Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20073

Hankkeen nimi: SmartCampus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Myllymäki Mikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.myllymaki(at)chydenius.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5675606

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nykyaikaiselta aikuiskoulutukselta edellytetään työssä käyvien opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja. Tietotekniikan maisteriohjelman aikuisille työssä käyville soveltuvaa koulutuskonseptia on kehitetty 15 vuoden ajan useissa yhteyksissä. Kehitystyön tuloksena on syntynyt oppimisympäristö, joka mahdollistaa opetuksen järjestämisen joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Tietotekniikan koulutuksen sensoriverkkojen maisteriohjelman sisällöt tuovat uudenlaisia haasteita koulutuksen järjestämiseksi. Jotta haasteisiin voidaan vastata, on otettava seuraava kehitysaskel, jossa ympäristön joustavuutta hyödyntäen voidaan muodostaa niin kutsuttu SmartCampus ympäristö. SmartCampuksella tarkoitetaan kokonaisvaltaista virtuaalista ja älykästä koulutusratkaisua, jossa fyysinen ja virtuaalinen kampus integroituvat toimivaksi kokonaisuudeksi. SmartCampus mahdollistaa henkilökohtaisen, opiskelijoiden tarpeita vastaavan, joustavan ja tuloksellisen opiskelun mielekkäästi niin perinteisesti lähiopetuksena, kuin myös etänä. SmartCampus ei siis ole yksittäisiä teknologisia ratkaisuja tai käytänteitä vaan nimenomaan kokonaisuus, joka muodostuu olemassa olevan ympäristön päälle kehitettävistä useista toisiinsa sulautuvista teknologisista ratkaisuista sekä niiden yhteyteen rakennetuista opetuksen mahdollistavista käytänteistä ja toimintamalleista.

Tässä hankkeessa kehitetään SmartCampus koulutusratkaisua. Hankkeen toteuttajana on Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Hankkeen tutkimus- ja kehitysympäristönä toimii ensisijaisesti Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen informaatioteknologian yksikössä järjestettävä tietotekniikan maisterikoulutus.

Hankkeen tavoitteet:
•kehittää vuorovaikutteisuutta, interaktiivisuutta ja opiskelijoiden osallistamista sekä aktivointia edesauttavia ratkaisuja
•kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat erityyppisiin opetuksiin osallistumisen mielekkäästi etänä.
•parantaa SmartCampus konseptin mukaisen koulutuksen laaduntarkkailua ja toisaalta luoda kokonaan uusia laadunhallinnan työkaluja ja käytänteitä.
•tehostaa opetusta niin, että se ottaa paremmin huomioon SmartCampus ympäristön tarjoamat mahdollisuudet.
•lisätä opiskelijoiden omiin opiskeluvahvuuksiin liittyvää tietoisuutta.
•kehittää SmartCampus ratkaisun käytettävyyttä.
•luoda erityisesti etäopiskelun yhteyteen soveltuvia digitaalisia osaamisen tunnustamisen käytänteitä

Hankkeen tuloksena saadaan aikaan koulutuksen tarjoajan näkökulmasta parantuneet mahdollisuudet työssäkäyville suunnatun koulutuksen järjestämiselle tuloksekkaasti. Hanke parantaa ajankohtaista ja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävää osaamista tuottavan koulutuksen tarjontaa ja laatua. Opiskelijoiden näkökulmasta hankkeesta tehtävä työ mahdollistaa opiskelijan osallistumisen tarjottuun koulutukseen nykyaikaisesti, joustavasti ja yksilöllisesti omien mahdollisuuksiensa ja tarpeidensa mukaan.

Hankkeessa kehitettävä ympäristön tavoitteena on, että ympäristö mukautuu erilaisiin oppijoihin ja oppijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Näin ollen hankkeen välillisenä vaikutuksena eri sukupuolet saavat tasa-arvoisemmat ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen tuloksellisesti. SmartCampus ratkaisun mukaisessa koulutusmallissa opiskelijan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää tarvetta matkustamiselle ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke myös parantaa koulutusmahdollisuuksia ja koulutuksen saavutettavuutta ja lisää näin yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja alueellista tasa-arvoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohteena on Kokkolan yliopistokeskuksen tietotekniikan maisterikoulutus. Nyt haettavassa hankkeessa keskitytään parantamaan tietotekniikan koulutuksen sensoriverkkojen maisteriohjelman opiskelun edellytyksiä olemassa olevassa joustavan opetukseen osallistumisen mahdollistavassa ympäristössä. Tähän ympäristöön tuodaan teknologioiden avulla entistä paremmin etäopiskelua ja sensoriverkkojen erityispiirteitä, kuten laboratorio- ja seminaarityöskentelyä, palvelevia ratkaisuja. Hankkeen tuloksena koulutuksen tarjoaja saa parantuneet mahdollisuudet työn ohessa tapahtuvan aikuiskoulutuksen järjestämiselle tuloksekkaasti. Hankkeessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö antaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden tarjota yksilöllistä, joustavaa, aikuisopiskelun mahdollistavaa ja tuloksekasta nykyaikaista koulutusta.

