Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20085

Hankkeen nimi: TYÖNUOLI - Työtä liikuntaseuroissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: 0400976751

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Jussila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.jussila(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405420685

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Keski-Suomen Liikunta ry, 0953553-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TYÖNUOLI. Työtä liikuntaseuroissa - hankkeen päätavoitteena on lisätä keskisuomalaisten liikuntaseurojen työnantajaosaamista sekä kiinnostusta tarjota työtä ja työpaikkoja. Tämä päätavoite jakautuu seuraaviin alatavoitteisiin:
1. Mukana olevat liikuntaseurojen toiminnanjohtajat ja toimihenkilöt tunnistavat erilaisia työtehtäviä liikuntaseuroista.
2. Mukana olevat liikuntaseurat kehittävät tätä kautta toimintaansa taloudellisesti kestävämpään suuntaan.
3. Hankkeessa syntyy innovatiivisia toimintamalleja ja sovelluksia nuorten ja ikääntyneiden työllistämiseksi liikuntaseuroissa.
4. Hankkeessa saatua uutta tietoa ja kokemuksia levitetään mm. julkaisun ja seminaarien avulla.
5. Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyö liikuntaseurojen kanssa lisääntyy ja tiivistyy sekä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden eritysosaaminen otetaan liikuntaseurojen käyttöön.
6. Keski-Suomen Liikunta ry luo liikuntaseurojen työllistämispalvelun tietopankin omaan käyttöönsä, jonka avulla tämä toiminta lisääntyy pysyvästi.

Hankkeen toimenpiteinä järjestetään keskisuomalaisien liikuntaseurojen avainhenkilöille koulutusta ja työpajoja, joilla lisätään avainhenkilöiden osaamista työllisyys- ja työnantaja-asioista sekä kehitetään uudenlaisia ratkaisuja liikuntaseurojen mahdollisuuksiin tarjota työpaikkoja ja uudistaa toimintatapojaan. Hankkeen aikana tuetaan liikuntaseuroja tunnistamaan uusia työtehtäviä seuratoiminnasta ja lisäämään yhteistyötään TE-hallinnon kanssa kiinnittämältä huomiota nuorten ja toisaalta ikääntyneiden työllisyyttä edistäviin uusiin ratkaisuihin. Hankkeen järjestämissä seminaareissa jaetaan uusinta tietoa ja kokemuksia työnantajana toimimisesta sekä palvelun tuottajan roolista. Toimenpiteiden myötä keskisuomalaisten liikuntaseurojen yhteistyö ja verkostot tiivistyvät.

Hankkeen tuloksena liikuntaseuroihin syntyy lisää osaamista työllistämiseen liittyen. Hanke tukee liikuntaseurojen innovatiivisia toimintamallien käynnistämistä ja palvelutoimintaa, jotka lisää työllistämisen jatkuvuutta. Näin nuorille avautuu työelämässä arvokkaita ensimmäisiä työpaikkoja ja toisaalta ikääntyneille tarjoutuu mahdollisuuksia osallistua työelämään. Hanke edistää keskisuomalaisten liikuntaseurojen avaintoimijoiden verkottumista ja mahdollistaa seurojen kesken työllistämiseen liittyviä yhteistyömuotoja. Yksi konkreettinen tulos on myös liikuntaseurojen työllistämistietopankki, joka helpottaa jatkossa työllistämistoimintaa. Hankkeen aikana ja sen toimesta tätä toimintaa tukevat verkostot laajenevat ja syvenevät. Hankkeen toimenpiteiden myötä keskisuomalaisten liikuntaseurojen kiinnostus kehittää omaa toimintaansa ja tarjota samalla pitkäaikaisempia työpaikkoja lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välitön kohderyhmä on hankkeeseen osallistuvien keskisuomalaisten liikuntaseurojen avainhenkilöt (mm. hallituksen puheenjohtajat, hallitusjäsenet, toiminnanjohtajat, valmentajat), joiden osaamista lisätään työllistämiseen ja työnantajuuteen liittyen (mm. TE-hallinnon palvelut) sekä kohdennetaan koulutus- ja kehittämistoimenpiteitä (mm. palvelumuotoilu, oppisopimusmahdollisuudet).

