsaatavuus eri asioista paranee ja hyvinvointi lisääntyy mm. terveysasioihin ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvän ohjaustyön ja tiedottamisen kautta. Hankeen yhteistyö alueen muiden monikulttuurisuustyötä tekevien toimijoiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden tavata muita alueella asuvia, osallistua erilaisiin yhteisiin tilaisuuksiin ja sitä kautta kokeilla vaikka uutta harrastusta.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Hankkeen vaikutus tasa-arvon edistämiseen on suora ja kohtalainen. Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja pyritään vaikuttamaan stereotypioiden purkamiseen erityisesti työelämässä. Eri kulttuurista tulevilla on mm. usein selkeä käsitys naisten ja miesten ammateista ja näistä asioista kertomalla voidaan vaikuttaa ammatillisiin valintoihin. Lisäksi merkittävää on myös alueen kantaväestön asenteisiin vaikuttaminen. Alueen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä enemmistö on naisia, joka asettaa erityisesti tässä kohdassa toiminnalle omat erityiset haasteensa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Hankkeella on välitön vaikutus Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Hankkeen kautta eri yhteiskuntaryhmille välitetään tietoa ja kokemuksia muista ryhmistä. Tämä luo alueelle suvaitsevampaa ilmapiiriä ja vähentää ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Myös eri kulttuurit tulevat hyvällä tavalla tutuiksi kun alueen asukkaat tutustuvat toisiinsa esim. työpaikalla. Vaikutukset suuntautuvat paitsi alueen ulkomaalaistaustaisiin asukkaisiin myös alueen kantaväestöön joille monikulttuurisuus tulee hankkeen kautta entistä tutummaksi.
Kulttuuriympäristö 1 0
Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöön on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Hankkeen vaikutus ympäristöosaamiseen välillinen ja vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen. Hankkeen kautta tuodaan esille ympäristöosaamisasioita yleisellä tasolla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Moona on tarjonnut ohjausta ja neuvontaa Oulun Eteläisen maahanmuuttajille, yrityksille, kunnille, viranomaisille, yritysneuvojille ja muille yhteistyötahoille. Henkilöasiakkaita hankkeessa on ollut noin 130, yrityksiä ja muita organisaatioita 108. Henkilöosallistujista lopetusilmoitusten mukaan opiskelemassa oli n. 63 %, töissä reilut 20 % ja yrittäjinä vajaat 2 %.

Hankkeen keskeistä työkenttää ovat olleet asettautumispalveluihin ohjaaminen, koulutus-, työ- ja erilaisten harjoittelumahdollisuuksien etsiminen, niistä tiedottaminen, niihin hakeminen ja kohtauttaminen, kuntien kotouttamisohjelmien konsultaatio, yritystoiminnan käynnistämisen tukeminen (maahanmuuttajat ja elinkeinotoimet)sekä monikulttuuristen tilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen. Hankkeen toiminta ja tulokset löytyvät tiivistetysti Moonan loppujulkaisuvideosta, johon voi tutustua osoitteessa moona.haapop.com.