Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20092

Hankkeen nimi: Rakennusterveys

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: Mikrokatu 1, PL 6

Puhelinnumero: 017 255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rusi Markku

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.rusi(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6274

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennusterveydellä tarkoitetaan rakennuksen sisäilmaston, sisä- tai ulkopintojen, rakenteiden ja järjestelmien sellaista tilaa, jossa niistä ei aiheudu rakennuksen käyttäjille terveyshaittoja tai niiden syntymisen riskiä. Rakennusterveyteen liittyy asuntojen ja muiden oleskelutilojen sekä työpaikkojen terveydellisten ja turvallisten olojen varmentaminen terveydensuojelu-, työturvallisuus- ja rakennuslainsäädännön mukaisesti. Varmentamiseen kuuluu koko rakentamisprosessi ja olemassa olevien rakennusten kunnossapito ja korjaus kunto- ja seurantatutkimuksineen.

Sisäilmaongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jolla on taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Sisäilmaongelmia ja niistä johtuvia oireita esiintyy eniten oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ja toimistoissa sekä asunnoissa. Nämä ovat naisvaltaisia työpaikkoja ja joissa myös lapset sekä vanhusväestö viettävät paljon aikaa. Kosteus- ja homevauriokohteiden laadukkaampi hallinta on hyvinvointia ja työelämän laatua edistävä toimenpide, jolla on myönteinen sosiaalista tasa-arvoa ja terveyttä edistävä vaikutus.

Uudessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja Terveydensuojelulaissa ja niistä johdetuissa asetuksissa ja ohjeissa määritetään kosteusvauriohankkeen asiantuntijoiden kelpoisuusvaatimuksia eri vaativuusluokissa. Näitä asiantuntijoita ovat kosteusvaurion kuntotutkija, kosteusvaurion korjaussuunnittelija, kosteusvauriokorjaustyön työnjohtaja ja valvoja.

Valtiovalta kannustaa siirtymään pitkäjänteiseen ja kestävään kiinteistönpitoon ja ennakoivaan ylläpitotoimintaan. Korjausavustusten jakamista ohjataan tiukoilla laatukriteereillä. Hankkeiden tilaajat edellyttävät asiantuntijatehtävien suorittajilta asiantuntemusta ja kokemusta.

Tällä hetkellä osaamisen ja kelpoisuuden omaavia toimijoita on tarpeeseen nähden riittämättömästi. Tulevaisuudessa tarve tyydytetään uudistuneiden tutkinto-ohjelmien kautta ja täydennyskoulutustarve vähenee vähitellen. Siirtymävaiheessa työelämässä toimivien on saatava täydennyskoulutusten kautta oma osaamisensa ja pätevyytensä ajan tasalle. Hankkeessa suunnitellaan ja järjestetään asetusten ja ohjeiden sisältötavoitteiden mukaista uutta pätevyyskoulutusta kosteusvaurion kuntotutkijalle, kosteusvaurion korjaussuunnittelijalle, kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajalle ja valvojalle.

Hankkeessa toteutettujen koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden avulla vahvistetaan osallistujien osaamista, ammattitaitoa ja työelämän sopeutumis- ja kilpailukykyä. Yritysten kannalta hankkeen toiminta kohdistuu osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen ja uuden tiedon hyödyntämiseen sekä kilpailu- ja uusiutumiskyvyn parantamiseen. Hanke toimii valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa, jolloin varmistetaan että hankkeessa tehtävät koulutustoimenpiteet synkronoituvat sisällöllisesti ja menetelmällisesti eri alueilla ja eri toteutuksissa.

Energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet ja ilmasto- ja energiastrategiassa edellytetään toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi. Ilmastonmuutos lisää rakennusten kosteus- ja vaurioriskiä. Hankkeen toimenpiteet parantavat tämän aihealueen osaamista. Kosteusvauriokohteiden laadukkaampi suunnittelu ja toteutus tehostavat materiaalien käyttöä ja vähentävät myös tuhlausta. Rakennettu kulttuuriympäristö tarkoittaa rakennettuja alueita, rakennuksia sekä erilaisia rakenteita. Rakennuskannasta noin 80 % on rakennettu 1900-luvun puolivälin jälkeen ja kulttuuriympäristön laatu on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Suuri osa kosteus- ja homevaurioista esiintyy suhteellisen nuoressa rakennuskannassa, joka korostaa hankkeen aihealueen periaatteellista merkittävyyttä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat kosteusvauriokorjaamisen asiantuntijatehtäviin tähtäävät henkilöt, jotka toimivat alan
suunnittelu- ja asiantuntijayrityksissä sekä rakennusyrityksissä. Sisäympäristöalan konsulttiyritysten palveluksessa toimivat sekä kuntien ja kuntayhtymien viranomais- ja valvontatehtävissä toimivat sekä ammatillisten oppilaitosten
opettajat ovat myös projektin kohderyhmänä.

Kohderyhmä on avainasemassa kosteus- ja homevauriokohteiden onnistuneen korjaamisen kannalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa oleskelevat ja niissä altistuvat henkilöt. Välillinen kohderyhmä on Savonia ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilökunta, joiden osaaminen kehittyy projektin toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen kautta. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat on
välillinen kohderyhmä, koska hankkeen koulutusten opetusmateriaaleja ja -kokemusta hyödynnetään tutkinto-opetuksessa.

Välillinen kohderyhmä on myös hankkeeseen osallistuvien työnantajayritykset, joiden kilpailukyky ja
yhteistyömahdollisuudet paranevat henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittymisen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 260

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 176 322

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 144

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 439

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Suonenjoki, Kuopio, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Opistotie 2

