Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20077

Hankkeen nimi: Uranoste 2015-2017

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2292546-9

Jakeluosoite: Isokatu 28 TO 7 (2. krs.)

Puhelinnumero: 0452373206

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.uranoste.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sami Lopakka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.lopakka(at)uranoste.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0452373206

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uranoste 2015-2017 -hankkeen tavoite on parantaa korkeakoulutettujen työllisyyttä. Hankkeen ydintoimintaa ovat sisällöltään kattavat urahallintaa ja työelämää koskevat koulutuskokonaisuudet sekä Uranostajat-työnhakuryhmät. Keskeisen kohderyhmän muodostavat teknisten ja kaupallisten alojen korkeakoulutetut, mutta tilaisuuksiin ja toimintaan ovat tervetulleita myös muut korkeakoulutetut. Myös loppuvaiheen korkeakouluopiskelijat kuuluvat kohderyhmään. Toiminta-alueena on koko Pohjois-Suomi. Koulutukset pidetään Oulussa, mutta uutena innovaationa ne oleellisilta sisällöiltään myös videoidaan ja välitetään verkkoon webinaari-tyyppisinä lähetyksinä. Näin kuka tahansa pohjoissuomalainen kohderyhmään kuuluva voi hankkeen järjestelmään kirjauduttuaan seurata koulutuksia kotikoneeltaan. Verkkolähetykset ovat myös interaktiivisia chat-toimintojen kautta.

Urahallinta- ja työelämäkoulutukset ovat pääsääntöisesti kestoltaan puolipäiväisiä tilaisuuksia, joissa osallistujia koulutetaan aktiiviseen työnhakuun muiden muassa ansioluettelojen ja työhakemusten laatimisessa, työhaastatteluihin valmistautumisessa, sosiaalisen median hyödyntämisessä työnhaussa, omien vahvuusalueiden kartoittamisessa, omien verkostojen hyödyntämisessä, kommunikaatiotaidoissa sekä yleisessä työelämätietoisuudessa. Hankkeen yhtenä erityisenä teemana on ns. pohjoinen ulottuvuus ja osallistujia kannustetaan liikkuvuuteen työmarkkinoilla niin Pohjois-Suomessa kuin laajemminkin. Koulutuksia pitävät urahallinnan ammattilaiset ja niissä hyödynnetään myös hankkeen vastuuyhdistyksen taustalla olevien ammattijärjestöjen asiantuntijoita.

Toisena hankkeen keskeisenä toimenpiteenä ovat Uranostajat-työnhakuryhmät, joissa intensiivisesti kokoontuvat ryhmät toimivat vertaistukiperiaatteella. Ensimmäiset vetäjinä ja kokoonkutsujina toimivat henkilöt koulutetaan hankkeen toimesta, mutta seuraavien ryhmien vetäjät hankitaan pääsääntöisesti työnhakuryhmiin aiemmin osallistuneiden joukosta. Hanke vastaa toiminnan sisällön ideoimisesta sekä koordinoi ryhmien käytännön toimenpiteitä. Tapaamisiin järjestetään asiantuntijavierailuja ja yrittäjävierailuja. Toiminta keskittyy Ouluun, mutta hankkeen tavoitteena on saada ryhmiä myös muille hankkeen rahoittajana olevien kaupunkien alueille ja selvittää myös, olisiko osa ryhmien tapaamisista mahdollista toteuttaa verkossa. Lapin ja Kainuun osalta toiminnan tarve ja yhteistyö alueiden TE-toimistojen kanssa selvitetään projektin alkuvaiheessa. Minimissäänkin projektissa pystytään tarjoamaan vähintään webinaarikoulutuksia koko Pohjois-Suomen alueelle ja näin kohottamaan alueellista tasa-arvoisuutta.