Kun SmartCampus koulutusratkaisua kehitetään tietotekniikan koulutusohjelman kaltaisessa haasteellisessa ympäristössä, ovat siihen kehitetyt ratkaisut sovellettavissa helpommin muihin koulutuksiin. Tietotekniikan opiskelijat ovat lisäksi otollinen ryhmä pilotoimaan tämän tyyppistä kehitystyötä, koska heillä on itselläänkin ymmärrystä teknologioihin liittyvistä haasteista ja tarvittavat teknologiset valmiudet pilotoinnin mukaisen oppimisympäristön käyttöön. Koska opiskelijat ovat itsekin alan ammattilaisia, osaavat he myös antaa asiantuntevaa palautetta pilotoinnista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Kokkolan yliopistokeskuksen tietotekniikan maisterikoulutuksen opiskelijat ja heidän työnantajansa. Hanke lisää koulutusmahdollisuuksia ja tuottaa osaavaa työvoimaa, joten välillisesti hankkeen toteutuksesta hyötyvät kaikki kohteena olevan koulutuksen tarjoamaa osaamista tarvitsevat yritykset ja organisaatiot.

Opiskelijoiden näkökulmasta hankkeesta tehtävä työ mahdollistaa opiskelijan joustavan osallistumisen yksilöllisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Hankkeen tuloksena opiskelijalla on mielekkäämmät mahdollisuudet opiskella myös etäopiskeluna siten että oppiminen on vähintään yhtä tuloksellista kuin lähiopiskelu.

Sensoriverkkojen maisteriohjelman koulutus jota hankkeessa kehitetään tuo osaamista yhteiskunnallisesti merkittävälle kasvualalle (teollinen internet). Koulutus jota kehitetään vastaa alueellisesti ja kansallisesti tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeeseen. Laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna hankkeessa tehtävä työ luo yleisemminkin koulutusorganisaatioille ratkaisuja, joilla voidaan vastata elinikäisen oppimisen ja työelämän nopeiden muutosten asettamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Vaikka kokonaisuutta kehitetään tietotekniikan maisterikoulutuksen yhteydessä sensoriverkkojen maisteriohjelman näkökulmasta, ovat osa-alueet ja myös niistä muodostuvat kokonaisuudet yleistettävissä soveltuvin osin hankkeen ulkopuolella muihin koulutuksiin ja esimerkiksi yritysten koulutuksiin. Näin ollen välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös muut koulutusta tarjoavat organisaatiot.

HUOM!
Eura 2014 -järjestelmän toimintavirheen johdosta kohtaan "Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista" ei onnistunut syöttää hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärää hankkeelle, jossa ei ole varsinaisia henkilöitä kohderyhmänä.
Tähän hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä on 45, joista naisia 15.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 379 525

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 378 131

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 474 406

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 472 664

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen

Kunnat: Kokkola, Veteli, Kaustinen, Kannus, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Halsua

