Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20064

Hankkeen nimi: Toimari

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.3.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyden huollon ky

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0725937-3

Jakeluosoite: Valto Käkelän katu 3

Puhelinnumero: Vaihde 05 352 000

Postinumero: 53130

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.eksote.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUKKONEN KIRSI MARITA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyyskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kukkonen(at)eksote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 05 352 0237

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta:

Imatran kaupunki valmistelee laajaa työllisyyden edistämiseen tähtäävää hanketta, jossa kehitetään koko työllistämisprosessia ja vaikeasti työllistyvien palveluita. Pääkohderyhmänä hankkeessa ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Tavoitteena on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin. Hankkeessa työttömän työllistymisen tukeminen tapahtuu vaiheittaisena prosessina, jossa keskitytään työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn sekä rakennettaan väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle.
Hankkeella tavoitellaan työttömien aktivointiasteen nousua kehittämällä kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatukityön eri muotoja. Tarkoituksena on hankkeen turvin perustaa toimintakeskus TOIMARI. TOIMARI:ssa työskentelee kaksi projektityöntekijää ja palkkatuella palkattu työntekijä. Toiminnan sisältöä ovat erilaiset työnhakuvalmennukset,fyysiseen toimintakyvyn parantamiseen liittyvät toiminnot ja erilaiset elämänhallintaan vahvistavat toiminnot. Hankkeessa kiinnitetään huomiota hyvinvointiin erilaisin fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin toimintatavoin. Toiminnalla tuetaan myös nuorten lapsiperheiden selviytymistä. Hankkeella pyritään entistä nopeammin katkaisemaan pitkittyvä työttömyys ja ehkäisemään syrjäytymistä. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon hankerahoituksen edellyttämät horisontaaliset periaatteet siten, että hankkeen asiakasohjautuvuudessa huomioidaan sukupuoleen, ikään ja kulttuuritaustaan liittyvä yhdenvertaisuus. Toimintaan sisältyy myös kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun näkökulma. Toimari- hankkeella vastataan kaupungin lisääntyvään vastuuseen pitkäaikaistyöttömyydestä ja työttömyyden kasvuun. Toimari-hankkeessa kehitetään Imatran kaupungin vaikeasti työllistyvien palveluja sekä tuetun työllistämisen prosesseja. Kohderyhmänä ovat ne heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat, joiden kiinnittyminen muihin työllistämistä edistäviin palveluihin ei ole onnistunut tai heille osoitetut toimenpiteet eivät ole auttaneet työllistymisessä. Hanke täydentää Imatran kaupungin nykyistä kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämispalvelujen tarjontaa ja mahdollistaa nykyistä laajemman ja monipuolisemman ammatillisen suuntautumisen valikoiman työllistämistoimiin osallistuville asiakkaille.

Tavoitteet:
Hankkeen päätavoitteena on kehittää työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Tavoitteena on että, toiminnalla katkaistaan entistä nopeammin pitkittyvä työttömyys ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on kehittää työllistymistä edistäviä palveluita nuorille ja pitkään työttömänä olleille selkeästi
työllistymistä edistäväksi, kannustavaksi ja osallistavaksi palveluksi sekä palveluiden kokonaisuuden kehittäminen. Tavoitteena on kehittää ja tehostaa toimintaa yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta yhteistyö eri toimijoiden välillä on saumatonta, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää toimintaa, ilman päällekkäisyyksiä toiminnassa. Tavoitteena on että kaikille toimintaan osallistuville asiakkaille saadaan luotua heidän työ- ja toimintakykyä vastaava jatkopolutus. Imatran kaupunki osallistuu myös VM:n nuorisotakuun kuntakokeilukuntana seutukunalliseen Ohjaamo-hankkeeseen, jossa kehitetään ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita nuorille. Toimarissa asiakaskohderyhmänä ovat työttömät ja erityisesti vaikeasti työllistyvät nuoret. Yhteistyössä Ohjaamo-hankkeen kanssa huolehditaan siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemaansa palvelua ja väliinputoamistilanteita tai toiminnan päällekkäisyyttä ei pääse syntymään.