Itse Uranostajat-tapaamisissa prepataan kymmenkohtaisen suunnitelman mukaan jokaisen osallistujan työnhakuvalmiuksia sekä osaamis- ja vahvuusalueita syvällisesti. Osallistujat saavat myös kotitehtäviä ja pääsevät tapaamisissa harjoittelemaan työhaun eri osa-alueita käytännössä. Ns. perusryhmien lisäksi hankkeen tavoitteena on perustaa omia ryhmiä esimerkiksi yli 54-vuotiaille, vastavalmistuneille, Pohjois-Suomen korkeakouluista valmistuville ulkomaalaisille sekä pitkiltä perhevapailta palaaville.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tekniikan ja kaupan alan korkeakoulutetut työttömät ja työttömyysuhan alla olevat. Tekniikan ja kaupan alan loppuvaiheen ja vastavalmistuneet korkeakouluopiskelijat. Myös pitkään ICT-alalla ylemmän toimihenkilön tehtävissä toimineet ammattilaiset, joilta varsinainen korkeakoulututkinto puuttuu. Tekniikan ja kaupan alan loppuvaiheen ja vastavalmistuneet korkeakouluopiskelijat. Vaikka projekti keskittyykin etupäässä tekniikan ja kaupan alan korkeakoulutettuihin, tilaisuuksiin ja toimintaan ovat tervetulleita myös muut korkeakoulutetut.

Erityisiä kohderyhmiä ovat lisäksi vastavalmistuneet, varttuneet, pitkäaikaistyöttömät, perhevapaalta palaavat sekä suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaneet ulkomaalaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Suomen liike-elämä ja yritykset, jotka saavat entistä osaavampaa työvoimaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 560 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 545 037

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 654 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 638 036

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Raahen, Kajaanin, Ylivieskan, Koillismaan, Kehys-Kainuun, Oulun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ii, Kempele, Siikajoki, Paltamo, Hailuoto, Utajärvi, Raahe, Keminmaa, Ranua, Ylivieska, Ristijärvi, Tornio, Salla, Oulainen, Simo, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Suomussalmi, Pello, Merijärvi, Savukoski, Posio, Oulu, Ylitornio, Muhos, Inari, Reisjärvi, Kalajoki, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Taivalkoski, Alavieska, Kärsämäki, Enontekiö, Kolari, Siikalatva, Sodankylä, Kittilä, Lumijoki, Sievi, Tervola, Utsjoki, Liminka, Kuusamo, Kajaani, Haapavesi, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Haapajärvi, Vaala, Puolanka, Nivala, Sotkamo, Pyhäntä, Kemijärvi, Hyrynsalmi, Kuhmo, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hallituskatu 29 A, 4. kerros