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Aiemmin kehitetyn ubiikin koulutusmallin (jonka päälle tämän hankkeen kehitystyö rakentuu) arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu mm. ratkaisujen vaikutuksia sukupuolten näkökulmasta. Tässä yhteydessä on tutustuttu aiheesta muualla tehtyyn tutkimukseen. Nuo tutkimustulokset [1][2] osoittavat että naisten ja miesten oppimistyyleissä on pieniä eroja. Omassa, tämän hankkeen kohderyhmään keskittyvässä tutkimuksessamme [3] havaittiin samansuuntaisia tuloksia; miesten ja naisten oppimismieltymykset eroavat hieman toisistaan. Elämäntilanteiden, ja sitä kautta opetukseen osallistumisen mahdollisuuksien, osalta sukupuolten välillä voi luonnollisesti olla suuriakin eroja. Tästä kertoo osaltaan jo sekin että Suomessa vain 4,1 prosenttia kotihoidontuen saajista on miehiä. Tässä hankkeessa kehitettävä ympäristön erityispiirteenä ja tavoitteena on se, että ympäristö mukautuu erilaisiin oppijoihin ja oppijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Näin ollen hankkeen välillisenä vaikutuksena eri sukupuolet saavat tasa-arvoisemmat ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen tuloksellisesti. [1] Litzinger T., Lee S., Wise J., Felder R. (2005). A Stydy of the Reliability and Validity, Proceedings of the 2005 American Society for Engineering Education Annual Conference Exposition. [2] Rosati P. (1998). The learning Preferences of Engineering Students from Two Perspectives, Proceedings of Frontiers in Education. [3] Hakala, I., Laine, S., Myllymäki, M. (2011). Learning Styles and Student Performance in Blended Learning, Proceedings of the 22th EAEEIE Annual Conference.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitettävä SmartCampus koulutusmallissa pyritään ratkaisuun joka soveltuu yhtä hyvin kaikille sukupuoleen katsomatta. Ratkaisun vaikutuksia arvioidaan tieteellisen tutkimuksen avulla. yhtenä arvioinnin näkökulmana on kehitettyjen ratkaisujen vaikutusten arviointi sukupuolten näkökulmasta. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut tukevat erilaisia oppijoita ja opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita elämäntilanteet huomioiden. Tähän kuuluu myös se, että molemmille sukupuolille tarjotaan heidän oppimistavoistaan ja esimerkiksi opetukseenosallistumismahdollisuuksistaan riippumatta tasapuoliset mahdollisuudet opiskella. Tämän voidaan nähdä parantavan työnohessa opiskelevien lisäksi myös esimerkiksi kotona olevan vanhemman mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kehitettävät ratkaisut tuovat paremmat mahdollisuudet osallistua koulutukseen tuloksellisesti. Ratkaisujen tulee olla sellaisia että ne soveltuvat sukupuoleen katsomatta kaikille. Tämä pyritään varmistamaan myös tutkimusten yhteydessä, jossa arvioidaan ratkaisujen vaikuttavuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
SmartCampus ratkaisun mukaisessa koulutusmallissa opiskelijan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. Kestävä kehitys on huomioitu jo suunniteltaessa ympäristöä jonka päälle tämän hankkeen toimenpiteet keskittyvät. Olemassa oleva ympäristö osallistuukin kestävää kehitystä edistävään Green Company Effect verkostoon.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hanke kehittää välittömästi aihealueeltaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävää aineetonta koulutuspalvelua.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
SmartCampus ratkaisun mukaisessa koulutusmallissa opiskelijan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle, (joka tyypillisesti on henkilöliikennettä) ja tukee kestävän kehityksen periaatteita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 0
Hanke parantaa koulutusmahdollisuuksia ja koulutuksen saavutettavuutta. Hankkeessa on myös toimenpiteitä, jotka parantavat opiskelijoiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla (mm. digitaaliset osaamisen tunnustamisen ratkaisut).
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hanke edistää yhteiskunnallista (alueellista) yhdenvertaisuutta tarjoamalla paikasta riippumattomasti mahdollisuuden osallistua korkeakouluopintoihin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää koulutusteknologioiden avulla toteutetun SmartCampus koulutusympäristö muodostamista. SmartCampuksella tarkoitetaan kokonaisvaltaista virtuaalista ja älykästä koulutusratkaisua, jossa fyysinen ja virtuaalinen kampus integroituvat toimivaksi kokonaisuudeksi. SmartCampus mahdollistaa henkilökohtaisen, opiskelijoiden tarpeita vastaavan, joustavan ja tuloksellisen opiskelun mielekkäästi niin perinteisesti lähiopetuksena, kuin myös etänä.

Hankkeessa kehitettiin toimivia SmartCampus koulutusratkaisun vaatimia teknologioita, kuten vuorovaikutteisuutta, interaktiivisuutta ja opiskelijoiden osallistamista sekä aktivointia edesauttavat ratkaisuja. Keskeisenä kehitystyön tuloksena koulutusympäristöön implementoitiin vuorovaikutteinen videoratkaisu, joka mahdollistaa opiskelijan ja opettajan välisen kommunikoinnin luennon aikana ja monipuolisen etäohjauksen toteuttamisen.