Toimenpiteet:
Hankkeessa kehitetään toimintakeskus, joka on ensimmäinen matalan kynnyksen pysäkki, jossa yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan ja selvitetään eri vaihtoehdot kuntouttavan työtoiminnan jaksolla. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä muiden toimijoiden kuten: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, Etelä-Karjalan Työvoimapoliittinen Kuntakokeilu, kolmannen sektorin toimijat, KELA, oppisopimustoimisto, yritykset sekä kaupungin omat toimialat ja henkilöstö ja asiakkaiden perheet. Kehitetään nykyisiä kaupungin työllistämispalveluita,edistetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Toimintaa kehitetään ja tehostetaan yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi saumatonta, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää, ilman päällekkäisyyksiä. Hankkeella vastataan myös kuntien lisääntyneeseen osuuteen työllisyyden hoidosta ja muuttuneen taloustilanteen aiheuttamiin haasteisiin tehokkaasti mutta asiakaslähtöisesti. Toiminnassa käytetään kannustavia elementtejä mm. maksuton ruokailu työpäivien aikana, terveystarkastukset ja lapsen päivähoitomaksujen alentaminen/poistaminen. Hankkeiden välinen tiivis yhteydenpito ja asiakkaiden suostumukseen perustuva yhteistyö.

Tulokset:
On saatu toimintaan Matalan kynnyksen pysäkin Toimari -toimintakeskus, jolla tavoitetaan mahdollisimman kattavasti myös ne nuoret työttömät työikäiset jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään nykyisiä työllistämispalveluita. Kehitetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edellytyksiä ja edistetään heidän parempaa työllistyvyyttään pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä elämänhallinta ja työelämävalmiudet kohentuvat. Pitkän aikavälin vaikutuksina tämän hankkeen avulla pystytään vähentämään nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä nostettu työttömien aktivointiastetta. On kehitetty toimintaa ja työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Hankkeella vastataan myös kuntien lisääntyneeseen osuuteen työllisyyden hoidosta ja muuttuneen taloustilanteen aiheuttamiin haasteisiin tehokkaasti mutta asiakaslähtöisesti.
Tuloksena saadaan myös joustavia koulutus - ja rekrytointimalleja.Toimari jatkaa hankkeen jälkeen omana toimintana hyödyntäen täysimääräisesti hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja tuloksia. Hankeaikana on tarkoitus saada työllistämisprosessi kuntoon vaihe vaiheelta niin, että toiminta on joustavaa ja vaikuttavaa. Saadaan toimiva, kattava,saumaton ja joustava monialainen matalan kynnyksen palveluverkosto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallisin kohderyhmä on nuoret ja myös heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat, joiden kiinnittyminen muihin työllistämistä edistäviin palveluihin ei ole onnistunut tai heille osoitetut toimenpiteet eivät ole auttaneet työllistymisessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Keskeiset yhteistyötahot: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, Etelä-Karjalan Työvoimapoliittinen Kuntakokeilu, kolmannen sektorin toimijat, KELA, oppisopimustoimisto, yritykset.
- Kaupungin omat toimialat ja henkilöstö
- Asiakkaiden perheet