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1000

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakija on toteuttanut vastaavanlaisen hankkeen vuosina 2010-2014 ja toimintaympäristö on sukupuolinäkökulmankin suhteen tuttu. Asiaa on myös analysoitu menneen hankkeen raportoinnissa. Enemmistö edellisen kohderyhmästä (teknisen ja kaupallisen alan korkeakoulutetut ja korkeakouluopiskelijat) työskentelee ICT-alalla, mistä johtuen lievä enemmistö kohderyhmästä on lähtökohtaisesti miehiä. Aiemmin toteutetun hankkeen osallistujamäärät jakautuivat kuitenkin melkein tasan - 51 % oli miehiä ja 49 % naisia. Huomionarvoista on, että opiskelijaosallistujista n. 60 % oli edellisessä hankkeessa naisia, ja kaikista alle 44-vuotiaista osallistujistakin 54 %. Haettavan hankkeen toteutuksessa sukupuolinäkökulmaa ja sukupuolten erityistarpeita pohditaan niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin raportoinnissakin, siten että tasa-arvo tulee huomioiduksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Aiempien kokemusten mukaan lievä enemmistö kohderyhmän tekniikan alan korkeakoulutetuista on miehiä, ja lievä enemmistö kohderyhmän kaupallisen alan korkeakoulutetuista naisia. Tämä huomioidaan hankkeessa mm. koulutussisältöjä suunnitellessa, siten että hankkeen palveluissa pohditaan myös sukupuolien erityistarpeita ja mahdollisesti eriäviä mielenkiinnon kohteita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoasiat huomioidaan, mutta ne eivät ole tämän työllisyyshankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke toteutetaan mahdollisimman ekologisesti. Esim. toimistokalusteet ovat jo valmiiksi hakijayhdistyksellä olemassa. Hankkeen markkinointi ja tiedotus hoidetaan ensisijaisesti sähköisin keinoin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Uutena innovaationa koulutuksia tarjotaan etenkin muualla kuin Oulussa asuville verkon kautta, mikä vähentää väen liikkuvuutta ja siten ympäristö kuormittavia päästöjä. Oulun koulutustilaisuudet järjestetään paikoissa, joihin on mahdollisimman monella hyvät kulkuyhteydet niin joukkoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin keinoin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Vaikutus on välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten toimintojen ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Vaikutus on välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten toimintojen ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä. Lisäksi mahdollisilla rekrytointimessu- ja työnhakumatkoilla (Suomi, Ruotsi, Norja) pyritään aina joukkoliikenteen käyttämiseen, mahdollisesti yhteistyössä jonkun Oulun kaupungin toisen hankkeen kanssa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Vaikutus on samaan tapaan ja samoin perustein välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten toimintojen ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä myös Natura-alueiden osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Verkossa tapahtuvan toiminnan myötä myös esim. paperisia koulutusmateriaaleja tarvitaan suhteellisesti vähemmän. Työ on perusolemukseltaan toimistotyötä, josta ei kerry paljon jätettä. Paperijäte kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Uusiutuvat energialähteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimitiloja vuokratessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke edistää paikallista työllisyyttä ja palvelee toiminnallaan myös elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Koko hanke perustuu miltei kokonaan aineettomiin palveluihin. Sen myötä myös saadaan arvokasta tietoa kyseisten palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa ja vahvistetaan paikallista osaamista niin palveluntarjoajien kuin osallistujienkin osalta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Uutena innovaationa koulutuksia tarjotaan etenkin muualla kuin Oulussa asuville verkon kautta, mikä vähentää väen liikkuvuustarvetta ja siten myös henkilöautoliikennettä ja päästöjä. Oulun koulutustilaisuudet järjestetään paikoissa, joihin on mahdollisimman monella hyvät kulkuyhteydet niin joukkoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin keinoin. Lisäksi mahdollisilla rekrytointimessu- ja työnhakumatkoilla (Suomi, Ruotsi, Norja) pyritään aina joukkoliikenteen käyttämiseen, mahdollisesti yhteistyössä jonkun Oulun kaupungin toisen hankkeen kanssa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tarjoamien kattavien työllistymispalveluiden myötä niin alueiden hyvinvointi, työllisyys kuin tiedon saatavuuskin kasvavat. Tilaisuudet toimivat samalla myös verkostoitumistapahtumina ja estävät siten syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen huomioidaan voimakkaasti esimerkiksi hankkeen työoikeutta ja työsopimuksen solmimista koskevissa koulutuksissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Tilaisuudet toimivat eri yhteiskuntaryhmien ja esimerkiksi eri ikäryhmien kohtaamismuotona, ja verkostoitumistapahtumina vähentävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yhtenä kaavailtuna ominaisuutena on Suomessa tutkintonsa suorittaneiden ulkomaalaisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke ei vaikuta maisemaan, kaupunkirakenteeseen tai rakennuskantaan, mutta luo henkistä kulttuuriperintöä palveluidensa myötä.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöteknologian osaajat kuuluvat yhtenä osana kohderyhmään. Heidän työllisyytensä edistäminen on myös ympäristön etu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uranoste 2015–2017 -hankkeen tavoite oli parantaa toiminta-alueen korkeakoulutettujen työllisyyttä sekä parantaa kohderyhmän työnhakutaitoja ja työelämäosaamista. Hankkeen ydintoimintaa olivat urahallintaa ja työelämää koskevat koulutukset sekä Uranostajat-työnhakuryhmät. Kohderyhmän muodostivat korkeakoulutetut työnhakijat ja työttömyysuhassa olevat sekä loppuvaiheen korkeakouluopiskelijat ja vastavalmistuneet.

