Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20070

Hankkeen nimi: Minun tulevaisuuteni!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2014 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Harjulan Setlementti ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0149617-5

Jakeluosoite: Harjulankatu 7

Puhelinnumero: 03-8725130

Postinumero: 15150

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.harjulansetlementti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erno Hokkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erno.hokkanen(at)harjulansetlementti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 3010 136

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden Diakoniasäätiö (Dila), 0205519-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Minun tulevaisuuteni! -projekti tähtää maahanmuuttajataustaisten, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 17-30 -vuotiaiden, tulevaisuutensa työidentiteetin löytämiseen tarjoamalla räätälöidysti monimuotoista, tarpeeseen perustuvaa ja kohderyhmän edustajien kanssa yhdessä suunniteltua tuki- ja valmennustoimintaa. Hanketta toteuttaa Harjulan Setlementti ry:n lisäksi Lahden Diakoniasäätiö ja taustatukena ovat Lahden kaupungin ja alueellisen integraatiopalvelupisteen sekä sen sopimuskuntien maahanmuuttotyötä tekevät asiantuntijat.
Maahanmuuttajien määrä lisääntyy jatkuvasti. Tällä hetkellä työttömyysaste maahanmuuttajataustaisille on yli kolminkertainen valtaväestöön nähden. Maahanmuuttajataustaiset ovat selvästi heikommassa asemassa työllistymisen suhteen kuin muut. Maahanmuuttajanuorten osuus on lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa prosentuaalisesti pieni, mm. huonon kielitaidon vuoksi. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset nuoret tuntevat huonosti suomalaista työelämää ja ammatteja. Siksi on tärkeää kohdentaa lisää tukitoimia tähän kohderyhmään ja erityisesti nuoriin, joilla on lähes koko työikä vielä edessään.
Lahden kaupungin ja alueellisen integraatiopalvelupisteen toiminnassa mukana olevien kuntien näkökulmasta nyt viranomaispalveluina tarjottavat tuki- ja valmennusmahdollisuudet eivät riitä mitenkään kaikille tarvitsijoille. Näin ollen palveluiden lisätuottamiselle on tarvetta. Koska viranomaisten resurssit ovat rajallisia, pyritään nyt tällä kolmannen sektorin vahvemmalla mukaantulolla mahdollistamaan tuen saaminen yhä useammalle kohderyhmän henkilölle.
Projektin tavoitteena on toteuttaa työkykyä vahvistavia tuki- ja valmennustoimia noin 50-60:lle 17-30 -vuotiaalle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle, joilla usein myös oman työtulevaisuuden hahmottaminen osana suomalaista yhteiskuntaa saattaa olla kateissa, eikä omia mahdollisuuksia ja vahvuuksia tunnisteta. Tukitoimien avulla tavoitteena on herättää ja voimistaa motivaatiota oman työtulevaisuuden näkemiseen positiivisesti ja tavoitteellisesti ja kannustaa osallistujia myös oma-aloitteisuuteen matkalla kohti tavoitteitaan.
Projektin aikana (1.12. 2014-31.12.2016) järjestetään neljä viiden kuukauden mittaista jaksoa, johon kuhunkin otetaan 10-15 osallistujaa. Projekti tarjoaa kullekin osallistujalle keskimäärin 24 tuntia toimintaa/palveluita per kuukausi. Hankkeen avulla pyritään syvemmin oman osaamisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen kautta saamaan osallistujissa positiivisia asenteita oman työidentiteetin löytämiseen. Tässä projektissa keskitytään myös räätälöityihin toimintoihin, kuten oman kiinnostuksen mukaan ammatti- ja opiskelututustumisiin shadowing-menetelmällä, suomalaisen työkulttuurin ymmärtämiseen ja peilaamiseen omaan kulttuuritaustaan ja työkyvyn vahvistamiseksi mm. kulttuuritaustat huomioiviin liikuntaryhmiin. Lisäksi toteutetaan ei-luokkamuotoista kielivalmennusta. Tavoitteena on, että 80 % osallistujista on projektin päättymisen aikaan saattaen siirtynyt tai siirtymässä valitsemalleen työelämään suuntaavalle jatkopolulle tai muun tukitoiminnan piiriin. Projektin pitkäkestoisena tavoitteena ovat kohderyhmän työllistymisen ja työelämäosaamisen vahvistaminen sekä henkinen voimaantuminen kohtaamaan myös tulevaisuuden työ- ja opiskeluelämän haasteita.
Toiminnan onnistumiseksi niin hankkeen suunnittelutyössä, ohjausryhmätyössä kuin myös ns. etsivässä työssä on mukana aktiivisia maahanmuuttajataustaisia nuoria. Toiminnan varmistamiseksi myös tulevaisuudessa on yhtenä tavoitteena rakentaa tukitoiminnan palvelumalli, jota jatkossa voidaan tuottaa ja toteuttaa esim. osana Harjulan Setlementti ry:n Työelämäpalveluita yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen kokemuksista ja tuloksista laaditaan kirjallinen raportti, jota jaetaan mm. kaikille Suomessa toimiville Setlementtiyhdistyksille sekä public-private yhteistyön kokemusmallina myös viranomaisille. Näin kokemuksia voidaan hyödyntää uusien yhteistyössä toteutettavien alueellisten palvelujen suunnittelussa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on maahanmuuttajataustaiset, Päijät-Hämeessä asuvat 17-30 vuotiaat nuoret, jotka eivät ole työssä tai kokopäiväopiskelussa tai ovat työttömyysuhan alla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Yksi ryhmä järjestetään tarvittaessa yli 54 -vuotiaille maahanmuuttajataustaisille osallistujille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sekä maahanmuuttajatyötä tekevät viranomaistahot ja kolmannen sektorin toimijat, mutta myös varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien nuorten perheet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 243 198