Teknologisten ratkaisujen lisäksi hankkeessa kehitettiin käytänteitä, joiden avulla pystyttäisiin toteuttamaan haasteelliseksi todettuja oppimistilanteita virtuaalisessa ympäristössä. Tällaisia oppimistilanteita olivat laboratoriotyöt, seminaarimuotoinen opetus ja projektimuotoinen yhteistoiminnallinen oppiminen. Hankkeen tavoitteena oli myös tehostaa sensoriverkkojen maisteriohjelman opetusta niin, että se ottaa paremmin huomioon SmartCampus ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Tämä vaati opetuksen sisältöjen ja pedagogisesti toimivien toimintamallien kehittämistä siten, että ne soveltuvat paremmin etäopiskeluun, hyödyntävät kehitettävän toimintaympäristön mahdollisuuksia ja ovat näin ollen tuloksellisempia. Pedagogista kehitystyötä tehtiin useiden kurssien yhteydessä. Kursseista pyrittiin tekemään osallistumisen näkökulmasta entistä joustavampia ja aikariippumattomampia. Kehitetyt ratkaisut tukeutuvat osittain hankkeen muissa työpaketissa tehtyihin teknologisiin ratkaisuihin, kuten parantuneisiin reaaliaikaisiin vuorovaikutusmahdollisuuksiin ja videoiden rakenteistamiseen.

Opiskelijoiden tietoisuutta omista opiskelutaipumuksistaan pyrittiin hankkeessa kasvattamaan rakentamalla CiNetCampus Studies ympäristöön niin kutsuttu oppimistyylimoduuli. Moduulin avulla opiskelijat saavat tietoa itselleen soveltuvista tiedonhankintatavoista ja omista opiskeluun liittyvistä vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Myös opettaja ja koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää oppimistyylitestin tuloksia halutessaan. Hankkeen aikana tehdyn teknologisen kehitystyön yhteydessä varmistettiin, että kaikista ratkaisuista on mahdollista kerätä monipuolisesti oppimisanalytiikan edellyttämää dataa, jota voidaan käyttää hyödyksi monilla tavoilla.

Virtuaalisen koulutusympäristön laadunvalvontaan haluttiin kiinnittää hankkeen yhteydessä huomiota. Teknologioiden toimivuus oli keskeisenä kehitystyön reunaehtona kaikessa hankkeen teknologiseen kehittämiseen liittyvässä toiminnassa. Tämä oli välttämätöntä jo senkin takia, että ratkaisut tulivat käytännössä välittömästi tuotantokäyttöön osaksi olemassa olevaa koulutusympäristöä. Erityisesti hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan videovälityksen laadunvalvontaa. Videovälityksen laadunvalvontaan liittyen hankkeessa kehitettiin mittaristoa ja tehtiin tutkimusta joka auttaa ymmärtämään videovälityksen laatuun vaikuttavia asioita. Hankkeessa pyrittiin selvittämään, kuinka voidaan valvoa luentovideoiden välityksen laatua ja mitä työkalulla pitäisi mitata.

Hankkeen kannalta merkittäviä tuloksia olivat myös videoiden pilkkomiseen kehitetty sovellus ja digitaalisten osaamismerkkien hyödyntämiseen tähtäävä merkkijärjestelmän suunnitelma. Videoiden pilkkomistyökalulla pitkät luentovideot voidaan jakaa mielekkäällä tavalla pienempiin osiin. Näin voidaan lisätä videoiden käytettävyyttä. Digitaalisilla osaamismerkeillä voidaan tulevaisuudessa nostaa esiin sellaista osaamista, jota opiskelijat ovat saavuttaneet koulutuksen yhteydessä, mutta joka ei näy tutkintotodistuksissa. Tällaista osaamista on esimerkiksi elinkeinoelämän arvostama etätyöskentelymenetelmiin liittyvä osaaminen.

Hankkeen tuloksena koulutusohjelman opetus on laadukkaampaa ja opiskelu entistä mielekkäämpää etäopiskelijalle. Hankkeen tulokset auttavat koulutuksen tarjoajaa vastaamaan opiskelijoiden ja elinkeinoelämän asettamiin vaatimuksiin ja antavat mahdollisuuden tarjota yksilöllistä, joustavaa, aikuisopiskelun mahdollistavaa ja tuloksekasta nykyaikaista koulutusta. Hankkeessa tehty työ on luonut yleisemminkin koulutusorganisaatioille ratkaisuja, joilla voidaan vastata elinikäisen oppimisen tarpeisiin.