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 937

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 198 844

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 371 160

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 259 927

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran

Kunnat: Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Kaakois-Suomessa naisten työttömyys on noussut kasvuun taantuman alkuvuosiin verrattuna, jolloin miehiä ol enemmän työttömänä kuin naisia. Nyt lokakuuusa työttömien naisien osuus on 42,5% kokonaismäärästä. Kohderyhmien eri sukupuolten lähtötilanne on kartoitettu ja huomioitu suunnittelussa, kuten esim. elämänhallintaan liittyvät toiminnot. Asiakasohjautuvuudessa huomioidaan taspuolisuus miesten ja naisten välilläkoko hankeen ajan Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon asiakaskyselyn tulokset, joista saadaan kuvaa myös eri sukupuolten ongelmista ja niiden mahdollisesta erilaisuudesta. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta miehiin ja naisiin. Hankkeen mittareina käytetään aktivointiastetta ja jatkosijoitusten määrää, joka jaotellaan myös sukupuolen mukaan. Asiakkaiden koulutuksissa ja aktivointitoimissa esim. työkokeiluissa edistetään sukupuolineutraliteettia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Kaakois-Suomessa naisten työttömyys on noussut kasvuun taantuman alkuvuosiin verrattuna, jolloin miehiä ol enemmän työttömänä kuin naisia. Nyt lokakuuusa työttömien naisien osuus on 42,5% kokonaismäärästä. Kohderyhmien eri sukupuolten lähtötilanne on kartoitettu ja huomioitu suunnittelussa, kuten esim. elämänhallintaan liittyvät toiminnot. Asiakasohjautuvuudessa huomioidaan taspuolisuus miesten ja naisten välilläkoko hankeen ajan Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon asiakaskyselyn tulokset, joista saadaan kuvaa myös eri sukupuolten ongelmista ja niiden mahdollisesta erilaisuudesta. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta miehiin ja naisiin. Hankkeen mittareina käytetään aktivointiastetta ja jatkosijoitusten määrää, joka jaotellaan myös sukupuolen mukaan. Asiakkaiden koulutuksissa ja aktivointitoimissa esim. työkokeiluissa edistetään sukupuolineutraliteettia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa siten, että toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Toimintaan sisältyy myös kaupungin yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa siten, että toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Toimintaan sisältyy myös kaupungin yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä. Kohderyhmälle ohjausta yleisiin kierrätysperiaatteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Toiminta kohdistuu myös kaupunkiympäristön hoitoon ja kunnostamiseen mm. Ukonputki-projekti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Toiminta kohdistuu myös kaupunkiympäristön hoitoon ja kunnostamiseen mm. Ukonputki-projekti, kaupunkipuro (kalakannan elvyttäminen)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Kierrätys
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Kierrätys
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Ostoissa pyritään käyttämään paikallisia palveluita ja tuotteita hankintalain puitteissa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen päätavoitteena on ehkäistä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä työ- ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen. Yhdenvertaisuus on otettu huomioon myös monikulttuuristen ryhmien osalta ja Imatran kaupungilla työskentelee maahanmuuttokoordinaattori, jonka kanssa on tarkoitus tehdä yhteistyötä. Eri maahanmuuttotyötä tekevien yhdistysten kanssa on tarkoitus myös toimia yhteistyössä. Hankkeessa huomioidaan myös vaikuttavuutta arvioitaessa tulokset esim. maahanmuuttajien kohdalla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

ESR-rahoitteinen TOIMARI – hanke työllisyyden ja osaamisen edistämisen sekä sosiaalisen osallisuuden kehittämishanke aloitti toimintansa Imatran kaupungin hallinnoimana hankkeena 1.1.2015. Hankkeen hallinnoijaorganisaatio vaihtui 1.1.2016 Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen integraation myötä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriksi (Eksote). Toimarin toimintalinja 5 sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ja erityistavoite 10.1 työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2015–31.3.2017 ja hankkeen kokonaisbudjetti oli 371 160€. Pääkohderyhmänä hankkeessa olivat imatralaiset nuoret, heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja lapsiperheiden työttömät vanhemmat. Hankkeen päätavoitteena oli kuntien vaikeasti työllistyvien palveluiden kokonaisuuden kehittäminen sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin. Hankkeen tavoitteena on kehittää työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Toimintaa kehitettiin yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

Hankkeen neljä päätavoitetta olivat:
1. Matalan kynnyksen pysäkin Toimari -toimintakeskuksen kehittäminen
2. Joustavien koulutus - ja rekrytointimallien kehittäminen
3. Kannustavien elementtien lisääminen kuntouttavaan työtoimintaan
4. Hankkeen toimenpiteiden yhteensovittaminen muiden aihesisällöltään vastaavien hankkeiden ja toimintojen kanssa

Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, projektityöntekijä, työvalmentaja/ ohjaaja ja kaksi palkkatuella palkattua vertaistukiohjaajaa.
Hankkeessa kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaa nuorille sekä pitkään työttömänä olleille selkeästi työllistymistä edistäväksi, kannustavaksi ja osallistavaksi palveluksi. Toimari mahdollisti kohderyhmälle nykyistä laajemman ja monipuolisemman ammatillisen suuntautumisen valikoiman työllistämistoimiin osallistuville asiakkaille. Hankkeessa tuettiin pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymistä vaiheittaisena prosessina rakentaen väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle keskittymällä työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn.