Postinumero: 70200

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 38

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennusala on ollut perinteisesti miesvaltainen ala. Rakennusalan toimihenkilötasolla naisia on jonkin verran eri tehtävissä esimerkiksi suunnittelussa ja markkinoinnissa. Hankkeen toimenpiteet antavat heille mahdollisuuden erikoistua aihealueen eri tehtäviin. Sisäilmaongelmia ja niistä johtuvia oireita esiintyy eniten oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ja toimistoissa sekä asunnoissa. Nämä ovat naisvaltaisia työpaikkoja ja joissa myös lapset sekä vanhusväestö viettävät paljon aikaa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää ponnistella kosteus- ja homevaurioiden poistamiseksi kiinteistökannasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Asiantuntijatehtävät ja työmahdollisuudet ovat sukupuolesta riippumattomia. Hankkeen välilliset vaikutukset edistävät tasa-arvon toteutumista kun tavoitellaan kosteus- ja homeongelmista johtuvien sisäilmaongelmien poistamista kiinteistökannasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toimenpiteissä ja ne tukevat välillisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä. Näitä toimenpiteitä ovat osallistujien osaamisen syventäminen ja pätevyyksien hankkiminen, jolloin osallistujien kilpailukyky työmarkkinoilla paranee. Toimenpiteiden vaikutuksesta naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää hankittua ammatillista osaamista työelämässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Osaamisen vahvistaminen kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa ja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa sekä korjausrakentamisessa vähentää rakennusmateriaalien tarpeetonta käyttöä sekä tuhlausta ja siten vähentää luonnonvarojen sekä energian käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilmankosteus ja auringon säreilymäärä muuttuvat. Ilmastonmuutos lisää rakennusten kosteusriskiä. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet. Monissa nykyisissä ja laajalti käytössä olevissa rakenneratkaisuissa riskit osteusongelmille kasvavat. Asiantuntijat ovat todenneet että tiukentuneiden energiatehokkuusvaatimusten vaikutuksesta rakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta tulee entistä vaativammaksi hallita ja virheriskit kasvavat. Virheelliset tai epätarkasti suunnitellut ja toteutetut ratkaisut aiheuttavat vaurioita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Kosteusvauriokohteiden laadukkaampi suunnittelu ja toteutus tehostaa rakennusmateriaalien käyttöä ja vähentää jätteen syntymistä kun tarpeetonta purkamista voidaan välttää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa edellytetään merkittäviä toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Hankkeen toimenpiteet tukevat välillisesti näiden tavoitteiden saavuttamista. Korjausrakennushankkeisiin sisältyy usein vauriokohteen lisäksi toiminnallisia ja rakennus- ja taloteknisiä muutoksia. Kohteessa voidaan tehdä samalla rakennuksen teknisten järjestelmien muutoksia energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin, esimerkkinä maalämpöjärjestelmä tai ilmanvaihto-järjestelmien muutokset.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Alueen toimijoiden nykyisten vahvuuksien kehittäminen ja uudet avaukset parantavat yritysten kilpailukykyä. Sisäilma-asiantuntemus, kosteusvaurioiden vaikutusten huomioonottaminen ja korjausrakentaminen on ollut Kuopion alueen toimijoiden vahvuus, jota edelleen vahvistamalla ja kansallista yhteistyötä tehostamalla saadaan merkittäviä vaikutuksia aikaan. Tällä aihealueella olevat Kuopion alueen toimijat ovat olleet edelläkävijöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeeseen osallistuvat yritykset parantavat osaamisen kohoamisen kautta omaa kilpailukykyään. Koulutuksen aikana yritykset voivat luoda toimivia verkostoja, koska vauriokorjaushankkeen kannalta ne voivat toimia hankkeen eri sektoreilla eivätkä ole kilpailijoita. Esimerkiksi kosteusvauriokohteen kuntotutkimus, korjaussuunnittelu, toteutus ja valvonta. Koulutukseen osallistujat voivat tehdä opintojen aikana oppimistehtävinä yritysten palvelutuotantoon liittyviä suunnitelmia sekä omaan työhönsä sisältyviä asiantuntijatehtäviä ja -selvityksiä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. Alueen yritysten osaamisen kohoaminen ja palvelutarjonnan monipuolistuminen vähentää liikkumistarvetta, koska osaavien asiantuntijoiden paikallinen määrä lisäämtyy. Hankkeen aikana toimenpiteisiin osallistujien liikkumistarve vähenee, koska koulutukset järjestetään Etelä-Suomen sijasta Kuopiossa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Kosteus- ja homevauriokohteiden ja sisäilmaasioiden laadukkaampi hallinta on hyvinvointia ja työelämän laatua edistävä toimenpide, jolla on kokonaisuutena myönteinen sosiaalinen vaikutus. Myös ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä se lisää sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Työhyvinvoinnin parantamisella on tärkeä rooli työvoiman riittävyyden turvaamisessa.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Osaamisen lisääntyminen parantaa sosiaalista tasa-arvoa. Sosiaalinen tasa-arvo kasvaa koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden ja osaamisen lisääntymisen välittömänä ja välillisenä vaikutuksena kun tehdään ponnisteluja sisäilmasta johtuvien altistusten vähentämiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeella tämän arviointikohteen kannalta välillisiä myönteisiä vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 5 5
Rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö tarkoittaa rakennettuja alueita, rakennuksia sekä erilaisia rakenteita. Suomen rakennettu kulttuuriympäristö on nuorta. Rakennuskannasta noin 80 % on rakennettu 1900-luvun puolivälin jälkeen. Jo määränsä vuoksi nuoren kulttuuriympäristön laatu on ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Suuri osa kosteus- ja homevaurioista esiintyy suhteellisen nuoressa rakennuskannassa, joka korostaa hankkeen aihepiirin periaatteellista merkittävyyttä. Ilmastonmuutos seurannaisilmiöineen asettaa haasteita kulttuuriympäristön hoidolle. Ilmastonmuutos on tuonut vaatimuksia muun muassa rakennusten energiatehokkuudelle. Koska osa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä voi vaikuttaa rakennusten ominaisluonteisiin ja erityispiirteisiin, tulisi omistajilla sekä suunnittelijoilla ja toteuttajilla olla riittävästi osaamista rakennusperinnön ominaispiirteistä ja keinoista niiden säilyttämiseen.
Ympäristöosaaminen 5 6
Osaamisen vahvistaminen kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa ja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa sekä korjausrakentamisessa parantaa välillisesti ympäristönäkökulman huomioonottamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana laadittiin kosteusvaurion kuntotukijan, korjaussuunnittelijan sekä kosteusvaurion korjaustyönjohtajan koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmat sekä järjestettiin vastaavat koulutukset. Hankkeessa järjestettiin koulutussuunnitelman mukaiset pätevyyskoulutukset kosteusvaurion kuntotutkijalle, korjaussuunnittelijalle ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajalle. Koulutussuunnittelu ja sen toteutus onnistuivat sisällöllisesti hyvin, josta osaltaan kertoo suoritusten suuri lukumäärä. Opettajina toimivat Savonian opettajien lisäksi valtakunnan eturivin asiantuntijoita muun muassa insinööritoimistoista ja tutkimuslaitoksista. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden avulla vahvistettiin osallistujien osaamista, ammattitaitoa ja kilpailukykyä. Osallistujien osaamisen ylläpitoa tukee myös hankkeessa tehty julkinen verkkosivusto. Hanke kokonaisuudessaan tuki työmarkkinoiden toimintaa kun osaavan työvoiman määrä ja tarjonta lisääntyi.

