Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20078

Hankkeen nimi: Välittävät verkostot

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: KSAK Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0832600-5

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 040 860 8949

Postinumero: 93601

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.ksak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Multas Anne

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Valmennusvastaava, kouluttaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.multas(at)ksak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 225 587

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuusamossa on tehty suunnitelmallista työtä pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa. Työskentelyn tavoitteena on ollut pitkäkestoisten polkujen rakentaminen kuusamolaisille työttömille ja samalla vaikuttaminen kunnan työmarkkinatukimaksuihin. Positiivisesta kehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on kroonistunut noin sadalla kuusamolaisella työttömällä ja passiivimaksut ovat alkaneet uudelleen kasvaa työttömyyden kasvun myötä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta lakkaa 2017 ja tulee Laki sosiaalisesta kuntoutuksesta. Nyt on luotava paikalliset sisällöt uudelle sosiaalisen kuntoutuksen konseptille. On luotava sosiaalista kuntoutusta, jossa toteutuu: Merkityksellinen tekeminen, osallisuus ja yhteisöön kuuluminen.

Sosiaalisen kuntoutuksen haasteena on tällä hetkellä selkeän palvelukonseptin kehittäminen ja toimijoiden hajanaisuus. Tarvitaan yhteistä työtä työprosessien, työnjaon, asiakasvalikoinnin ja ohjauksen mallin kehittämiseksi. Sosiaalihuollon toimintaympäristön muutos edellyttää moniammatillisten toimintarakenteiden luomista vaikeasti syrjäytyneiden ja nuorten toimintakyvyn parantamiseksi. Enää ei ole varaa päällekkäisiin palveluihin, epäselviin järjestämisvastuisiin ja hajanaiseen palvelujärjestelmään. Yhteiskunnan resurssit on saatava tehokkaaseen käyttöön.

Välittävät verkostot hankkeen tavoitteena on ”matalan kynnyksen” palvelumallin luominen kuusamolaisille 300-500 päivää työttömänä olleille sekä nuorisotakuunuorille. Kohderyhmään kuuluvat myös työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat ja toiminnassa mukana olevat työnantajat ja niiden henkilöstö.

Hankkeen toiminnan lähtökohtana on Kuusamon yhteisen palveluprosessien mallintaminen ja tehtävien selkiyttäminen ja palvelun pääsemisen nopeuttaminen. Kuusamon kaupungin 3 kk työklupikartoitusjakson jälkeen asiakkaalle tehdään sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelma jatkopalveluineen. Asiakas aloittaa sovitussa sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja vastuutyöntekijät seuraavat, tukevat ja ohjaavat 3-6 kuukautta uuteen palveluun kiinnittymistä. Kuuden kuukauden kuluessa asiakas on työssä, koulutuksessa, kuntoutuksessa tai eläkkeellä.

Hankkeen sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:
- sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen
- kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen
- valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan
- ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin
- muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät palvelut
- asumisohjauksen kehittäminen

Kolmivuotiseen hankkeeseen ohjataan 80 asiakasta vuodessa. Hankkeen työntekijät vastaavat sosiaalisen kuntoutussuunnitelman tekemisestä asiakkaille. Hankkeeseen liittyvät palvelut tuotetaan yhteistoiminnallisesti palveluverkoston kanssa.

Hankkeen tuloksena muodostuu palveluverkoston yhteinen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, jossa on määritelty jokaiselle toimijalle oma kuntoutustoiminta. Kuntoutuksen palvelumallin luomiseen osallistuu hankkeen aikana noin 240 työtöntä asiakasta, joille on laadittu sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelma. Asiakkaat ohjautuvat hankkeen avulla työelämään, koulutukseen, kuntoutukseen tai eläkkeelle. Myös palveluverkoston monialainen ja -ammatillinen yhteistyö vahvistuu sekä siihen liittyvä osaaminen paranee noin 70 henkilöllä.

Sukupuolten tasa-arvoa huomioidaan ohjaamalla naisia myös miesvaltaisiin koulutuksiin ja työpaikkoihin ja miehiä naisvaltaisiin koulutuksiin ja työpaikkoihin. Miehet syrjäytyvät sosiaalisesti useammin kuin naiset ja tämän huomioidaan asiakasohjauksessa hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on saada sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat erilaisten palveluiden piiriin tai työelämään ja näin pyritään eriarvoisuutta vähentämään. Myös kestävää kehitystä tuodaan esille asiakkaiden kanssa työskennellessä, sillä Koillismaa on kuuluisa luonnostaan ja alueen väestö elää luonnon keskellä ja elinkeinoelämällä on hyvin kiinteä yhteys luontoon.