Saarijärvi-Viitasaari seutukunnalle toimenpiteistä on ennakoitu kohdetuvan 7%, sillä esiselvityksen mukaan ko. seutukunnalla toimii muutamia Keski-Suomen mittakaavassa isoja liikuntaseuroja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat liikuntaseurojen vapaaehtoistyöntekijät (heidän työmarkkina-asema saattaa olla työtön ja/tai yleissivistävässä koulutuksessa oleva), jotka voivat osallistua hankkeen toimintaan mukaan lukien seminaarit ja työpajat. Välillistä kohderyhmää ovat toisaalta myös hanketta toteuttavien organisaatioiden työntekijät, joiden osaaminen teemasta lisääntyy. Lisäksi hankkeesta syntyneestä uudesta tiedosta ja toimintamalleista hyötyvät maakunnan muutkin liikuntatoimijat. Uusia työllistämismalleja voidaan hyödyntää laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hankkeen tärkeä välillinen kohderyhmä on keskisuomalaiset alle 30-vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alaiset nuoret, sekä ikääntyneet työnhakijat joiden työllistymismahdollisuudet hankkeen toiminnan kautta lisääntyvät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 865

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 156 230

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 231 819

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 198 053

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Petäjävesi, Äänekoski, Karstula, Saarijärvi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Keuruu, Jyväskylä, Kinnula, Hankasalmi, Viitasaari, Uurainen, Pihtipudas, Kannonkoski, Multia, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Jämsä, Muurame, Luhanka, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 26

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Keski-Suomessa toimii lähes 500 urheiluseuraa. Toiminnanjohtaja- tai vastaavalla nimikkeellä olevia henkilöitä keskisuomalaisissa seuroissa toimii tällä hetkellä n. 25 henkilöä. Heistä naisia on n. 10%. Naisten osuus keskisuomalaisten seurojen puheenjohtajina (luottamushenkilöinä) nykykäsityksen mukaan on hieman suurempi, arviolta 20%, ja heidän osuutensa tuntuisi olevan edelleen kasvamassa. Jos lasketaan yhteen kaikki seurojen hallituksessa toimivat naiset, on prosenttilukema vieläkin suurempi, arviolta n. 30%. Luonnollisesti naisvaltaisissa lajiseuroissa kuten naisvoimistelu- ja cheerleading –seuroissa naisten osuus on 80-90 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen tulee mukaan monenlaisia liikuntaseuroja. Osassa niistä toiminta painottuu naisiin, toisissa taas miehiin. Työllistämispilotit pyritään suuntaamaan siten, että mukaan tulee kumpaankin sukupolveen painottavia seuroja. Samalla voidaan tehdä vertailevaa analyysia sukupuolinäkökulmasta. Tämä näkökulma huomioidaan myös hankkeen seminaareissa ja julkaisuissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Liikuntatoimiala voi olla yhä keskeisempi osa paikallista elinkeino- ja toimialarakennetta. Liikuntaseurojen palvelutoiminnan kehittämisen kautta vaikutetaan positiivisesti myös tähän.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Liikuntaseuroissa kehitettävät palvelut ovat pääosin aineettomia, koska keskeinen sisältö on saatu liikuntaelämys.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Liikunnalla on kiistattomia ja merkittäviä hyvinvointivaikutuksia, joita liikuntaseurat edistävät. Työllistyminen parantaa usein ratkaisevasti yksilön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 3
Liikuntaseurojen toiminta tukee usein yhteiskunnallista tasa-arvoa, koska niiden avulla kaikilla on paremmat mahdollisuudet päästä liikuntaharrastusten piiriin. Myös työllistyminen lisää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Liikuntaseurat ovat osaltaan mukana rakantamassa hyvinvointiyhteikuntaa, joka tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttama Työnuoli – Työtä liikuntaseuroissa -projekti sai tukea Euroopan sosiaalirahastosta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Työnuoli -projektissa oli mukana kymmenen liikuntaseuraa: Harjun Woima Jyväskylä, Tanssi- ja voimisteluseura Illusion Vaajakoski, Jaguars Spirit Athletes, JJK juniorit, Jyväskylän naisvoimistelijat, JYP juniorit, Korpilahden Pyrintö, Muuramen Yritys, Saarijärven Pullistus ja Äänekosken Huima. Vuodet 2015 ja 2016 kestänyttä projektia toteutettiin Keski-Suomen alueella.

