|
|
|
Hankekoodi: S20088
Hankkeen nimi: PALO - Palvelulla ja osaamisella kasvuun
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy
Organisaatiotyyppi: Keskisuuri yritys
Y-tunnus: 1481499-6
Jakeluosoite: Rihkamakatu 4 A
Puhelinnumero: 010 8367700
Postinumero: 06100
Postitoimipaikka: Porvoo
WWW-osoite: http://www.posintra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Topi Haapanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluekehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: topi.haapanen(at)posintra.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 010 8367700
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
PALO-hanke vastaa alueen kasvavaan hyvinvointipalvelujen ja työvoiman tarpeeseen kehittämällä uusia toimintatapoja kuntien, kolmannen sektorin, yrittäjien ja oppilaitosten välillä. Hanke parantaa sote-alan koulutuksen laatua ja osuvuutta, parantaa opiskelijoiden ammatillista osaamistaan sekä lisää heidän työelämävalmiuksiaan. Työllistymistä edistetään tehostuneiden palvelujen ja toimintatapojen kautta. Hankkeessa luodaan aiempaa paremmin työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta vahvistamalla systemaattisesti työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä muuttamalla toimintatapoja.
Hankkeessa luodaan sote-alalle uudenlainen oppimisympäristö, palvelupiste, jossa nuoret toimivat yrittäjämäisesti ja aidossa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Palvelupisteessä asiakkaat saavat matalan kynnyksen sote-palveluja paikanpäällä, sähköisesti ja kotiin vietynä. Palvelupiste toimii opiskelijoiden oppimisympäristönä. Nuoret hahmottavat hankkeessa erilaisia urapolkuja ja saavat valmiuksia toimia hyvinvointialan osaajana myös yksityisellä sektorilla. Hanke toteuttaa myös mestari-kisällimallin pilotointia. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat niin opiskelijat kuin oppilaitosten henkilöstökin.
Hanke käynnistää palveluohjaamon, joka palvelee kuntia ja yrityksiä, antaa sote-alan neuvontaa sekä mahdollistaa uudenlaista oppilaitos-, kunta- ja yritysyhteistyötä. Palveluohjaamossa testataan ja pilotoidaan sähköisen alustan käyttöä, sen mahdollisuuksia palveluohjauksessa sekä terveysteknologian sovelluksia. Sähköisen alustan avulla yritykset voivat tuoda esille palvelujaan aiempaa paremmin. Sähköisen alustan avulla resursseja voidaan koordinoida paremmin, vähentää turhaa liikkumista ja saada aikaan säästöjä. Hoitotyössä varsinaiseen asiakastyöhön kuluvaa aikaa saadaan lisää, myös kirjaaminen ja tiedon saanti nopeutuu ja helpottuu. Palveluohjaamo lisää ja helpottaa asiakkaiden valinnanvapautta. Palveluohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Kokeilualusta huomioi myös kansallisen sote-ratkaisun mukanaan tuomat muutokset.
Hankkeessa toteutetaan osallistava verkostovalmennus, jonka tuella kehittyy eri toimijoiden osallisuus oppimisympäristön ja palveluohjaamon kehittämiseen ja toimintaan, samalla syntyy tutkimustietoa osallistavan verkostovalmennuksen toteutuksesta. Verkostovalmennuksen ja tutkimustiedon avulla luodaan toimintamalli uudenlaisesta oppimisympäristöstä ja helposti loppukäyttäjän tavoittavasta palvelusta, palveluohjaamosta.
Sote-ala on hyvin naisvaltaista. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kehittämällä innovatiivisia oppimismalleja ja uutta teknologiaa. Uusilla menetelmillä alan houkuttelevuus ja alalla pysyminen kasvaa miesten kohdalla.
PALO-hankeen läpileikkaava toimintatutkimus tukee hankkeen etenemistä sekä hankkeen aikana syntyvän toimintatavan sovellettavuutta tuottaen tietoa hankkeen etenemisen kriittisistä kohdista. Hanke toteutetaan yhdessä alueen kuntien, Laurea - ammattikorkeakoulun ja muiden alueen sote- alan koulutusta antavien oppilaitosten sekä sote- yrittäjien kanssa. Projekti toteutetaan vuosien 2015–2017 aikana.