Hankkeen hallinnoijana toimii Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy ja hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Kuusamon kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan TE – toimiston kanssa ja alueen muiden organisaatioiden, yritysten, yhdistysten ja 3. sektorin kanssa. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2015 - 31.12.2017.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostaa 300-500 päivää työttömänä olleet asiakkaat, painopiste erityisesti uusissa asiakkaissa sekä kohderyhmään kuuluvissa nuorisotakuunuorissa. Kohderyhmään kuuluvat myös työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat ja toiminnassa mukana olevat työnantajat ja niiden henkilöstö.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä, kehitetään toimintatapoja ja parannetaan osaamista edellä mainittujen toimijoiden kanssa kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden hyväksi.

Asiakasohjaus hankkeeseen tapahtuu Kuusamon kaupungin työklupilta. Hankkeen palvelurakenne muodostuu aikuissosiaalityön, Asiakaspalvelu Askeleen, mielenterveys- ja päihdetyön, Pohjois-Pohjanmaan TE -toimiston, ON Kuusamo työhönvalmennuskeskuksen, Ksakki ry:n, Mielenterveyden tuki ry:n ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n palvelujen paikallisista sovellutuksista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä hyödynsaajana ja kohderyhmänä ovat välityömarkkinoilla toimivat julkisen ja kolmannen sektorin toimijat ja koulutuksen järjestäjät sekä niiden henkilökunta ja alueen elinkeinotoiminta. Hankkeen hyviä käytäntöjä voivat hyödyntää alueen kaikki toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 520 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 446 507

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 650 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 866