Työnuoli-hankkeen päätavoite oli lisätä keskisuomalaisten liikuntaseurojen työnantajaosaamista sekä kiinnostusta tarjota työtä ja työpaikkoja. Tämä päätavoite jakautuu seuraaviin alatavoitteisiin, joissa saatiin aikaan seuraavia tuloksia.

1. Hankkeessa mukana olevat liikuntaseurojen avainhenkilöt tunnistavat erilaisia työtehtäviä liikuntaseuroista. / Tätä tavoitetta vietiin eteenpäin hankkeen koulutustilaisuuksissa ja seurakohtaisissa kehittämistilaisuuksissa. Tämän tuloksena seuroiille tuotettiin monipuolista lisätietoa ja osaamista, joka on näkynyt myös niiden toiminnassa ja tukenut niitä toiminnan kehittämisessä, roolituksessa ja rekrytoinneissa. Viisi kymmenestä seurasta tekikin uusia rekrytointeja, joista tosin osa liittyi työntekijöiden vaihtumiseen. Joka tapauksessa liikuntaseurojen palautteen mukaan hanke lisäsi osaamista, selkiytti toimenkuvia sekä tuki roolituksessa ja toimintakulttuurin uudistamisessa.

2. Hankkeessa mukana olevat liikuntaseurat kehittävät tätä kautta toimintaansa taloudellisesti kestävämpään suuntaan. / Tämä tavoite tarkoittaa lähinnä sitä, että toimintaan saadaan lisää pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä, jota kautta seurat voivat myös työllistää aiempaa enemmän. Hankkeessa mukana olevat liikuntaseurat kehittivät toimintaansa ja dokumentoivat sitä aiempaa paremmin. Useimmat liikuntaseurat myös rekrytoivat uusia henkilöitä ja toteuttivat henkilöstön vaihdokset aiempaa suunnitelmallisemmin. Mainittakoon vielä, että neljä hankkeessa mukana olleista liikuntaseuroista sai sen aikana Sinettiseura - laatustatuksen , joka on suurelta osin perustunut hankkeen kehittämistoimintaan ja dokumentointiin. Kaiken tämän perusteella voidaan arvioida, että tämä tavoite on mennyt eteenpäin ja useimmat seurat ovat omaksuneet jatkuvan kehittämisen toimintamallin. Kuitenkin tätä voidaan arvioida hyvin vasta liikunaseurojen tulevien voisien toiminnassa.

3. Hankkeessa syntyy innovatiivisia toimintamalleja ja sovelluksia nuorten ja ikääntyneiden työllistämiseksi liikuntaseuroissa. / Monet mukana olevat liikuntaseurat ovat vahvistivat näkemystään työllistämisestä ja sen linkittymisestä seuran toimintaan. Useat seurat myös hankkeen tukemana rekrytoivat uusia työntekijöitä. Ainakin alueellisesti innovatiiviseksi toimintamalliksi voidaan kuvata sitä, että yksi hankeseuroista on palkannut yhteisten työntekijän tämän hankkeen ulkopuolisen seuran kanssa ja toinen seura on hyödyntänyt oppisopimusmahdollisuutta. Lisäksi innovatiiviseksi toimintamalliksi voisi kuvata hankkeen lajirajat ja muutkin rajat ylittävää yhteiskehittämiseen, avoimeen dialogiin ja vertaisoppmiseen perustuvaa toimintamallia, joka toimi lopulta hyvin ja on herättänyt laajempaakin kiinnostusta.

4. Hankkeessa saatua uutta tietoa ja kokemuksia levitetään mm. julkaisun ja seminaarien avulla. / Hanke järjesti Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa – seminaarin 18.2.2016, jossa oli noin 80 osallistujaa ja erinomaisia alustuksia. Yhteistä työtä liikunnan eteen – loppuseminaari järjestettiin 12.12.2016. Sekin onnistui hyvin, joskin osallistujia oli vain noin 40, mihin ilmeisesti vaikutti seminaarin ajankohta. Kummastakin seminaarista saatu palaute oli hyvää. Työnuoli-hanke tuotti Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa - julkaisun, jota jaettiin laajasti sekä sähköisesti että painettuna. Julkaisu on osa JAMKin julkaisusarjaa ja se sisältää useilta kirjoittajilta eri näkökulmia hankkeen toimintaan ja laajemmin liikuntaseurojen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Hanke on ollut jonkin verran esillä mediassa, mm. projektipäällikön kaksi haastattelua radiossa ja laajahko kirjoitus Keskisuomalaisessa hankkeen väliseminaarista.

