|
|
|
Hankekoodi: S20091
Hankkeen nimi: Viestintä PRO
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Raahen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0210287-9
Jakeluosoite: PL 7
Puhelinnumero: +358 8 2105555
Postinumero: 92101
Postitoimipaikka: Raahe
WWW-osoite: http://www.lybecker.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Tuikkala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.tuikkala(at)raahenedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 5283 308
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Taustaa
Luovien alojen yritykset ovat usein muutaman hengen mikroyrityksiä. Yritysten resurssit osallistua oppilaitosyhteistyöhön ovat rajalliset ja esimerkiksi mahdollisuudet työssäoppijoiden vastaanottamiseen ja perehdyttämiseen ovat olemattomat, esimerkiksi työajankäytön tai työpaikalla olevan laitteistojen tai ohjelmistojen määrän vuoksi. Tämän pilottihankkeen kautta madalletaan mikroyritysten kynnystä ottaa työssäoppijoita ja parannetaan työssäoppijoiden mahdollisuuksia työllistyä erityisesti verkostossa mukana oleviin yrityksiin, mutta samalla parannetaan heidän työllistymistään yleisesti.
Opiskelijoiden työssäoppimisjaksoihin kytketään opettajien työelämäjaksoja, jolloin yrittäjillä on hyödynnettävissään sekä opettajan, että opiskelijan osaaminen. Tällä toiminnalla mahdollistetaan opettajalle mahdollisuus perehtyä syvällisemmin yrityskohtaiseen yrityskulttuuriin ja työelämätarpeisiin. Samalla varmistetaan koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta. Toiminta tarjoaa opettajille normaalia opettajan työaikaresurssia paremmat mahdollisuudet opiskelijoiden henkilökohtaiseen tukemiseen ja lisäohjaukseen.
Pienille yrityksille ei ole mahdollista palkata työntekijöitä, joiden perehdyttäminen vaatisi paljon resursseja. Aikaresurssin lisäksi rajoittavana tekijänä saattavat olla tilat sekä laite- ja ohjelmistokanta, johon ratkaisuna tässä hankkeessa pilotoidaan opiskelijoiden alihankintatyyppistä työskentelymuotoa opiston sisällä. Opiskelijoiden ammattialaan liittyvää työelämä- ja yrittäjätietoutta sekä yrittäjyysasennetta laajennetaan aktiivisesti heti opintojen alusta lähtien.
Ammatillisten perustutkintojen perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa.
Tavoitteet:
Tämän hankkeen tavoitteena on sitouttaa työelämän edustajat osaksi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston viestinnän opintokokonaisuuksia (audiovisuaalisen viestinnän pt, kuvallisen ilmaisun pt) siten, että he osallistuvat ennalta sovituin resurssein oman yrityksensä substanssialaan liittyvään yhteistyöhön (esimerkiksi osaamisalaan ja ammattitaitoon liittyvien sisältöjen suunnittelu, käytännön opetus, oman työpaikkakulttuurin esittely ja työelämälähtöisten oppimisympäristöjen suunnittelu sekä toteutus).
Elinkeinoelämän ja oppilaitoksen yhteistyöllä varmistetaan koulutusten työelämälähtöisyyttä ja parannetaan opettajien valmiuksia tukea opiskelijoita työssäoppimisessa. Verkostomaisen toiminnan kautta parannetaan opiskelijoiden joustavien yksilöllisten opintopolkujen suunnittelua ja toteutusta. Yritysten toimintakulttuurien ja toimintamallien tuntemus sekä opiskelijoiden vahvuuksien tunnistaminen on avainasioita opiskelijoiden työllistymisen parantamisessa. Tämän hankkeen kautta työelämäedustajat voivat aikaisempaa syvemmin arvioida opiskelijan osaamista ja soveltuvuutta omaan yritykseensä potentiaalisena työntekijänä. Opiskelijat voivat samalla analysoida omaa osaamistaan ja omia vahvuusalueitaan sekä kehittämiskohteita. Opiskelijat saavat myös realistisen käsityksen oman alansa työtehtävistä.
