|
|
|
Hankekoodi: S20089
Hankkeen nimi: Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa - Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0727178-6
Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6 / PL 14
Puhelinnumero: 040 190 2500
Postinumero: 48600
Postitoimipaikka: KOTKA
WWW-osoite: http://www.cursor.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOVEROLA MAARIT HELLEVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.koverola(at)cursor.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 190 2545
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa – Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi –hankkeen tavoitteena on sitouttaa yrittäjyyskasvatuksen eri tasot (kuntien sivistystoimet, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitosjohto, opetushenkilöstö, paikallinen yrityskenttä ja elinkeinoelämä) ja toimijat Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategian toteuttamiseen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Strategian jalkauttaminen alueen kouluihin ja oppilaitoksiin, ja sen tavoitteiden sisäistyminen opettajien jokapäiväiseen työskentelyyn vaatii määrätietoista työskentelyä, ohjausta ja konkreettisia toimenpiteitä. Alueelle luodaan yrittäjyyden toimiva ekosysteemi. Tämä edellyttää oppilaitosjohdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaamisen monipuolista lisäämistä mm. täydennyskoulutuksen avulla. Hankkeessa kehitetään ja tuetaan lasten ja nuorten ohjaus- ja opetusjärjestelyjä, opintoprosesseja, yrittäjyysasennetta ja motivaatiota vahvistavia ja työllistymistä tukevia toimia yrittäjyyskasvatuksen sisällöin ja menetelmin eri koulutusasteilla. Lisäksi vahvistetaan kasvatuksen, opetuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä lisätään oppijoiden avaintaitoja ja työelämävalmiuksia. Toimenpiteillä kehitetään joustavia yrittäjyyden opinto- ja tutkintoväyliä Kaakkois-Suomen alueella, jotta voidaan vastata nopeammin alueen rakennemuutoksesta johtuviin haasteisiin ja muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin. Lisäksi toimenpiteillä vahvistetaan koulujen, oppilaitosten, korkea-koulujen ja yritysten sekä muun elinkeinoelämän yhteistyötä. Projektin tuloksena yrittäjyyskasvatuksen strategia on jalkautettu alueen kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan ja kuntien ja oppilaitosten johto sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö ovat saaneet välineet strategian toteuttamiseen. Opetus- ja ohjaushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaaminen on lisääntynyt ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen arviointi ja seuranta on systemaattista. Lisäksi on luotu uusia yrittäjyyskasvatuksen toteutusmalleja ja yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä. Yrittäjyyskasvatusfoorumin toiminta on vakiintunutta ja yrittäjyyskasvatuksen eri toimijat ovat laajasti verkostoituneet. Pitkällä aikavälillä nuorten yrittäjyysmyönteisyys kasvaa ja perustettujen yritysten määrä lisääntyy.
Hankkeen päätoteuttaja on Cursor Oy ja osatoteuttajina Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan seudun ammattiopisto yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) ja alueen kuntien sivistystoiminen, koulutuksenjärjestäjien ja yritys- ja elinkeinoelämän kanssa.
Yrittäjyyskasvatus on sukupuolineutraalia toimintaa, joka osaltaan kannustaa nuoria yrittäjyyden pariin sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntien sivistystoimet, koulutusten järjestäjät, oppilaitosjohto, oppilaitokset, opetus- ja ohjaushenkilöstö.
Välillisenä kohderyhmänä oppijat ja yrittäjät/yritykset sekä seudun elinkeinoelämä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 372 480
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 476
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 642
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 637
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Hamina, Miehikkälä, Lemi, Pyhtää, Kouvola, Taipalsaari, Parikkala, Kotka, Iitti, Virolahti, Lappeenranta, Ruokolahti, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja toimitaan alueen maakuntastrategioiden mukaisesti niin, että uutta yrittäjyyttä suunniteltaessa huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyys ja ideoinnissa tuetaan yrittäjyyttä, joka tähtää nimenomaan tähän päämäärään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Alueen maakuntastrategioissa on huomioitu uuden teknologian kehittäminen yhtenä tärkeänä elinkeinoelämän osatekijänä. Tätä korostetaan myös tässä hankkeessa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu elinympäristön välittömään parantamiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu elinympäristön välittömään parantamiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu elinympäristön välittömään parantamiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Hankkeen omissa toiminnoissa otetaan huomioon materiaalien käytön ja jätteiden käsittelyn tehokkuus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu suoraan uusiutuvan energian käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 9 |
