Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20069

Hankkeen nimi: OPINtie

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Jakeluosoite: Paasikivenkatu 7

Puhelinnumero: 03 82811

Postinumero: 15110

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.salpaus.fi/opintie/Sivut/default.aspx

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ismo Turve

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: opettaja, Koulutuskeskus Salpaus

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ismo.turve(at)salpaus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447080308

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Opintie - hankkeen ensisijainen tavoite on tukea nuorta saamaan ammatillinen perustutkinto ja edelleen siirtymään työelämään.

Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvät rakenteet, joilla voidaan ennalta ehkäistä opiskelijan opintojen keskeyttämistä tai mahdollista opiskeluista eroamista ja taata nopea puuttuminen opinto- ja uraohjausta tehostamalla. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta, jolla ilman koulutuspaikkaa oleville nuorille syntyy mahdollisuus suorittaa opinpajajaksolla ammatillisia opintoja.

Nuorille suunnitellaan joustavia opintomalleja, joiden avulla pystytään lisäämään ammatillisia tutkintoja suorittavien ja opintojaan loppuunsaattavien nuorten määrää sekä kehittämään erilaisia ohjauksen toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea nuoria opinnoissa. Opinnollistamisessa pyritään tunnistamaan ja kehittämään myös oppilaitoksen ulkopuolella olevia, non-formaaleja oppimisympäristöjä tutkinnonosien suorittamiseen soveltuviksi.

Tavoitteena on oppimistaitojen ja opiskelumotivaation lisääminen työvaltaisin opiskelumenetelmin sekä tuettu siirtyminen tekemään keskeytynyt tutkinto valmiiksi. Hankkeen opinpajoissa juurrutetaan opinnollistamisen ja ammatillisten opintojen tukimalli nuorille, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä sekä malli, jolla tuetaan jo aiemmin keskeyttäneiden nuorten paluuta opintojen pariin.

Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen ohjauspalvelua. Ohjauspalvelujen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea, panostaa henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin, kehittää tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä osaltaan madaltaa hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja.

Matalan kynnyksen ohjauspalvelut tukevat siirtymävaiheita kehittämällä ja vakiinnuttamalla palveluita sekä toimintatapoja, joiden avulla voidaan tarjota parempaa tietoa perusasteelta toiselle asteelle hakeutuvien koulutusvalintojen ja opiskeluun kiinnittymisen tueksi kiinteässä yhteistyössä perusopetuksen, lukioiden opinto-ohjauksen sekä etsivän nuorisotyön kanssa.

Hankkeen tuloksena syntyy nuorten erityisyyteen vastaamaan kehitetty ohjausmalli sekä kuvaus joustavista opintopoluista. Lisäksi pajalla tehdyistä ammatillisista työtehtävistä on laadittu opinnollistamisen kuvaukset. Heinolan kaupungin ja Hartolan sekä Sysmän kuntien nuorten kiinnittymisestä opintoihin juurrutetaan toimintamalli, joka jää elämään ohjauksellisena toimintamallina Päijät-Hämeessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat päijäthämäläiset 16-29-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllisiä opintopolkuja ja koulutuksellisia matalan kynnyksen ohjauspalveluja: nuoret, jotka ovat vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, opiskelu- tai työpaikkaa; nuoret, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa, ja nuoret, jotka ovat vaarassa keskeyttää ammatilliset opintonsa.

Päijät-Hämeen perusasteen ja toisen asteen opinto-ohjaajat, opettajat, kuraattorit, etsivä nuorisotyö ja muu nuorisotakuuseen liittyvän ohjauksen parissa työskentelevä henkilöstö.