Hankkeen toiminta-alueena oli Oulun alue sekä webinaaritoimintojen myötä koko Pohjois-Suomi. Koulutuksia ja muita tapahtumia järjestettiin hankeaikana yhteensä 175. Urahallinta- ja työelämäkoulutukset olivat kestoltaan puolipäiväisiä tai kokopäiväisiä tilaisuuksia, joissa osallistujia koulutettiin aktiiviseen työnhakuun muiden muassa ansioluettelojen ja työhakemusten laatimisessa, työhaastatteluihin valmistautumisessa, LinkedInin ja sosiaalisen median hyödyntämisessä työnhaussa, omien vahvuusalueiden kartoittamisessa, piilotyöpaikkojen etsimisessä, ennalta tuntemattomien työnantajien lähestymisessä, työnhakijoiden hyvinvointiasioissa, motivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä, omien verkostojen hyödyntämisessä, kommunikaatiotaidoissa sekä yleisessä työelämätietoisuudessa (esim. työoikeus- ja työsopimusasiat, vuorovaikutustaidot, urasuunnittelu).

Hankkeen koulutuksissa riitti koko toiminta-ajan runsaasti kävijöitä ja tapahtumien yhteiskävijämääräksi muodostui huima luku: 4 182. Näistä eri ihmisiä oli 1 311. Tarjonnan lisäksi siis myös kysyntä oli koko toiminta-ajan vilkasta. Näihin lukuihin eivät edes sisälly webinaarikoulutuksiin ja Uranostajat-vertaisryhmiin osallistuneet. Työllistymisilmoituksia hanke sai toiminta-aikanaan 127.

Kokonaismäärästä 1 311 on huomionarvoista, että 65,5 % osallistujista on naisia. Iältään koko toiminta-ajan osallistujat jakautuvat näin: alle 30-vuotiaat 28,9 %, 30–54-vuotiaat 60,7 % ja yli 54-vuotiaat 8,9 %. Työllisyystilanteeltaan koko joukko jakaantuu siten, että 43,2 % kävijöistä oli palveluihin tullessaan työttömiä työnhakijoita, 34,6 % opiskelijoita, ja loput parikymmentä prosenttia työssäkäyviä, heistäkin tosin valtaosa työttömyysuhassa (esim. yt-neuvottelut, irtisanomisaika).

Hankkeen 22 webinaarikoulutuksen live-lähetykset vetivät kuulijoita tyypillisesti 40–50 per lähetys (enimmillään 120). Osallistujat olivat ikä-, sukupuoli-, koulutustausta- ja työllisyystilannejakaumaltaan samansuuntaisia kuin Oulussa järjestetyissä koulutuksissa, mutta noin joka toinen osallistuja tuli webinaareissa muualta kuin Oulun alueelta - lähetykset ja tallenteet ovat keränneet osallistujia niin Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta kuin pohjoisimmasta Lapistakin. Live-lähetysten lisäksi webinaarikoulutukset olivat määräajan katsottavissa myös tallenteina. Tallenteita on tähän mennessä katsottu noin 3 200 kertaa, joten nekin ovat löytäneet kohderyhmän mainiosti.

Kolmantena hankkeen keskeisenä toimenpiteenä olivat Uranostajat-työnhakuryhmät, joissa intensiivisesti kokoontuvat ryhmät toimivat vertaistukiperiaatteella. Uranostajat-prosessin kävi läpi hankkeen aikana 16 ryhmällistä (150 henkilöä). Jokainen noin 10 hengen ryhmä kokoontui 8 kertaa oman vertaisohjaajansa johdolla. Ryhmäprosessin yleisteemat olivat osaaminen, uudistuminen ja hyvinvointi. Tapaamisista ja ohjatuista välitehtävistä kertyi hankkeen aikana 6 045 työtuntia (806 henkilötyöpäivää).