Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20061

Hankkeen nimi: Tuottava Työ

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 30.11.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylivieskan Seutukuntayhdistys

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1058649-8

Jakeluosoite: Vierimaantie 5

Puhelinnumero: 0505936009

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: http://www.ysk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JYLHÄ-OLLILA PIRJO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Pirjo Jylhä-Ollila, koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.jylha-ollila(at)ysk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505936009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Taukokangas Oy, 2359058-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoite on nostaa työn tuottavuutta ja innovatiivisuutta, nostamalla erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden hiljainen tieto ja pitkä ammatillinen ja sosiaalinen työelämätaito koko organisaation hyödyksi. Samalla ikääntyneiden motivaatio ja into työhön kasvaa ja tämä puolestaan edistää työurien pidentymistä.

Toimenpiteissä huomioidaan organisaation ja yksittäisen ikääntyneen työntekijän koko työkyky. Työkykyyn otetaan mukaan työntekijän terveys ja toimintakyky tehdä työtä, osaaminen suhteessa työn vaativuuteen, koko työyhteisön toimivuus ja asenteet sekä ikäjohtaminen. Konkreettisina toimenpiteinä ovat työntekijän työkyky- ja työhyvinvointikartoitus, jonka pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan yritykselle ja iäkkäälle oma työhyvinvointia lisäävä ohjelma. Keinoina ovat kartoitus, neuvonta, koulutus, työn sisällön kierto ja laajentaminen, ikäjohtaminen, seuranta ym hankkeen toimenpiteet. Työterveyden kanssa tehdään tarvittavaa yhteistyötö.
Lisäksi hanke kokoaa johtajien vertaistukiryhmiä, antaa yleistä työelämäkoulutusta ja myös ammatillista lyhytkestoista koulutusta. Kaikissa hankkeen toimissa on mukana ikääntyneiden kokemuksen hyödyntäminen ja uuden toimintatavan löytäminen työn organisointiin.

Tuloksena syntyy uusia toimintatapoja nostaa iäkkään työn tuottavuutta. Luodaan malleja, jossa huomioidaan työntekijän ikä ja organisaation rakenne uudella innovatiivisella tavalla. Ikääntyneiden ajatukset oman työuran pituudesta muuttuvat. Ikäsyrjintä ja sairauspoissaolot vähenevät. Työn tuottavuuden mittaamiseen syntyy uusia, työntekijän työhyvinvointiin perustuvia mittareita.

Hankkeessa kehitettyjä iäkkään paremman työkyvyn ja työhyvinvoinnin toimintamalleja ja työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden välisiä mittareita levitetään laajemmalle, Ylivieskan seutukunnan ulkopuolelle, yrityksiin ja muille työhyvinvoinnin toimijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat yritysten organisaatiot ja koko henkilöstö. Koska hankkeen tavoitteena on, että ikääntynyt kokee olevansa tasavertainen ja pätevä osa muuta organisaatiota, ja lisäksi ikääntyneen työ voidaan järjestää motivoivaksi ja työkuntoa vastaavaksi, täytyy asennemuokkauksen ja muun toiminnan kohteena olla koko organsisaatio, ensisijaisesti johtajat ja esimiehet, mutta myös työtoverit ja alaiset. Toisaalta iän mukanaan tuomat vaikutukset fyysiseen ja henkiseen työkuntoon ja asenteisiin on otettava huomioon hyvissä ajoin, työuran alussa, jo nuorena, jotta yritykselle syntyy toivottua pitkäkestoista ja pysyvää työn tehokkuuden kasvua.

Myös yritykset, joissa ei ole vielä 50+ työntekijöitä ovat Ylivieskan seutukunnan "Ikääntyneet työelämässä" -haastatteluissa ilmoittaneet halunsa osallistua pilot-yrityksenä tai muuten hankkeen toimenpiteisiin. Ne perustelevat tätä sillä, että iäkkään motivointi kiinnostavaan työhön ja iäkkään terveys ovat asioita, jotka täytyy ennakoida hyvissä ajoin yrityksen organisoinnissa. Asia on heidän mielestään myöhäistä siinä vaiheessa, kun henkilö täyttää 50.
Siksi kohdeyrityksiä ei tässä hankkeessa rajata henkilöstön ikärakenteen mukaan.

Hankkeeseen voidaan ottaa mukaan muutama kunnan tm omistama tulosvastuullinen pieni työyhteisö, joka sopii vertaisryhmäksi varsinaisille yksityisen puolen yrityksille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työterveyshuollot ovat mukana sen mukaan kun niillä on sopimus ao pilot- tai kohdeyrityksen kanssa.
Kuntoutus- ja työhyvinvointipalveluja tarjoavien alueen yritysten käyttö aktivoituu hankkeen myötä.
Koulutusorganisaatiot ovat mukana kilpailutettuina kouluttajina ja yritysten organisaatiorakenteen kehittäjinä, yhdessä yritysjohdon ja hankehenkilöiden kanssa.

Alueen oppilaitokset (OAMK, KPAMK, ym) saavat hankkeen kautta toimeksiantoja oppilastöihin tai pienimuotoisiin selvitykseen, jopa päättötöihin esim pilot-yrityksissä. Samalla voidaan tehdä ns poikkitieteellistä tutkimustyötä, lähinnä sosiaali/terveys/insinööri-tasolla.