PALO-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- alueen sote-alan koulutusta antavien oppilaitosten opettajat, tutkijat ja kehittäjät sekä opinto-ohjauksen henkilöstö
- Laurea-ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijat
- muut alan koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijat(Point Collegen, Edupoli ja Amisto)
- alueen sosiaali-ja terveysalan yritysten henkilökunta
- kuntien sosiaali- ja terveysalan toimijat
- eri yhdistysten ja järjestöjen toimijat
PALO-hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien asukkaat ja palvelujen käyttäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 975
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 333
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 482 633
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Porvoon, Loviisan
Kunnat: Askola, Loviisa, Porvoo, Myrskylä, Lapinjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 29
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36
Suunniteltu: 110
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| PALO-hankkeen toimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen arvojen pohjalta. Tämän kautta edesautetaan jokaisella osa-alueella luonnonvarojen säilyvyyttä ja niiden kestävää hyödyntämistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 5 |
| Sähköisten palvelujen ja palveluohjausmallin kehittäminen mahdollistaa pienen hiilijalanjäljen jättämisen. PALO-hankkeen toimenpiteet edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| PALO-hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden tai luonnon monimuotoisuuden suhteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| PALO-hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen (eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| PALO-hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -alueelle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea aikaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Hanketoimenpiteissä kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Pyritään ratkaisemaan kohdealueen sote-alan kasvun esteet, jotka johtuvat osaavan työvoiman puutteesta. Hanketoiminta edistää elinkeinon kestävää kehittymistä uusien oppimisympäristöjen ja verkostotyön keinoin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| PALO-hankkeesa kehitetään uusia oppimisympäristöjä ja sote-palvelukokonaisuuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| PALO-hankkeessa kehitetään toimintatapa, jossa palvelut tuotetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hankkeessa kehitetään sähköinen palvelu, joka vähentää turhaa liikkumista ja säästää aikaa ja energiaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanketoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia. Ihmisten työllistyminen ja palvelujen löytämisen helpottuminen vaikuttavat yksilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hanketoiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Alan houkutteluvuutta lisätään hankkeen uusilla ja innovatiiviilla toimenpiteillä,jolloin miehiä saadaan naisvaltaisalle alalle lisää. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä sote-palvelujen tavoitettavuutta kuntalaisen asuinpaikasta tai esim. terveydentilasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| PALO-hankkeen aikana perustettava palvelupiste mahdollista monenlaisten toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. Kulttuurilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Hanke tukee uusilla pysyvillä ratkaisuilla erilaisten kulttuurien kohtamisen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| PALO-hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään osallistujien ympäristöosaamista. | ||
Hanke kehitti Itä-Uudenmaan alueella sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatilliseen kehittymiseen ja työelämän osaamistarpeisiin entistä paremmin vastaavia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöillä tuettiin opiskelijoiden yrittäjämäiseen toimintatapaan sekä asiakasymmärrykseen perustuvaa oppimista ja vahvistettiin systemaattisesti työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä hankkeessa kehitetyillä uusilla toimintatavoilla. Hanketoiminta edisti laajasti alueen hyvinvointia alueellisesti jalkautuvien terveyttä ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen myötä. Posintra ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat hankkeen yhdessä alueen kuntien, muiden alueen sote-alan koulutusta antavien oppilaitosten sekä sote-alan yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2015–30.4.2017 ja kokonaisbudjetti 493 333 €.
Hankkeen tavoitteina oli 1) uudenlaisten oppimisympäristöjen suunnittelu, kokeilu ja vakiinnuttaminen itäiselle Uudellemaalle, 2) palveluohjaamon käynnistäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien sähköisten palveluiden ja terveysteknologian pilotointi osana oppimisympäristöjen ja palveluohjaamon toimintaa, 3) alueellisen yhteistyön tiivistäminen osallistavan verkostovalmennuksen avulla, minkä tuella kehittyy eri toimijoiden osallisuus oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana toteutetun toimintatutkimuksen tavoitteena oli arvioida ja tukea hankkeen etenemistä sekä tuottaa uutta tutkimustietoa toimintojen ja käytänteiden kehittämiseksi.