Koulutuksiin osallistuneiden kokonaismäärä oli hankesuunnitelman mukainen. Kosteusvaurion kuntotutkijan koulutuksen suoritti 24, kosteusvaurion korjaussuunnittelijan koulutuksen 26 ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajan koulutuksen 25 henkilöä. Suoritusten kokonaismäärä ylitti selvästi alkuperäisen arvion, koska suurin osa osallistujista halusi laajentaa osaamistaan ja suorittaa useamman koulutusvaihtoehdon. Opintojaksojen toteutuksessa hyödynnettiin Ahot-menettelyä (aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen). Koulutuksen suorittaneet voivat hyödyntää välittömästi uutta osaamistaan omassa työssään. Koulutusten toteutukset ovat Fise Oy:n hyväksymiä, ja osallistujat voivat hakea virallista pätevyyttä siinä vaiheessa kun heille on kertynyt kuhunkin tehtävään vaadittava työkokemus. Koulutus antoi myös osasuorituksia Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) koulutukseen.

Kosteusvaurion kuntotutkijan koulutuksen laajuus oli 28,5 op, kosteusvaurion korjaussuunnittelijan 24 op ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajan koulutuksen laajuus 22 op. Opintoihin sisältyi luentoja, henkilökohtaisia ja ryhmätehtäviä, laboratoriotöitä sekä tenttejä.

Hankkeessa valmistui julkinen, sähköinen alan ammattilaisille suunnattu www-sivusto: kosteusvauriokorjaus.savonia.fi, jonka sisältö painottuu kuntotutkimukseen ja korjaussuunnitteluun. Sivustoon on koottu korjaushankkeessa tarvittavaa yleistä tietoa, ohjeistusta ja aineistoja. Hankkeen aikana tehtiin Rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen perusteet -verkko-opintojakso, jonka laadinnassa hyödynnettiin hankkeessa saatua kokemusta ja osaamista. Opintojakso on jatkossa rakennusmestari-, rakennusinsinööri- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoiden opetussuunnitelman vapaasti valittava opintojakso. Opintojakso toteutetaan ensimmäisen kerran lukuvuonna 2018–19.

Hakemuksessa esitetyt numeeriset tavoitteet saavutettiin. Yrityksiä hankkeeseen osallistui 22 ja kuntasektorilta oli 5 työnantajaa. Henkilöitä osallistui yhteensä 39. Osallistujina oli rakennusmestarin, rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, rakennusmestari (AMK) tai insinööri (AMK) tutkinnon suorittaneita. Hankkeen koulutuksen keskeytti 3 osallistujaa. Koulutuspäiviä järjestettiin enemmän kuin hakemuksessa arvioitiin. Lähiopetusta oli läsnäolojen mukaan laskettuna 875 henkilökoulutuspäivää. Lähiopetusta oli vuonna 2015 8 päivää, vuonna 2016 23 päivää ja vuonna 2017 6 päivää. Koulutusjakso alkoi 1.10.2015 ja päättyi tehtävänimikkeistä riippuen 23.2.2017 tai 31.3.2017.

Hankkeen toiminnan kautta tuensaaja sai Fise Oy:n hyväksynnän kosteusvaurion kuntotutkijan, korjaussuunnittelijan ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajan koulutuksien järjestämiseen. Hankkeessa tuotettiin edellä mainittujen ammattitehtävien mukaiset opintojaksokuvaukset, joita voidaan hyödyntää perusopetuksen opetussuunnittelussa.

Hankkeen toiminta-aika oli 2.1.2015 – 31.12.2017.