Työpaikkaohjaajat työssäoppimispaikkoja tarjoavista yrityksistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa ohjataan ei-opiskelukuntoisia nuoria erilaisten verkostojen kautta myös sellaisiin palveluihin, joita nuoren tilanne ennen opintojen jatkamista kulloinkin edellyttää. Toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen parantaa nivelvaiheissa tapahtuvan tiedon välittämistä ja tehostaa yhteistyötä palveluita edustavien organisaatioiden kanssa. Tällaisia tahoja ovat muun muassa poliisi sekä sosiaali- ja terveysviranomaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 718 044

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 648 158

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 957 392

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 864 211

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hollola, Lahti, Kärkölä, Asikkala, Padasjoki, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 395

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on syvennytty Tilastokeskuksen tilastoihin koulutuksen keskeyttämisistä, koulutukseen hakeutumisesta ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista Päijät-Hämeen alueella ja Päijät-Hämeen kunnissa sekä Koulutuskeskus Salpauksen omiin opiskelijatilastoihin. Tilastojen perusteella pojat (miehet) ovat tyttöjä (naisia) hieman heikommassa asemassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että palvelutarjonta räätälöidään kohderyhmän ja asiakkaan elämäntilanteen, toimintaympäristön, iän, sukupuolen ja tarpeen mukaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen onnistumista seurataan koko ajan ja etsitään eroavaisuuksia, joiden perusteella palveluja muokataan tarpeen mukaan. Erityisesti poikiin suunnattujen toimenpiteiden onnistumista seurataan tehostetummin, koska pojilla on enemmän syrjäytymisuhkaa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu myös hankkeen toteuttajahenkilöstön kokoonpanossa: noin puolet hankkeen toteuttajista on miehiä, opinpajoilla ja ohjaustoiminnassa on sekä miehiä että naisia. Se antaa mahdollisuuden myös vaihtaa ohjaajaa, jos ohjattavan tarve vaatii.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa kaikki toiminta on ja tulee olla sukupuolisensitiivistä sekä tasa-arvoa edistävää, mutta samanaikaisesti tulee toiminnassa huomioida erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa luonnonvarojen käytön kestävyys sisältönä kuuluu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa ilmastonmuutosten aiheuttamien riskien vähentäminen tavoitteena kuuluu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa luonnon monimuotoisuus kuuluu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa matkustetaan mahdollisimman vähän ja kanssakäymisessä hyödynnetään tehokkaasti puhelimia, videopuheluita ja videoneuvotteluja. Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa kasvihuonekaasujen vähentäminen tavoitteena kuuluu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin eikä hankkeella ole vaikutuksia niihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa käytetään fyysisiä materiaaleja mahdollisimman vähän ja raportoinnissa sekä tulosten levittämisessä hyödynnetään tehokkaasti sähköisiä tiedonsiirron ja tallennuksen välineitä. Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa jätteen synnyn ehkäisy materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys tavoitteina kuuluvat.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tavoitteena kuuluu.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeen toimijat sekä hankkeen kohderyhmät ovat paikallisten elinkeinojen palveluiden käyttäjiä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja tavoitellaan nuorten työllistymistä paikallisiin yrityksiin toimialariippumattomasti. Hankkeessa olevien nuorten opintoihin sisältyy vähintään viisi opintoviikkoa yrittäjyyttä, joka tukee opiskelijoiden ymmärrystä ja toimintaa osana paikallista elinkeinotoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osaamiseen sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen (aineettomiin palveluihin).
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa energiatehokkuus ja vähähiilisyyden edistäminen tavoitteena kuuluu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat suoraan ja välillisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä, sukupuolten erilaiset tarpeet huomioivaa yhteiskuntaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke huolehtii siitä, että ohjauksessa, oppimisessa ja vuorovaikutuksessa huomioidaan eri kulttuuritaustoilla tai haastavista elämänympäristöistä ja -tilanteista opintojen pariin ponnistavien nuorten aikuisten tuki ja tarpeet.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitona kestävä kehitys. Kulttuuriympäristön vaaliminen ja säilyttäminen on osa kulttuurillista kestävää kehitystä. Monikulttuuristuvan kulttuuriympäristön ymmärtämisen ja arvostamisen ilmapiirin kehittäminen.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeessa mukana olevien nuorten kaikkiin opintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys, johon muun muassa ympäristöosaaminen kuuluu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OPINtie-hanke (1.1.2015-30.6.2017) on Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoima kehittämis- ja juurruttamishanke vuonna 2014 toimineille OPINpaja- ja KohtaAmo -hankkeille. OPINpaja- hankkeessa (ESR 1.8.2013 – 31.12.2014) kehitettiin ja käynnistettiin Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan toimipisteen tutkintoja tukevaa ammatillista työpajatoimintaa. Tavoitteena oli tukea oppilaitoksessa opiskelevien, keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden opiskelumotivaation kasvua sekä ehkäistä keskeyttämisriskiä. KohtaAmo –hankkeen (ESR 1.1.-31.12.2014) aikana käynnistettiin keskitetty ohjauksen palvelupiste (KohtaAmo), joka tarjoaa opinto- ja uraohjausta, turvaa siirtymävaiheiden ohjautumista ja lisää tietoisuutta eri valinnanmahdollisuuksista. Projektin aikana luotiin toimivat ohjaussuhteet ja verkostoiduttiin Hämeen TE-toimiston, Päijät-Hämeen alueen etsivän nuorisotyön (Lahti, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Hollola, Asikkala) ja alueen muiden oppilaitosten kanssa (Dila, Kiipula, Cimson).