Laadukkaiden työelämälähtöisten oppimisympäristöjen rakentaminen edellyttää myös yrityksiltä perehtyneisyyttä opetussuunnitelmien osaamistavoitteisiin, arviointiperusteisiin ja pedagogisiin menetelmiin. Tämän hankkeen kautta parannetaan yritysten edellytyksiä toimia oppimisympäristöinä viestinnän koulutuksissa. Samalla parannetaan myös opistojen kykyä toimia erityisesti pienten yritysten kumppanina alihankintatyyppisesti. Hankkeella parannetaan koulutuksen laatua arviointiosaamisen, opintosisältöjen ja laadukkaiden oppimisympäristöjen kautta.
Opiskelijoiden yrittäjyysmyönteisyys, tiimitaidot ja ylipäätään asenne työelämää kohtaan kaipaavat muutosta. Opiskelijoilta edellytetään työelämässä elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Tällä hankkeella parannetaan mm. seuraavia elinikäisen oppimisen avaintaitoja: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, aloitekyky ja yrittäyys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen sekä teknologia ja tietotekniikka. Opiskelija oppii varhaisemmassa vaiheessa ymmärtämään paremmin työelämän todellisuutta ja vaatimuksia sekä kunkin työpaikan ominaispiirteitä.
Toimenpiteet:
- opistojen, opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden verkostoyhteistyö
- työelämän tarpeet huomioiva opetussuunnitelmatyöskentely ja yritysten sitouttaminen koulutusten toteutukseen
- opiskelijoiden työllistymistä edistävien yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus
- työssäoppimisen uudet toteutusmallit
- yrittäjyyskasvatus
- työpaikkojen kehittäminen laadukkaiksi oppimisympäristöiksi
- tiedotus (seminaarit, tiedotustilaisuudet)
Tulokset:
Työelämän edustajien, opettajien ja opiskelijoiden välistä tiivistä yhteistyötä ja tiedon jakamista edistetään tässä hankkeessa sosiaalisen median keinoin.
Syntyy uusi toimintamalli, joka madaltaa pienten yritysten kynnystä ottaa työssäoppijoita ja palkata työvoimaa. Opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet omalle alalleen paranevat laadukkaiden työssäoppimisjaksojen myötä.
Hankkeessa pilotoidaan uutta työssäoppimismallia, joka madaltaa mikroyritysten kynnystä työssäoppijoiden vastaanottamiseen ja ohjaukseen. Opettajien työelämäjaksojen yhdistäminen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoihin mahdollistaa yrityksille sekä opettajan että opiskelijan osaamisen hyödyntämisen. Opettajien valmiudet toimia työssäoppimisen ohjaajina ja yritysten henkilöstön valmiudet toimia työpaikkaohjaajina paranevat. Jatkossa yrittäjien ja yritysten henkilöstön vastuuta esimerkiksi työssäopppimisen alkuvaiheen perehdytyksissä voidaan keventää.
Opettajien syventyneen työelämätuntemuksen kautta myös opiskelijoiden yksilölliset tarpeet voidaan huomioida paremmin. Eräänä keskeisenä tavoitteena on rakentaa opiskelijalle yksilöllinen opintopolku, jossa opiskelijan ja yrityksen tarpeet saadaan mahdollisimman hyvin kohtaamaan.
Yritykset perehtyvät aiempaa syvemmin koulutusohjelmien sisältöihin ja osaamisvaatimuksiin. Tämän johdosta he voivat paremmin suunnitella työpaikoille osaamisvaatimuksiin kohdentuvia työssäoppimistehtäviä ja tarvittaessa teettää opistoissa alihankintatyyppisesti autenttisia asiakastöitä.
Tämän hankkeen kautta rakennettavaa mallia pilotoidaan erityyppisissä viestinnän alan yrityksissä (esim. erilainen substanssiosaaminen, erilainen yrityskoko, erilaiset sidosryhmät, toimintamallit ja verkostot). Hankkeeseen sitoutuneiden yritysten avulla opiskelijat pääsevät tutustumaan ja perehtymään erityyppisiin yrityskulttuureihin.
