Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20067

Hankkeen nimi: #ICTknowhow - Nuorten ICT-taidot kohtaamaan yhteiskunnan odotuksia

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 023336682

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.utu.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Kaipainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paikai(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 02 333 6682

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on toisen asteen koulutuspaikkaa vaille jääneiden tai koulutuksen keskeyttäneiden nuorten ICT-taitojen vahvistaminen yksilökohtaisten tarpeiden pohjalta. Tarkoituksena on tuottaa #ICTknowhow-koulutuksen kautta tukitoimia etenkin niille nuorille, joiden ICT-taidot ovat siinä määrin puutteelliset, että ne muodostavat esteen opinnoissa tai työelämässä menestymiselle sekä laajemmin digitaalisten palveluiden hyödyntämiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle.

Erityisesti kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen taitoeron umpeenkuromiseen, koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn sekä aliedustettujen ryhmien kuten maahanmuuttajanuorten tai oppimisvaikeuksista kärsivien osaamispohjan vahvistamiseen. Taustalla on huoli siitä, että suomalaisnuorten ICT-taidot on todettu kotimaisissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä vertailuissa varsin yksipuolisiksi ja sukupuolten välinen ero OECD-maiden suurimmaksi. Huolestuttavaa on myös se, että viidennes nuorista jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa tai keskeyttää sen. Vaikka nämä nuoret voivat hankkia myöhemmällä aikuisiällä koulutusta, on syrjäytymisvaara merkittävä.

Hankkeen tarkoituksena on luoda helposti saavutettavien ja käyttöönotettavien ICT-taitojen koulutuspaketteja eri osaamistasoille. Hankkeen lähtökohdat nojaavat RUSEn kehittämään ICT-taitojen osaamistestiin, jonka tulokset ovat olleet huolestuttavia: osalla nuorista taidot ovat hyvin yksipuolisia; sukupuolten välillä on merkittävä ero käyttötavoissa. Tavoitteena on koulutuksen avulla vahvistaa nuorten ICT-osaamispohjaa sekä tukea nuorten koulutukseen tai työelämään kiinnittymistä. Hankkeessa myös vahvennetaan elinikäisen oppimisen taitoja, erityisesti kykyä osallistua ja hyötyä digitalisoituneen yhteiskunnan ja yhteisöjen tarjoamista palveluista. Ajatuksena on, että nykyaikaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa kaikki tulevat tarvitsemaan tietotekniikkaa - tämän takia on tärkeä seurata nuorten osaamisen tasoa ja kehittää sitä jatkuvasti eikä vain luottaa ajatukseen, että nuoret ovat syntyneet "diginatiiveiksi" kun taidot voivat olla hyvinkin yksipuolisia ja keskittyneet lähinnä vain kevyisiin älylaitesovelluksiin, kun tason perustason ICT-taidot ovat voineet jäädä vähemmälle ja pintapuolisen osaamisen varaan. #ICTknowhow-koulutuksissa tavoitetaan myös nuoria, jotka eivät välttämättä ole edes pohtineet ICT-alalle suuntautumista. Ajatuksena on, että tulevaisuuden ICT-innovaatiot tarvitsevat runsaasti monipuolisia osaajia taustalle, joten alan on tavoitettava koko potentiaali. Koulutus- ja työelämävalmiuksien lisäksi koulutuksen avulla on tarkoitus tunnistaa ongelmat nuorten ICT-opetuksessa ja ennaltaehkäistä sosiaalista epätasa-arvoisuutta sekä lisätä mahdollisuuksien tasa-arvoa.

#ICTknowhow-koulutuksien kehittäminen lähtee yhteistyöstä, jota varten on tuotu yhteen niin nuorisotyön ammattilaiset, RUSEn tutkijat kuin ammatillisen opetuksen osaajat. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti pajamaisen nuorisotyön sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kanssa. Yhteistyön ansiosta kukin taho pääsee jakamaan hyviä kokemuksiaan erilaisista opiskelu- ja työmuodoista. Hankkeen kahden vuoden aikana kehitetään, testataan ja liikkeellelaitetaan koulutuspaketteja, jotka ovat helposti käyttöönotettavia ja lähestyttäviä – niin nuorten kuin nuorten kanssa toimivien kannalta. Kuntien ja koulujen kautta tavoitetaan myös potentiaalisia tutornuoria – eli nuoria, joilla on kyky tukea muita nuoria ICT-taitojen kehittämisessä sekä samalla kasvattaa omaa osaamistaan alalta; ja mahdollisesti sijoittumista alalle. Ohjausryhmään kutsutaan myös yritysmaailman edustaja, koska tarkoituksena on tukea osaamista, joka on haluttua myös erilaisissa yritysmaailman tehtävissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat vaille toiseen asteen koulutuspaikkaa jääneet, keskeyttämisalttiit tai koulutuksen keskeyttäneet nuoret; erityisesti aliedustetut ryhmät kuten maahanmuuttajat ja oppimisvaikeuksista kärsivät nuoret. Nämä nuoret tavoitetaan juuri nuorisotoimen ja ammatillisiin opintoihin ohjaavan ja valmentavan koulutuksen eli Valman kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikkia nuoret, joiden ICT-taidot kaipaavat petraamista ja jotka löydetään yhteistyötahojen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 519