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 921

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 243 198

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 921

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Lahti, Hollola, Kärkölä, Padasjoki, Asikkala, Heinola, Orimattila, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöanalyysia tehdessä on huomioitu erityisesti eri kulttuuritaustaisten miesten ja naisten toimintamahdollisuuksien mahdolliset rajoitukset esimerkiksi liikuntaryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoin erityistä analysointia on tehty kohderyhmän tavoittamisen haasteista (etsivän työn tekeminen) sukupuolinäkökulman lisäksi myös kulttuuri- ja ikäkysymykset huomioiden. Analyysin näkökulmia on avattu tarkemmin seuraavassa kohdassa (hankkeen toiminnassa huomioiminen)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja sukupuolisensitiivisyys on huomioitu hankkeen toiminnan suunnittelussa ja ymmärrystä siihen lisätään vielä eri kohderyhmän osallistujien aktiivisella mukanaololla suunnitteluprosessissa. Konkreettisesti se näkyy mm. ryhmien kokoonpanon pohdinnassa (salliiko mm. eri uskontokuntien miesten ja naisten samassa tilaisuudessa olon, omat liikuntaryhmät miehille ja naisille tai esimerkiksi kohderyhmän miehille pohdintaa mm. vapaamman pukeutumistyylin kulttuurista ). Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että kaikessa hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, ja samalla pohditaan toimenpiteiden vaikutusta eri sukupuolille. Hankkeessa pidetään sukupuolinäkökulmien ymmärryksen tavoitteena kykyä tunnistaa miesten ja naisten erilaisuus sekä erot esimerkiksi tarpeissa, motiiveissa ja viestintätavoissa sekä kykynä kuunnella ja havainnoida miesten ja naisten erilaisuutta eri yhteyksissä. Hankkeen suunnitteluun liittyvillä valinnoilla tuodaan myös sukupuoleen liitettyjä arvoja ja asenteita näkyväksi. Harjula setlementtitoimijana on tarkastellut sukupuolinäkökulmaa runsaasti vuosikymmenten varrella muussakin toiminnassaan. Lähtökohtana sukupuolisensitiivisessä työotteessa on erilaisuuden tunnistaminen asettamatta eroja paremmuusjärjestykseen. Yhtenä läpileikkaavana tavoitteena onkin yksilöllisyyden tukeminen myös sukupuolinäkökulmasta. Suomen setlementtinuorten liitto on ollut merkittävässä roolissa sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittäjänä Suomessa ja myös tämän työn hyviä käytäntöjä ja kokemuksia hyödynnetään tässä hankkeessa. Maahanmuuttajatyössä korostuu usein naisten asema; sukupuolisensitiivisen työn ansiosta naisilla on enemmän mahdollisuuksia päästä mukaan kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Tässä hankkeessa pyritään huomioimaan molempien sukupuolten erityisnäkökulmat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan työttömine maahanmuuttajanuorten työ- ja opiskelukyvyn vahvistaminen. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin selvästi huomioitu hankkeen toteuttamisessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeen vaikutuksena ylläpidetään ja vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuuden ammatti-identiteettiä. Tämän kautta välillisesti vahvistetaan myös sitoutuneiden ja motivoituneiden työikäisten saatavuutta alueen elinkeinoelämän palvelukseen. Ja välillisesti saatetaan vahvistaa myös innostusta yrittäjyyden poluille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Hanke osaltaan kehittää ja pilotoi maahanmuuttajataustaisille suunnattuja tukipalveluita, joilla on tarkoitus pitkällä tähtäimellä täydentää julkisen sektorin palveluja mahdollistamalla uusien asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia tukipalvelujen piiriin. Samalla vahvistetaan maahanmuuttajatyötä tekevien yhteistyötä public-private yhteistyömuotona.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Projektin päätehtävänä on vahvistaa ja voimaannuttaa osallistujien niin tulevaisuuden ammatti-identiteetin näkemistä kuin oman osaamisen ja mahdollisuuksiensa ymmärtämistä. Tätä kautta saadaan sekä välittömiä hyvinvointituloksia, että myös oman aktiivisuuden ja osaamisen kehittämisen kautta pitkäkestoisia vaikutuksia. Hyvinvointia vahvistaakseen projektissa tuotetaan myös hyvinvointiin, ravitsemukseen, liikuntaan ja terveyteen liittyviä ryhmätapaamisia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Tasa-arvo on yksi projektin toimintaa ohjaavista arvoista. Projektin kaikissa toimintavaiheissa edistetään luottamuksen ja arvostuksen syntymistä osallistujien kesken. Hankkeessa lisätään ymmärrystä ihmisten, sukupuolten ja kulttuurien eroista sekä lisätään ymmärrystä ihmisten samanarvoisuudesta eroista huolimatta. Tätä kautta lisätään välittömästi ja pitkällä tähtäimellä tasa-arvoa osallistuvien keskuudessa sekä parannetaan osallistujien kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyyttä ja vähennetään rasismia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Projektissa edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukemalla erilaisilla toimenpiteillä osallistujien terveyttä ja toimintakykyä ja näin saatetaan elämän eri osa-alueita tasapainoon sekä vähennetään hyvinvointi ja terveyseroja. Projektissa vahvistetaan osallistujan kulttuuri ja minä-identiteettiä. Lyhyellä tähtäimellä osallistujien terveys ja hyvinvointi sekä oman kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin tuntemus lisääntyy. Pitkällä tähtäimellä vaikutukset muuttuvat pysyviksi ja osallistujat kokevat tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin/yhteiskunnallisiin asioihin.
Kulttuuriympäristö 3 3
Projektissa otetaan huomioon asiakkaan lisäksi myös osallistujan kulttuurilähtöisyys. Projektissa lisätään oman kulttuuritaustan tuntemista sekä jaetaan tietoa eri kulttuureista ja kulttuureiden vaikutuksesta ihmisten toimintaan ja valintoihin. Lyhyellä tähtäimellä erilaisten kulttuuriympäristöjen tuntemus lisääntyy ja osallistujat tuntevat ja hyväksyvät erilaisten kulttuurillisten seikkojen vaikutuksen työnhakemiseen. Pitkällä tähtäimellä tieto ja ymmärrys lisää eri kulttuuritaustasta tulevien keskinäistä kunnioitusta ja osaavat myös huomioida kulttuuriseikat työnhaussaan.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektisuunnitelman mukaiset tavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Projektin tuottamiin palveluihin osallistui 86 nuorta maahanmuuttajaa. Kokonaistavoitteena oli 60 osallistujaa. Keskimäärin osallistuja oli mukana projektissa kolme kuukautta. 62 prosenttia osallistujista oli naisia, 71% alle 30 vuotiaita ja 37% alle 25 vuotta. Tavoitteena oli myös, että 80% osallistujista siirtyisi projektin jälkeen opiskelemaan tai töihin. Tämä tavoite saavutettiin lähes: 76% osallistujista siirtyi joko opintoihin tai työllistyi (63% opinnot ja 13% työ).