5. JAMKin yhteistyö liikuntaseurojen kanssa lisääntyy ja tiivistyy sekä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden erityisosaaminen otetaan liikuntaseurojen käyttöön. / Hankkeessa mukana olevien liikuntaseurojen toiminnan kehittämiseen kytkettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosesseja, kuten esimerkiksi kolmen yleisseuran hallitun sukupolvenvaihdosprosessin tukeminen, johon on luotu ratkaisuehdotuksia. Hankkeeseen liittyi myös JAMK Generatorin tuottaman innovaatioviikon käyttäminen toisen asteen liikuntatarpeiden kartoittamiseen. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden osallistaminen hankkeeseen ei onnistunut ajatellusti, mutta hankkeen kautta siihen saatiin kuitenkin uutta näkökulmaa.

6. Keski-Suomen Liikunta luo liikuntaseurojen työllistämispalvelun tietopankin, jonka avulla tämä toiminta lisääntyy pysyvästi. / Tietopankin ensimmäisen versio on julkaistu Keski-Suomen Liikunnan nettisivuillaan loppuvuodesta 2015. Se sai kiitosta liikuntaseuroista ja herättänyt kiinnostusta myös kansallisesti. Tietopankkia kehitettiin edelleen palautteen pohjalta. On todennäköistä, että siitä on hyötyä liikuntaseuroille ja muille alan toimijoille laajasti myös kansallisella tasolla, jossa hyödynnetään laajasti eri verkostoja.

Liikuntaseurojen antama palaute hankkeesta oli kaiken kaikkiaan hyvää. Kahdeksan seuraa kymmenestä oli vahvasti mukana hankkeen loppuun asti, ja niiden saama hyöty siitä on kiistaton. Kuusi seuraa vastasi hankkeen tuottamaan loppukyselyyn, joissa todettiin sen ansiot mm. työllistämisosaamisen lisäämisessä, rekrytoinneissa ja roolituksessa tukemisessa, toimintakäsikirjojen, talousssuunnitelmien ja muiden tärkeiden dokumenttien kirjoittamisen tukemisessa, vertaisoppimisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä sekä liikuntaseurojen viestinnän kehittämiessä. Liikuntaseurojen antamien arvosanojen palaute oli erittäin hyvää - keskiarvo 4,1/5.

Liikuntaseurojen toimijat saivat runsaasti uutta osaamista ja verkostoja, joita ne voivat hyödyntää jatkossakin. Samalla useimmat seurat ovat omaksuneet jatkuvan kehittämisen toimintamallin. Yhtenä konkreettisena tuloksena on se, että viisi seuraa kymmenestä teki hankkeen aikana uusia rekrytointeja, joskin osa niistä oli työntekijöiden vaihdoksia. Yksi hankkeen tuloksista on myös mukana olevien seurojen työntekijöiden vertaistoiminnan ja -oppimisen vahvistuminen.

Työnuoli-hankkeen kautta saatiin myös paljon uutta tietoa, jota analysoitiin ja koottiin erityisesti Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa - julkaisuun. Julkaisua on levitetty laajasti sekä painettuna kirjana että verkkojulkaisuna. On erittäin todennäköistä, että sitä kautta tietoa, kokemuksia ja toimintamalleja leviää laajemmalle ja myös hyödynnetään eri tavoin. Keski-Suomen Liikunnan sivuilla oleva liikuntaseurojen työllistämisen tietopankki on jo saanut runsaasti hyvää palautetta ja todennäköisesti liikuntatoimijat eri puolilta Suomea hyödyntävät sitä jatkossa.

Alueellisesti on selvää, että Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen Liikunnan yhteistyö liikuntaseurojen kehittämisessä ja yhdistämisessä korkeakouluopetukseen on vahvistunut, ja tämä yhteys parantaa jatkossa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käyttämistä liikuntaseuroissa. Samalla JAMK on vahvistanut myös suoria yhteyksiään liikuntaseuroihin.