1. Matalan kynnyksen pysäkin Toimari -toimintakeskuksen kehittäminen
Hankkeen turvin perustettiin matalan kynnyksen toimintakeskus TOIMARI.
Toimintakeskuksen toiminta toteutettiin ryhmämuotoisena kuntouttavana työtoimintana. Ryhmien päivän sisältö suunniteltiin asiakkaiden palvelutarvetta vastaavaksi. Toiminta-ajatuksena kaikissa toiminnoissa oli asiakkaan osallistaminen toimintaan ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen sekä työllistymisen edistäminen. Toiminnan sisältöä olivat erilaiset työelämänvalmiuksia ja elämänhallintaa tukevat ryhmät, toiminnalliset ryhmät sekä yksilötapaamiset. Tämän lisäksi toiminta sisältää yksilöllistä työvalmennusta ja vertaistukea asiakkaille.
Hankkeessa pilotoitiin uutena ryhmänä lapsiperheiden työttömät vanhemmat. Lapsiperheiden työttömien vanhempien työllistämisen edistämisellä vaikutetaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja vähennetään lapsiperheköyhyyttä sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä tuetaan vanhemmuutta ja perhettä vanhemmuuden ja työn yhteensovittamisessa.
Asiakkaita Toimari-toimintakeskuksessa oli koko hanke ajalla 1.1.2015–31.3.2017 yhteensä 103 henkilöä, joista 17 asiakasta jatkaa vielä ryhmätoiminnan jaksolla Toimari 2 hankkeessa. Toimari-jakson aikana 30 henkilöä on ollut Imatran kaupungin tai Eksoten Imatran yksiköissä kuntouttavan työtoiminnan jaksolla tutustumassa eri ammattialoihin tai työ- ja toimintakyvyn kartoitusjaksolla ja 6 henkilöä yksilöllisessä työhön valmennuksessa.
Asiakkaista työmarkkinoille on työllistynyt 19 henkilöä eli 18,5% asiakkaista, opiskelemaan lähtenyt 4 henkilöä ja 9 henkilöä työkokeiluun yritykseen joista kaksi työllistyi jakson jälkeen samaan yritykseen(laskettu työllistyneiden kokonaismäärään). Myönteisen eläkepäätöksen on saanut yksi henkilö ja kuntouttavaan työtoimintaan kolmannelle sektorille siirtynyt 11 henkilöä.

2. Joustavien koulutus - ja rekrytointimallien kehittäminen
Hankkeessa kehitettiin joustavia koulutus- ja rekrytointimalleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. TE-toimisto ja kolmannen sektorin toimijat sekä Ohjaamo-hanke ja muut alueen hankkeet. Yhteistyössä TE-toimiston ja kolmannen sektorin kanssa otettiin käyttöön uutena toimintamallina rekrypäivät TE-toimistossa kerran kuukaudessa, joissa rekrytoidaan pitkäaikaistyöttömiä palkkatukityöhön ja muihin aktivointitoimiin.
Kehitettiin toimintamalli nuorten ja pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa, työelämävalmiuksia, työllistymisen edellytyksiä ja jatkopolutusta avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan. Toimintamalli lisää asiakkaan työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja osallistumista omaan toimintaympäristöön ja yhteiskuntaan. Malli parantaa asiakkaan hyvinvointia, opiskelu- ja työmahdollisuuksia.

3. Kannustavien elementtien lisääminen kuntouttavaan työtoimintaan
Hankkeessa lisättiin erilaisia kannustavia ja osallistavia elementtejä toimintaan ja näitä ideoitiin hankkeen aikana lisää yhdessä asiakkaiden kanssa. Kannustavina elementteinä käytettiin mm. maksutonta ruokailua toimintapäivän aikana. Hankkeessa saatiin ideoitua yhdessä asiakkaiden kanssa ja otettua käyttöön monimuotoisesti erilaisia kannustavia elementtejä kuntouttavassa työtoiminnassa.

4. Hankkeen toimenpiteiden yhteensovittaminen muiden aihesisällöltään vastaavien hankkeiden ja toimintojen kanssa
Toimari hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja tällä saavutettiin tiivis, toimiva yhteistyömalli, joka mahdollistaa asiakkaiden palvelutarpeen mukaisen aktivointitoimet ja jatkopolutuksen. Toimintaa ja työllistymisen prosesseja kehitettiin yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa ja saatiin aikaan tiivis yhteistyömalli ja saatiin hyvälle alulle toimiva, kattava, saumaton ja joustava monialainen matalan kynnyksen palveluverkosto, jossa asiakkaat saavat tarvitsemaansa palvelua ja väliinputoamistilanteita tai toiminnan päällekkäisyyttä ei pääse syntymään.