Välillisinä kohderyhminä ovat myös alueen ulkopuoliset palvelutuottajat ja kouluttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 430 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 410 610

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 531 766

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 508 052

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan

Kunnat: Alavieska, Sievi, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Ylivieska

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vierimaantie 5

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 199

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 87

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1000

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
"Ikääntyneet työelämässä" -hankkeen kyselyyn osallistui 18 nais- ja 30 miestyöntekijää (yli 50+). Johtajista 4 oli naista, 42 miestä. (Naisjohtajia on vähemmän tuotanollisissa yrityksissä.) Kysely osoitti, että sosiaalisuus ja työilmapiiri on naisille työssä tärkeä viihtymistä ja jaksamista tukeva tekijä. Työparit ja -tiimit tulisi myös miettiä tarkoin, naisille on tärkeä, että kemiat sopivat yhteen. Esimiesten toivottiin huomioivan, että naiset eivät jaksa tehdä yhtä kovaa tahtia samaa fyysistä työtä kuin miehet. Miehet olivat pidättyvämpiä kertomaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista, verrattuna naisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon edellä Ikääntyneet työelämässä esiin nousseet naisten ja miesten väliset erot. Erityisesti esimieskoulutuksessa nais-mies näkökulma nostetaan esiin, ikäkysymyksen lisäksi. Samoin kunto-ohjelmissa huomioidaan naisten heikompi fyysinen suorituskyky, tämä viedään myös työhön ja työtehtäviin hankkeen toimenpiteiden kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on tukea 54+ ikääntyvien työssä jaksamista ja työmotivaatiota ja innostusta työhön. Siinä mielessä hanke on sukupuolineutraali. Toisaalta yritykset, jotka hankkeeseen lähtevät mukaan, ovat jo rekrytoineet valmiiksi henkilöt ja sukupuoli ei nouse enää hankkeessa merkittäväksi tekijäksi valitessa 54+ työntekijöitä eri toimenpiteisiin. Mutta organisoinnissa ja töiden johtamisessa nais-mies näkökulma nousee esiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Luonto- ja virkistysalueiden käyttö lisääntyy kun fyysinen kuntoilu kasvaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Yrityksille annetaan ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ns laatukoulutusta, niissä yksi aihe on luonnon säästäminen.Hankkeen tarkoitus on lisätä työntekijöiden kuntoilua, tämä voi aihettaa mm että työmatkoilla auto vaihtuu pyörään. Säästetään polttoaineissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Hankkeessa on yrityksiä, jotka tekevät työtä luonnossa. Ympäristökoulutukseen sisältyy kasvillisuuden ym säilyttäminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Sama kuin edellä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Asiat ovat osa ympäristökoulutusta, jota yritysten henkilöstölle annetaan hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Taukokangas Oy on paikallinen toimija, lisäksi alueella on työhyvinvoinnin ja koulutuksen osaajia, joilla on hyvä hinta-laatusuhde pärjätä hankkeen asiantuntikilpailutuksessa. Kasvava liikuntainnostus lisää alueen liikuntapalveluyritysten käyttöä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Työhyvinvointipalvelut ja yleensä hyvinvointipalvelut ovat kasvava ala.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Kuntoliikunta ja terveyden ylläpitoon ohjaaminen vähentää auton käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kaikki hankkeen toimenpiteet tähtäävät työ-ja samalla koko hyvinvoinnin parantamiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa pyritään vähentämään ikäsyrjintää ja huomioimaan suorittavassa työssä naiset, joilla yleensä on heikompi fyysinen suorituskyky verrattuna miehiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke vähentää iäkkäisiin kohdistuvaa syrjintää ja ennakkoluuloja. Ikääntyvät ja nuoret osallistuvat tasavertaisina kuitenkin iän tuoma suorituskyky huomioiden. Yrityksissä työskentelee myös maahanmuuttajia ja muita erityisryhmiä, jotka osallistuvat hankkeen toimiin.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hanke edistää virkistysalueiden käyttöä.
Ympäristöosaaminen 4 4
Koulutusten kautta yritysten ympäristöosaaminen paranee, sekä fyysisesti että työntekijöiden asennemuutoksen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli selvittää työhyvinvoinnin vaikutusta työn tehokkuuteen. Työkaluna käytettiin Työterveyslaitoksen kehittämää Työkykytaloa, jossa työkyky on jaettu neljään kerrokseen; 1) terveys ja toimintakyky, 2) osaaminen, 3) arvot-asenteet-motivaatio ja 4) työ-työolot-työyhteisö-johtaminen.
Hankkeessa oli mukana 101 organisaatiota ja 700 henkilöä. Hankkeessa toteutettiin mm fyysisen toimintakyvyn parantamismistoimia, paneuduttiin työyhteisötaitoihin pienryhmissä ja johtajien ja esimiesten vertaisryhmissä, tehtiin yrityskohtaisia henkilöstön työhyvinvointikartoituksia ja niiden pohjalta kehittämistoimia. Tuotannollisten yrityksiin saatiin tehokkuutta karsimalla turhia työvaiheita niin, että työntekeminen helpottui ja selkeytyi ja ergonomia parani. Johtamisjärjestelmiin haettiin selkeyttä erilaisin valmennuksin.
Tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä nousi esiin sairaspoissaolojen vähentyminen, parempi fyysinen ja henkinen työkunto, työn parempi organisointi, työyhteisön parempi ilmapiiri, vuorovaikutuksen ja viestinnän parantuminen. Näihin tuloksiin vaikutti sekä fyysiset että henkiset kehittämistoimet ja kilpailuhenkiset tempaukset.