Hankkeen toiminta-aikana Itä-Uudenmaan alueelle luotiin uudenlaisten yrittäjämäiseen toimintatapaan ja kokeilevaan kehittämiskulttuuriin perustuvien sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen kokonaisuus. Toisin kuin hankesuunnitelmassa asetettiin tavoite konkreettisesta palvelupisteestä, toteutetuissa oppimisympäristöissä opiskelijat jalkautuivat pääosin asiakkaiden äärelle omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen heitä kannustaen. Oppimisympäristöjen pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja kehitettiin jatkuvasti opiskelijoilta, asiakkailta sekä yhteistyökumppaneilta saadun palautteen pohjalta ja etenkin opiskelijoiden aktiivinen rooli kehittämistyössä oli merkittävä. Hanke edisti aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa huomioimalla oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa sote-alan houkuttelevuuden miesten alalla pysymiseksi. Hankkeessa kehitettyjä oppimisympäristöjä ja siten uudenlaisia sote-alan palvelumalleja syntyi seitsemän, joista suurin osa jatkaa hankkeen jälkeen vakiintuneina, mutta edelleen kehittyvinä toimintamalleina, esimerkkinä Laurea-AMK:n Terveyspiste ILONA.
Oppimisympäristöön integroituva palveluohjaamo muotoutui hankkeen aikana pilotoitavaksi sähköiseksi palveluhakemistoksi (Apuhaku.fi), josta alueen asukkaat löytävät sosiaali- ja terveysalan yksityiset sekä kolmannen sektorin palveluntuottajat hinta- ja yhteystietoineen. Yrityksille palveluhakemisto toimii kotisivujen tyylisenä markkinoinnin välineenä. Palveluhakemistoa kehitettiin koko hankkeen ajan yhdessä kuntien, yritysten, opiskelijoiden ja alueen asukkaiden kanssa. Palveluhakemisto toimi opiskelijoiden sähköisenä oppimisympäristönä heidän ohjeistaessa Apuhaku.fi-sivuston käyttöä alueen asukkaille. Hakemisto on oiva väline tutustuttamaan alueen asukkaita ennakoivasti sote-muutoksen painottamaan valinnanvapauteen. Hankkeen kehittämistoimien myötä alueen kunnista Porvoo, Loviisa ja Askola ottivat kyseisen palveluhakemiston käyttöön kunnallisen palveluohjauksen työvälineeksi. Hankkeen tuloksena Apuhaku.fi jää alueen kuntien, yritysten, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja asukkaiden käyttöön. Osana oppimisympäristöjen toimintaa opiskelijat esittelivät ja ohjasivat myös muiden sähköisten palveluiden käyttöä alueen asukkaille, mm. THL:n omahoitopolut.fi ja palveluvaaka.fi, Kanta.fi ja HUS:n Mielenterveystalo.fi. Samalla opiskelijat sisäistivät entistä paremmin sähköisten menetelmien hyödyntämisen osana ammatillista työtapaa. Sähköisten palvelujen ja palveluohjaamon kehittäminen mahdollistivat myös kestävämmän luonnonvarojen käytön. Hanke toteutti aktiivisesti yhteistyötä Laurea-AMK:n Teknologialainaamon kanssa, jotta erilaisia teknologia- ja apuvälineratkaisuja saatiin tutustuttavaksi Itä-Uudellamaalla oleville opiskelijoille ja asukkaille.
Oppimisympäristöjen suunnittelu tapahtui hankkeen järjestämässä verkostovalmennuksessa 26.11.2015-3.11.2016 sekä erikseen järjestetyin suunnittelupalaverein. Verkostovalmennuksella edesautettiin oppimisympäristöjen toimintaedellytyksiä jatkua myös hankkeen jälkeen. Osana verkostovalmennusta toteutettiin Itä-Uudenmaan sote-alan verkostoanalyysi, joka ilmentää alueen sote-alan kehittämistyötä tekevät toimijat ja heidän keskinäiset yhteistyösuhteet. Analyysi toimii hankkeen jälkeen visuaalisena työkaluna alalla toimivien työn tueksi ja luo paremmat edellytykset hankkeen aikana syntyneen ja vahvistuneen verkostotyön jatkumiselle.
Toiminnan reflektointi oli oppimisympäristöissä ja kokeilevassa kehittämisessä keskeinen osa hankkeen toimintatutkimuksellista etenemistä. Toimintatutkimus tuotti hankkeesta tutkimustietoa sekä artikkelijulkaisuja toimintojen ja käytänteiden kehittämiseksi.