Osallistuja olivat 29 eri maasta ja heillä oli 22 eri äidinkieltä. Noin 20 prosentilla oli vähintään korkea-asteen tutkinto ja melkein kolmanneksella vain peruskoulutasoiset opinnot suoritettuna.

Määrällisiä tavoitteita oli asetettu eri toimintojen osallistumistuntien suhteen. Lähiopetuksen tavoitteena oli 400 henkilötyöpäivää ja tuloksena 714 htp. Henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena oli 400 henkilötyöpäivää, toteuma 33. Muita henkilötyöpäiviä tavoiteltiin 228 ja toteutui 18. Yhteensä osallistujien henkilötyöpäiviä toteutui 765.

Kaikkea saatua palautetta kokonaisuutena tarkastellen, voidaan todeta osallistujilla olleen hyvin myönteinen käsitys projektin toimenpiteistä ja he kokivat projektista saamansa avun erittäin merkittäväksi oman työtulevaisuutensa kannalta.

Pitkäkestoista tavoitetta kohderyhmän työllistymisen ja työelämäosaamisen vahvistamisessa tai henkistä voimaantumista kohtaamaan myös tulevaisuuden työ- ja opiskeluelämän haasteita ei voida luotettavasti heti projektin päättyessä arvioida. On huomionarvoista, että hankkeen suunnittelutyössä, ohjausryhmätyössä ja etsivässä työssä oli mukana kolme aktiivista maahanmuuttajataustaista nuorta.
Useat eri alojen opiskelijat tekivät työharjoittelunsa projektissa. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat Mari-Anna Rahikainen ja Eija Toivainen tekivät opinnäytetyönsä projektin toimeksiannosta (Siltoja kotoutumiseen: Lahden alueen kolmannen sektorin toiminta maahanmuuttajien tukena).

Hankkeesta tehtiin myös julkaisu, jossa esiteltiin toimintaa, tuloksia ja toimivaksi havaittuja käytäntöjä sekä hankkeessa kehitetty ja pilotoitu tukitoiminnan palvelumalli kuvaamaan nuoren maahanmuuttajan polkua koulutukseen ja työelämään.