Tämän hankkeen kohderyhmäksi on valittu
- luovien alojen yrittäjät ja yritysten henkilöstö
- viestinnän opiskelijat siltä osin kuin toiminta ei liity perusopetukseen
- opiskelunsa jo päättäneet opiskelijat
- opiskelunsa keskeyttäneet
- peli- ja media-alan mikro- ja pk-yrittäjät
- oppilaitosten opettajat ja muu henkilökunta
- työpaikkaohjaajat
- oppilaitosten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden henkilöstö
Hankkeessa mukana olevat työttömät henkilöt ovat opintonsa loppuun suorittaneet henkilöt, jotka eivät vielä ole työllistyneet alalle tai opintonsa aiemmin keskeyttäneet opiskelijat, jotka ovat tällä hetkellä työttöminä työnhakijoina.
Heille tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeessa järjestettäviin seminaareihin ja muihin yleisötilaisuuksiin. Työttömänä olevien tutkinnon suorittaneiden henkilöiden osalta hanketoiminnan toivotaan edistävän työllistymistä. Opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita pyritään hanketoiminnan kautta motivoimaan takaisin opintojen pariin ja kesken jääneen tutkinnon suorittamiseen.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat viestintäalan yritysten asiakkaat ja muut kuin viestinnän alan opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 178 131
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 872
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 508
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 828
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan
Kunnat: Siikajoki, Lumijoki, Muhos, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Raahe, Ii, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Oulu, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 125
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeella edistetään ympäristöosaamisen kasvua, osaamisen kasvumahdollisuuksien luomista sekä ympäristöasioiden hallinnan kehittymistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Sähköisten palvelujen ja sosiaalisen median hyödyntämisellä vähennetään mm. henkilöautoliikennettä. Ajasta ja paikasta riippumaton työmahdollisuus. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Sähköisten palvelujen ja sosiaalisen median kautta suojellaan kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta, koska niiden avulla voidaan vähentää esimerkiksi luontoa kuormittavaa matkailua. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hankkeessa toteutettava toiminta ei vahingoita pinta- ja pohjavesiä, maaperää tai ilmaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa toteutettava toiminta ei vahingoita Natura 2000 alueita. Sähköisten palveluiden kautta Natura 2000 alueiden monimuotoista kasvustoa, eliöstöä ja luontoa voidaan dokumentoida ja taltioida vähentäen siten esimerkiksi alueille kohdentuvaa liikennettä ja matkailua. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Materiaali- ja energiatehokkuutta edistetään mm. materiaalitehokuudella ja materiaalien kierrätyksllä. Digitaalinen sisällöntuotanto ja sosiaalisen median hyödyntäminen kommunikoinnissa on materiaalitehokasta verrattuna perinteisiin menetelmiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa jaetaan tietoa uusituvista energianlähteistä ja niiden hyödyntämisestä esimerkiksi yrittäjyyteen liittyen (aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia sekä maalämpö). | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia parannetaan, tavoitteena alueellisen yritystoiminnan määrän kasvu. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeella kehitetään sähköisiä palveluja ja toimintamalleja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Sähköisten palvelujen ja sosiaalisen median hyödyntämisellä vähennetään mm. henkilöautoliikennettä. Sähköiset palveluiden toteutus ja hyödyntäminen ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 3 |