OPINtie-hanke on onnistunut juurruttamaan ammatillisen opinpajatoiminnan Koulutuskeskus Salpauksessa. OPINpaja toimii Heinolassa ja V.I.P-paja Lahden Vipusenkadun toimipisteessä. Ståhlberginkadun STÅP-paja jatkaa toimintaansa ainakin syksyn 2017 palvellen sekä merkonomi- että datanomiopiskelijoista. Hanke on onnistunut myös yhteistyössä niin Koulutuskeskus Salpauksen sisällä kuin ulkoisissa verkostoissa. Hankkeen aikana tehdyn palautekyselyn mukaan Heinolan OPINpaja ja sen toiminta on tunnettu niin Salpauksen sisällä kuin ulkopuolellakin, koko Itä-Hämeen alueella. OPINpajalla on erityisesti onnistuttu sen päätehtävässä, keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden tukemisessa kohti tutkintoa (ammatillisten opintotehtävien tuki, oppimaan oppimisen tuki, erityisopetuksen tuki, elämänhallinnan tuki, sosiaalinen vahvistaminen).
OPINpaja Heinolassa on hankkeen aikana juurtunut osaksi Koulutuskeskus Salpauksen jokapäiväistä toimintaa. OPINpaja jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen toimintaansa ammatillisena oppimisstudiona joka palvelee kaikkia Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan toimipisteen opetusaloja, lisäksi syksyllä 2017 OPINpajaan yhdistetään VALMA-koulutus, johon on varattu neljä opiskelijapaikkaa. OPINpajan rooli ammatillisena oppimisstudiona on kuitenkin hankkeen aikana osaltaan muuttunut. Alkuperäinen työpajamallinen toiminta on muuttunut, OPINpaja nykyisellä toiminnallaan keskittyy vahvasti ammatillisten opintojen teoriaopintoja tukevaksi toiminnaksi. Opiskelijoiden sosiaalisen vahvistamisen apuna toimii kuraattori ja terveydenhoitaja. Osaltaan toimintatavan muutosta selittää Koulutuskeskus Salpauksen tilaratkaisujen muutokset hankkeen toiminta-aikana. OPINpaja hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeenkin tarpeiden mukaan oppilaitoksen fyysisiä työtiloja, työsaleja mm. metalli- ja autoaloilla. Tukena työsaleissa tapahtuvassa toiminnassa toimivat taitovalmentajat. Pääpaino OPINpajalla on kuitenkin ammatillisten teoriaopintojen tukeminen.
OPINpajaa voidaan käyttää ponnahduslautana opintoihin siirtymiseen työ- tai koulutuskokeilun kautta. Polku on hankkeen kokemuksien kautta hyvä varsinkin niille, jotka tulevat jatkamaan aikaisemmin keskeytyneitä opintoja. OPINpaja-jakson aikana voidaan mahdollisesti tulevaa opiskelijaa tukea ja vahvistaa sosiaalisesti sekä kasvattaa opiskelumotivaatiota. OPINpaja jakson tarkoituksena on osaltaan selvittää takaisin opiskelemaan pyrkivän opiskelukuntoisuutta, luoda onnistumisia ja sitä kautta päästä takaisin opiskelurytmiin ja tutkinnon suorittamiseen loppuun. Tulokset ovat vähälukuisuudestaan huolimatta rohkaisevia, portti OPINpajan kautta opintoihin on avoinna myös hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Hankkeen tavoitteisiin kuului myös ammatillisen opinpajatoiminnan laajentaminen Koulutuskeskus Salpauksen muihin toimipisteisiin. Lahden Vipusenkadun toimipisteessä opetetaan teknologia-aloja, auto- ja logistiikka, kiinteistöpalvelut ja rakennusala. Hankkeen