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 310

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hyödyntäen Asiakaspalvelupiste Askeleen asiantuntijoita ja asiakasrekisteriä. Hankkeeseen ohjataan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia asiakkaita, joiden työttömyys on kroonistunut ja jotka ovat jääneet vuosiksi työmarkkinatuen passiivilistalle. Passiivilistalta löytyy selkeästi kaksi asiakasryhmää: Vajaakuntoiset keski-ikäiset naiset ja vähäisen koulutuksen saaneet keski-ikäiset miehet. Näihin kohderyhmiin toivotaan hankkeelta erityisesti ratkaisuja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisia pyritään ohjaamaan myös miesvaltaisiin koulutuksiin ja työpaikkoihin ja miehiä naisvaltaisiin koulutuksiin ja työpaikkoihin. Miehet syrjäytyvät sosiaalisesti useammin kuin naiset ja tämän huomioidaan asiakasohjauksessa hankkeeseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen toimenpiteissä valtavirtaistamisen kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
Hankkeen toimenpiteissä tuetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä esim. asiakastyössä esitellään jätteiden lajittelua, roskaamisen vähentämistä sekä kierrätystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä esimerkiksi asiakkaiden kanssa keskustellaan autoilun vähentämisestä ja kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä jne.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus esimerkiksi asiakkaiden kanssa luonnossa liikuttaessa kerrotaan ja keskustellaan luonnosta. Samalla opitaan, miten luonnonvaroja voidaan hyödyntää arjessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan pinta- ja pohjavesiä, maaperää sekä ilmaa esimerkiksi asiakkaiden kanssa liikutaan kävellen ja pyöräillen ja kerrotaan ja keskustellaan autoilun vaikutuksesta ilmastoon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 8
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan Natura 2000 –ohjelman kohteita esimerkiksi asiakkaiden käydään asiakkaiden Kuusamossa sijaitsevien Natura kohteissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan materiaaleja ja jätteitä esiteltäessä asiakkaille oikeaoppista kierrätystä ja hyötykäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Hankkeen toimenpiteissä asiakkaiden kanssa tuodaan esille uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tutustutaan kohteisiin, missä niitä on käytetty.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeen toimenpiteissä tuodaan asiakkaille esille paikallista elinkeinorakennetta laaja-alaisesti mahdollisina työpaikkoina. Ohjataan asiakkaita uudenlaiseen ajattelutapaan tulevaisuuden työpaikoista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeen toimenpiteissä tuodaan asiakkaille esille aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä ja mahdollisuutena työllistyä niihin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hankkeen toimenpiteissä tuodaan asiakkaille esille harrastaa erilaisia liikuntamuotoja ja kulkea kävellen tai pyörälle pieniä matkoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on saada sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat erilaisten palveluiden piiriin tai työelämään, jolloin heidän hyvinvointi, osallisuus ja työllisyys paranee.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteissä naisia pyritään ohjaamaan myös miesvaltaisiin koulutuksiin ja työpaikkoihin ja miehiä naisvaltaisiin koulutuksiin ja työpaikkoihin. Miehet syrjäytyvät sosiaalisesti useammin kuin naiset ja tämän huomioidaan asiakasohjauksessa hankkeeseen. Huomioitavaa on myös se, että naisten syrjäytyminen alueella on lisääntynyt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeen kohderyhmänä ovat 300-500 päivää työttömänä olleet asiakkaat, painopiste erityisesti uusissa asiakkaissa ja nuorisotakuuasiakkaissa. Asiakkaat ohjataan mahdollisimman nopeasti erilaisiin palveluihin tai työhön. Kohderyhmänä ovat myös kuntoutuspalveluja tarjoajat ja toiminnassa mukana olevat työpaikat. Näin pyritään eriarvoisuutta vähentämään.
Kulttuuriympäristö 4 8
Hankkeessa tuodaan asiakkaille esille alueen kulttuuriympäristöä, vertaistuen merkitystä ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta työllistyä alalle.
Ympäristöosaaminen 4 8
Hankkeessa tuodaan asiakkaille esille alueen ympäristöä ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta työllistyä alalle. Hankkeessa hyödynnetään alueella olevia yrityksiä ja koulutuksia, jotta saadaan kokonaisvaltainen näkemys ympäristöosaamisesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Välittävät verkostot –hankkeen tavoitteena oli mallintaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluverkoston palveluja Kuusamon kaupungin alueella, jotta työntekijöiden tehtävänkuvat kirkastuisivat eikä päällekkäistä työtä tehtäisi. Hanke suunnitteli ja toteutti Kuusamon kaupungille sosiaalisen kuntoutuksen palvelusivuston, joka on nähtävänä ja käytettävänä Kuusamon kaupungin Internet-sivuilla. Sivustolle on kuvattu kaikkien palveluntarjoajien perustehtävänkuva, ja se kuinka palvelun piiriin pääsee. Sivusto nopeuttaa ja helpottaa palveluihin ohjautumista. Hanke on päivittänyt sivustoa ja se siirtyy kaupungin hallinnoitavaksi hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen tavoitteena oli huomioida asiakkaiden intensiivisen tuen tarve vastuutyöntekijämallia hyödyntämällä. Mallin avulla palveluprosessit lyhenevät ja asiakkaat pääsevät mahdollisimman nopeasti olemassa olevien palveluiden piiriin. Asiakastyön kautta sosiaalisen kuntoutuksen asiakaspalvelumallia on kehitetty ja vakiinnutettu. Hankkeen toteuttamaan sosiaaliseen kuntoutukseen on kuulunut sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoimintaa ja tukea sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä asumisen ohjauksen kehittämistä.
Hankkeen asiakastyöhön on yksilövalmennuksen ohella kuulunut suljettua ja avointa ryhmätoimintaa, avointa viikkotoimintaa sekä luontolähtöisiä terveyttä ja hyvinvointia lisääviä toimintoja. Ryhmätoimintojen tarkoituksena on ollut osallisuuden lisääminen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen. Yksilövalmennusta on toteutettu vastuutyöntekijämallin mukaisesti asiakkaiden tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Yksilövalmennus on sijoittunut myös virka-ajan ulkopuolelle, ja lisäksi on jalkauduttu asiakkaan toimintaympäristöön, jolloin keskustelu on ollut avoimempaa ja sujuvampaa. Näin asiakaslähtöisellä toimintatavalla on palvelupolkuja saatu lyhennettyä, ja asiakkaita nopeammin heille tarkoitettujen ja soveltuvien palveluiden piiriin. Kotikäyntien ohessa on voitu tehdä myös asumisen ohjausta, joka on hankkeen aikana mallinnettu ja se juurtuu alueen toimintaan ostopalveluna.
Hankkeen kohderyhmänä olivat 300-500 päivää työttömänä olleet asiakkaat sekä nuorisotakuunuoret. Nuoria olikin hankkeessa noin kolmannes. Asiakasryhmälle yhteistä on ollut hankalien elämäntilanteiden pitkittyminen, vaikeudet kiinnittyä koulutukseen ja työhön, köyhyys ja osattomuus, elämänhallintaan ja asumiseen liittyvät vaikeudet, moniammatillisen tuen tarve, ihmissuhdeongelmat sekä laaja-alaiset työ- ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat. Hankkeessa on ollut asiakkaita 165. Hankesuunnitelman mukaiseen asiakastavoitteeseen ei päästy, mutta asiakkuudet ovat olleet keskimäärin 12 kuukautta, oletetun 3 - 6 kk. kestosta poiketen, ja osalla asiakkaista oli kaksi tai kolme hankekautta. Asiakkuudet ovat siis pitkittyneet kohderyhmän luonteen vuoksi. Asiakkaat ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta, ja erityisesti siitä, että asiakkaan asioihin on käytetty riittävästi aikaa.
Kohderyhmään kuuluivat myös työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat ja toiminnassa mukana olleet työnantajat ja niiden henkilöstö. Hanke on vahvistanut monialaista- ja ammatillista yhteistyötä sekä parantanut sosiaalisen kuntoutuksen alueella työskentelevien osaamista yhteisten toimintojen ja koulutusten kautta.