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 899

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Vakka-Suomen, Turun

Kunnat: Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Kaarina, Laitila, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimusten mukaan etenkin ikä, koulutus ja sukupuoli selittävät eroavaisuuksia internetin käyttötottumuksissa. Tyttöjen ja poikien ICT-osaamisen ero on merkitsevä jo yläkoulussa ja kasvaa erittäin merkitseväksi siirryttäessä lukioon. Tyttöjen taidot eivät myöskään enää merkitsevästi kehity yläkoulusta lukioon siirtyessä.Sukupuolten välinen ero on selkeä sekä käyttötottumuksissa että ICT-osaamisessa (tytöt käyttävät pääasiallisesti sosiaalista mediaa kevyillä ja pelkistetyillä älylaitteilla, pojat monipuolisemmin ja tehokkaammilla laitteilla). Sukupuolten välinen ero on tutkimusten mukaan merkitsevä myös aikuisten keskuudessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tarkoituksena on luoda koulutusta, joka innostaa nuorta kehittämää ICT-osaamistaan - harjoitustehtävät lähtevät siis yksilökohtaisista kiinnostuksenkohteista. Tyttöjen erityinen tavoittaminen otetaan huomioon koulutuksia suunnitellessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on koulutuksellisen syrjäytyminen ehkäisy ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen, vaikkakin sukupuolinäkökulma on vahva.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hankkeessa pyritään vahvistamaan nuorten ICT-osaamista, mikä vahvistaa heidän taitojaan työelämässä. Parantuneet ICT-taidot myös takaavat osaavan työvoiman tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 10
Hankkeen yksi päätavoitteista on koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy, tasa-arvon edistämiinen, elinikäisen oppimisen taitojen vahvistaminen, osallisuuden lisääminen sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien kasvattaminen.
Tasa-arvon edistäminen 6 10
Hankkeessa pyritään huomioimaan kumpikin sukupuoli tasa-arvoisesti ja purkamaan ICT-alan sukupuolirooleja koulutuksen avulla sekä ohjaamalla myös tyttöjä enemmän ICT-alan koulutukseen. Tarkoitus on myös lisätä koulutuksellista, taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 10
Hankkeen yksi tavoitteista on ICT-osaamisen aiheuttaman eriarvoisuuden vähentäminen. Tarkoituksena on, että kaikilla on yhtälainen mahdollisuus osallisuuteen ja että heikot ICT-taidot eivät ole esteenä tälle. Myös nuoren osallisuus verkostoituneessa ja sähköisiin palveluihin perustuvassa yhteiskunnassa paranee.
Kulttuuriympäristö 1 2
Digitaalisen kulttuuriympäristön ja siinä vaikuttamisen mahdollisuudet laajenevat.
Ympäristöosaaminen 1 2
Ympäristöosaaminen vaatii tätänykyä myös ICT-taitoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tieto- ja viestintäteknologian taitoja. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin kohderyhmälle soveltuva ICT-taitoja mittaava testi (#ICTtaitomittari) sekä taitojen kehittämiseksi verkko-oppimateriaali (#ICTknowhow-polku). ICT-osaamista kehitetään seuraavilla osa-alueilla: tietokoneen peruskäyttötaidot, työväline-, viestintä- sekä tietotekniikkaosaaminen. #ICTmittarin testituloksiin perustuen nuori voi kehittää niitä taitoja, joissa on kehittämisen tarvetta. #ICTpolulla on kattava määrä erilaisia tehtäviä, joiden avulla hän voi syventyä aiheeseen.

#ICTmittarin tehneistä nuorten taidoista tehtiin tilastollinen analyysi ja tulokset osoittavat, että hankkeen aikana nuorten taidot kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi seuraavilla osa-alueilla: tiedostojen hallinta, sähköpostin käyttö, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka. Johtopäätelmänä voidaan todeta, että nuorten ICT-taidot ovat kehittyneet hankkeen aikana. Etenkin sellaisten taitojen osalta, joita tarvitaan opinnoissa. Nuorten haastatteluissa on tullut esille, että he ovat oivaltaneet uusia asioita esimerkiksi sähköpostin käytöstä. He voivat hyödyntää oppimiaan taitoja opinnoissa ja työelämään hakeutumisessa. Nuorten taidoissa on edelleen kehitettävää, mutta heille on annettu työvälineet, joiden avulla he voivat jatkaa ICT-asioiden opiskelua. Hankkeessa tuotetut materiaalit (#ICTmittari ja verkko-oppimateriaali #ICTpolku) siirtyvät vuoden vaihteen jälkeen Opetushallituksen Edu.fi -sivustolle.

Hankkeesta tiedotettiin valtakunnallisesti ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen(VALMA)opetusta tarjoaviin ammattioppilaitoksille ja atk- ja mediapajoille. Kaikille kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuutta hyödyntää hankkeessa tuotettua testiä ja verkko-oppimateriaalia. Ammattioppilaitoksista kiinnostui 36 ja pajoista 33. #ICTmittarin tehneitä nuoria kertyi kahden vuoden aikana 1615. Muutkin oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita materiaalista, esimerkiksi lukioille ja peruskouluille on annettu mahdollisuus hyödyntää testiä ja oppimateriaalia.