aikana käynnistetty V.I.P-paja on onnistunut vakiinnuttamaan toimintansa logistiikka-alan opintojen tukimuotona. V.I.P-paja toimii ennaltaehkäisevällä toimintaperiaatteella puuttuen varhaisessa vaiheessa syntyviin ammatillisten aineiden rästeihin. Tavoitteena on, että yhdelläkään opiskelijalla ei ole rästejä lukuvuoden lopulla vaan rästit saadaan tehtyä aina lukuvuoden aikana pajaympäristössä. Vipusenkadun toimipisteen pajaa on osaltaan ollut hankala saada toimimaan monialaisesti. Verrattuna Heinolan OPINpajaan, Vipusenkadun toiminta on laajempaa ja moninaisempaa sekä alueellisesti laajemmalle levinnyttä. V.I.P-paja palvelee tässä muodossaan parhaiten varastoalaa. Vipusenkadun pajatoimintoihin lisättiin huhtikuussa 2017 kolmen kuukauden ajaksi kokeilu kahden uuden ammatillisen pajan toiminnoista, auto-alan paja ja kiinteistöalan paja. Näiden kokeellisten ammatillisten pajojen arvioidut tulokset ovat rohkaisevia, opiskelijoita on saatu motivoitua opintoihin ja työssäoppimiseen henkilökohtaista ohjausta lisäämällä.
V.I.P-pajan toimintamallia on monistettu hankkeen aikana Salpauksen Ståhlberginkadun toimipisteelle merkonomi- ja datanomiopiskelijoiden tueksi. STÅPissa käyneiltä opiskelijoilta kerätyn suullisen palautteen mukaan viesti on selvä. STÅP tarjoaa rennon paikan missä tehtävät tulevat tehdyksi, pelkkä suunnitelma rästien tekemiseksi ei aina riitä, opiskelijat kaipaavat paikkaa johon tulla ja sitoutua, jossa tarvittaessa saa apua rästitehtävien tekemiseen. Kotona rästien tekeminen on haastavaa, usein löytyy houkutuksia jotka vievät voiton rästitehtäviltä, siivoaminenkin tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.
Koulutukselliseen ohjaukseen pääsee Ohjaamo Lahdessa toimivan KohtaAmon kautta Päijät-Hämeen alueella helposti matalan kynnyksen toiminnan kautta. Päijät-Hämeen alueen ohjausverkosto tuntee KohtaAmon palvelun hyvin ja osaa ohjata siihen nuoria oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen. KohtaAmo on tärkeä ja kuunneltu osa Päijät-Hämeen alueen ohjausverkoston eri yhteistyöfoorumeita (Nivelvaihe työryhmät jne.). Koulutuksellinen ohjaus on juurtunut osaksi Salpauksen toimintaa ja alueen ohjauspalveluita. Keväällä 2017 tehdyn kyselyn mukaan KohtaAmon koulutuksellinen ohjaus ja neuvonta ja koettu tarpeelliseksi, niin asiakkaiden kuin verkoston mielestä. Koulutuksellinen ohjaus on kannustavaa, mahdollisuuksia tarjoavaa ja sitä tehdään asiakasta kuunnellen, päämääränä löytää asiakkaalle paras reitti omaan tavoitteeseen. Samalla saadaan oppilaitokseen mahdollisimman motivoituneita opiskelijoita. KohtaAmo on merkittävä osa Lahden Ohjaamon toimintaa, lähes 40%:lla Ohjaamo Lahden asiakkaista on koulutuksellisen ohjauksen tarve. Salpauksen henkilöstön kanssa (alojen yhteyshenkilöt) yhteistyö on sujuvaa ja opiskelijoiden aloitusta tukevaa varsinkin niillä opetusaloilla, joille koulutuksellisen ohjauksen kautta on eniten opiskelijoita ohjautunut (auto- ja logistiikka, tieto- ja viestintätekniikka, talous- ja hallinto, hotelli- ravintola- ja catering ala).