| Hankkeen tavoite on taloudellisesti kestävä kehitys Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeen välillisenä tavoitteena on lisätä yritysmyönteisyyttä ja pitkällä aikavälillä synnyttää alueelle ensin pieniä ja keskisuuria ja myöhenmmin myös kasvuun ja kansainvälisyyteen pyrkivä yrityksiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 6 |
| Hanke pyrkii tuottamaan koulutuspalveluja, jotka lisäävät yrittäjyysosaamista ja myönteistä yrittäjyysasennetta alueella ja välillisesti uusien yritysten määrä lisääntyy. Osa uusista yrityksistä tuottaa aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hanke ei varsinaisesti kohdennu liikkumiseen ja logistiikkaan, mutta välillisenä vaikutuksena luodaan uusia verkostoja ja yhteistyömalleja Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sekä koko ympäröivän alueen kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 6 |
| Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen oppilaitoksissa lisää kouluviihtyvyyttä ja lasten sekä nuorten hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä työllistymismahdollisuuksien kasvaminen ja yritysten määrän lisääntymisen on omiaan kasvattamaan alueen asukkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke edistää osaltaan naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen toteutumista sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkamista. Hanketoimenpiteisiin osallistuu sekä naisia että miehiä. Opetus- ja ohjaushenkilöstöstä valtaosa on naisia. Välillisenä kohderyhmänä olevat oppijat, joissa tyttöjä ja poikia kasvatuksen ja opetuksen piirissä jokseenkin saman verran, sekä yrittäjät, joista yli 50% on miehiä. Hanketoimenpiteissä yhteistyötä naisyrittäjien kanssa pyritään lisäämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Yrittäjyyskasvatus pedagogisena menetelmänä tukee eri tavoin oppivien kehittymistä ja osallisuutta oppimiseen ja torjuu sitä kautta syrjäytymistä niiden osalta, joita perinteiset opetusmenetelmät eivät kohtaa. Maahanmuuttajista suhteessa useammat kuin valtaväestöstä toimivat yrittäjinä. Yrittäjyyskasvatuksella annetaan yhdenvertaiset ja tasapuoliset mahdollisuudet maahanmuuttajanuorille toimia yrittäjinä Suomessa. Yhdenvertaisuutta viedään eteenpäin koulutuksen ja yrittäjyyden kautta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiassa on lähdetty liikkeelle Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän perinteistä ja paikallisesta omaleimaisuudesta. Tosin tämän hankkeen aikana myös pyritään vaikuttamaan nuorten ajatteluun niin, että suurteollisuus ei enää hallitsisi ajatusmaailmaa, vaan nähtäisiin voimakkaammin yrittäjyyden merkitys alueen elinvoimaisuuden ehtona. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Pyrkimyksenä on, että nuoret näkevät oman alueensa ja ympäristönsä mahdollisuudet tulevaisuudessa. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian, Väylä yrittäjyyteen – Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 (S12412) hankkeen tulosten käyttöönoton varmistaminen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Tämän hankkeen toimenpiteiden tuloksena osaltaan voidaan nähdä, että yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus on kirjattu alueiden elinkeinostrategioihin, kaupunkien strategioihin, koulutuksen järjestäjien strategioihin ja kaikkien kouluasteiden uudistettuihin opetussuunnitelmiin entistä vahvemmin. Yrittäjyyskasvatuksesta käydään keskusteluja eri tasoilla entistä enemmän ja päättäjien tietoisuus yrittäjyyskasvatuksesta ja sen merkityksestä ja mahdollisuuksista on lisääntynyt. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa on laajentunut ja syventynyt entisestään. Koulutuksen järjestäjät ja yrittäjät ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteisiä yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia yrittäjyyskasvatuksen metodeja hyödyntäen ja yrittäjien näkemykset otetaan koulutussuunnittelussa huomioon entistä tehokkaammin.
Strategian jalkauttaminen on edellyttänyt oppilaitosjohdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön sitoutumista ja monipuolista yrittäjyyskasvatusosaamisen lisäämistä mm. täydennyskoulutuksen avulla. Hankkeen tavoitteena oli lisätä ja syventää opetus- ja ohjaushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaamista. Koulutusten päävastuullisena järjestäjänä toimi LUT yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Tarjolla oli muutamia etukäteen mietittyjä koulutuskokonaisuuksia ja sen lisäksi kouluille tarjottiin mahdollisuutta tilata räätälöityjä koulutuksia organisaatio-, kouluaste- tai aluekohtaisesti. Koulutustarjonnan ajoitus eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteiden uudistumisten kanssa oli onnistunut. Oppilaitosten yhtäaikaiset opetussuunnitelmien kirjoitusprosessit saivat synergiaa koulutuksien sisällöistä ja koulutukset tukivat ops- kirjoitusprosesseja. Toteutettujen koulutuspäivien koulutussisällöt vastasivat hyvin Kaakkois-Suomen tarpeisiin, osittain voidaan jatkossa nostaa rimaa ja tuoda opettajakentälle tietoisuuteen haastavampiakin opetuskokonaisuuksia. Toisaalta jatkossa tulee huolehtia siitä, että yrittäjyyskasvatuksen sisällölliset ja menetelmälliset mahdollisuudet tulevat laajemmin opettajakunnan tietoisuuteen: innokas eturintama on hyvässä vauhdissa, mutta olemassa joukko ”riviopettajia”, joilta yrittäjyyskasvatuksen perusteet ja mahdollisuudet ovat vielä vierasta.