| Hanke lisää opiskelijoiden työelämään liittyviä vaikutusmahdollisuuksia (mm. työtehtävät, työtahti ja työnjako). Hankkeella vähennetään opiskelujen keskeyttämistä ja edistetään työllistymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Raahen koulutuskuntayhtymässä huomioidaan tasa-arvon edistäminen kaikessa toiminnassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjatun mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteissä kunnioitetaan ja parannetaan yhteiskunnallista ja kultuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Audiovisuaalisen viestinnän ja luovien alojen yritysten kautta rikastetaan alueen kulttuuritarjontaa, ylläpidetään vanhaa ja luodaan uutta kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Koulutuksella tuetaan ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä. Koulutusten sisältöjä kehitetään niin, että opetuksen tiedollisten tavoitteiden lisäksi tähdätään luonnon ja toisten ihmisten parempaan huomioimiseen. Hankkeen toimintamalleilla parannetaan opiskelijoiden ymmärrystä materiaalitehokkuudesta ja eri materiaalien kierrätyksestä. | ||
Viestintä PRO -hanke toimi Pohjois-Pohjanmaalla 1.3.2015 – 28.2.2017 Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Lybeckerin opiston ja yritysten kanssa malleja, joilla parannetaan koulutuksen työelämävastaavutta työssäoppimista kehittämällä. Uudet työpaikat syntyvät nykyään pääosiin mikro- ja pieniin yrityksiin. Toisaalta nämä yritykset tarvitsevat kasvaakseen osaavaa työvoimaa, toisaalta niiden resurssit ottaa ja ohjata työssäoppijoita ovat rajalliset. Tässä pilottihankkeessa etsittiin keinoja madaltaa pienten yritysten kynnystä ottaa työssäoppijoita kytkemällä työssäoppimisjaksoihin opettajan työelämäjaksoja, jolloin opettaja toimi hankkeessa koulutussuunnittelijana. Siten yrityksillä on käytettävissään sekä koulutussuunnittelijan että opiskelijan osaaminen. Menettelyllä mahdollistetaan koulutussuunnittelijana toimivan opettajan syvällisempi perehtyminen kunkin yrityksen toimialan lainalaisuuksiin sekä kunkin yrityksen yrityskohtaiseen toimintakulttuuriin ja yrityksen tarpeisiin. Yrityksen tarpeisiin perehtynyt koulutussuunnittelija voi oppilaitoksessa opettajan tehtävässään valmentaa opiskelijaa ennen työssäoppimista, olla mukana perehdytysjaksossa yrityksessä ja tukea muutenkin aktiivisesti opiskelijan työssäoppimista yrityksessä. Hankkeen kokemusten perusteella on ollut mahdollista kehittää koulutusta työelämälähtöisemmäksi ja siten vastaamaan paremmin yritysten tarpeisiin. Koulutussuunnitelijoiden verkostoituminen ja kanssakäyminen alueen yritysten kanssa on kehittynyt. Koulutussuunnittelijoiden hankkeessa dokumentoimaa ja työelämäjakson jälkeen raportoimaa tietoa yritysten tarpeista on voitu suoraan hyödyntää yksittäisten kurssien ja opintokokonaisuuksien kehittämiseen työelämälähtöisemmäksi. Pitkällä tähtäimellä yritysten tarpeet huomioiva koulutuksen toteuttaminen ja räätälöinti helpottaa työssäoppijoiden ottamista yritykseen, joka puolestaan helpottaa valmistuneen opiskelijan työllistymistä. Koulutussuunnittelijat perehdyttivät yritysten henkilökuntaa luovan alan koulutuksen opetussuunnitelmiin sekä koulutuksen tavoitteisiin ja toteutukseeen. Yritysten työpaikkaohjaajia koulutettiin työssäoppimisjaksojen laadukkaampaan toteuttamiseen ja opiskelijoiden suoritusten arviointiin. Hankkeessa testattiin myös täysin uutta ryhmätyössäoppimismallia, jossa työssäoppiminen toteutettiin ryhmänä. Luovan alan opiskelijoista koottu ryhmä toimi mainostoimiston yhteydessä asiakkaiden toimeksiantojen pohjalta ideoivana ja suunnittelevana itsenäisenä ”varjomainostoimistona”. Ryhmätyössäoppimismallissa toteutettiin myös ennakkoluulottomasti kokeilu uudenlaisessa oppimisympäristössä. Kaikissa toteutuneissa työelämäjaksoissa koulutussuunnittelijat ideoivat ja kehittelivät ratkaisuja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä neljä seminaaria ja kymmenen opettajien työelämäjaksoa, joissa opettajat toimivat koulutussuunnittelijoina. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat mikro- ja pk-yritykset, kaikkiaan yrityksiä oli mukana lähes kaksikymmentä ja osallistuneita henkilöitä 200.