Arviointia, toimenpiteiden toteutumista ja opettajien kehittämisen seurantaa tehtiin hankkeen aikana LUT:n Yrittäjyyskasvatuksen mittariston™ (www.lut.fi/mittaristo) avulla. Yrittäjyyskasvatuksen mittariston vastauksista tehtiin kooste hankkeen alussa, hankkeen aikana ja hankkeen lopussa. Mittariston uusien käyttäjien määrä nousi tasaisesti Kaakkois-Suomessa hankkeen aikana. Mittariston tulokset osoittivat, että yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen etenee monissa teemoissa Kaakkois-Suomessa oikeaan suuntaan, vaikka runsaasti kehitettävää riittää edelleen. Tuloksista havaittiin mm. seuraavat myönteiset kehityssuunnat: Yrittäjien ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyi, yrittäjyys näkyi osana opetusta merkittävästi aiempaa enemmän, erilaisten yrittäjyyteen liittyvien oppimateriaalien ja työkalujen käyttäminen kouluissa lisääntyi, projektimaisia kokonaisuuksia tehtiin kouluissa aikaisempaa enemmän ja yrittäjyyskasvatusta suunniteltiin ja arvioitiin aiempaa enemmän.
Yrittäjyyskasvatusfoorumi on opetuksen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta edistävä ja kehittävä verkostoitumis- ja koulutustapahtuma. Foorumi kokoaa yhteen koulutusjohtoa, opetushenkilöstöä, yrittäjiä, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita ja opiskelijoita sekä yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Tavoitteena oli vakiinnuttaa foorumitoimintaa, jota kokeiltiin Väylä yrittäjyyteen – Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 (S12412) hankkeessa. Yrittäjyyskasvatusfoorumin vakiinnuttaminen edellyttää resursseja ja jatkossa foorumeita järjestetään laajemmassa yhteistyössä oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, YES-verkoston, muiden yhteistyötahojen ja sidosryhmien sekä sopivien yrittäjyys -hankkeiden kanssa. Samalla tiivistetään ja luodaan vakiintuneempaa ja verkostoituneempaa yrittäjyyskasvatusyhteistyötä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kesken.
Yrittäjyyden oppimisympäristöistä parhaiten kehittyi Nuori yrittäjyys -toiminta, joka laajeni niin uusille koulutusaloille kuin oppilaitoksiin. Hankkeen aikana käynnistettiin oppimisosuuskunnat sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa (Ekami) että Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO). Lisäksi kokeiltiin popup -yrittäjyyttä tapahtumien yhteydessä esim. kauppakeskuksissa. Oppilaitosten fyysisiä oppimisympäristöjä kehitettiin ja muokattiin yrittäjämäisiksi. Luopuvien yrittäjien ja opiskelijoiden kohtaannuttamiseksi kehitettiin oppimissopimusmalli, Yrittäjän ammattitutkinto. Kehittämisyhtiöiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä esim. Cursorin yritysneuvojan säännölliset aloittavan yrittäjän infotilaisuudet järjestettiin Ekamin opiskelijoille kaikilla kampuksilla säännöllisesti.
Hankkeessa tehtiin selvitystä YES aluetoimistojen roolista yrittäjyyskasvatusstrategian toteutuksessa ja toiminnan vakiinnuttamisesta. YES on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto, joka edistää yrittäjyyskasvatuksen toteutumista mm. kouluttamalla opettajia, kehittämällä koulutusta, rakentamalla koulu-yritysyhteistyötä ja tarjoamalla materiaaleja opetukseen. Kymenlaaksossa toimii kaksi YES aluetoimistoa: YES Kotka-Hamina, kehittämisyhtiö Cursor Oy taustaorganisaationaan ja YES Kouvola, jonka taustalla on Kouvolan kaupunki. Kymenlaakson YES aluetoimistot ovat saaneet rahoituksensa vuosittain elinkeinotoimelta tai elinkeinotoimen ja opetustoimen yhteisrahoituksena. Hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia laajentaa YES aluetoimistokonsepti kattamaan myös Etelä-Karjalan aluetta. YES Imatran toiminta sai rahoituksen Imatran kaupungilta vuosille 2017-2019. Käytännön toimintaa koordinoi Etelä-Karjalan kesäyliopisto osana kansallista YES-verkostoa.
Tässä hankkeessa tehtiin yhteistyötä Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta -hankkeiden ja muiden yrittäjyyskasvatus -hankkeiden kanssa. Onnistunut yhteistyö synnytti entistä tiiviimmän ja laajemman Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatustoimijoiden verkoston. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään mm. eri toimijoiden (Cursor, Ekami, Ksao, LUT, Saimia, Sampo ja Xamk) yhteistyössä suunnitteleman Up Action – silta tulevaisuuden yrittäjyyteen -hankkeen puitteissa.