Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20094

Hankkeen nimi: Lukio-opetuksen alueellinen tasa-arvo ja laatu

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Posio Esa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija / projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.posio(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844074

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Esiselvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa Lapin alueen kuntien yhteistyömahdollisuuksia, -tarpeita ja -valmiuksia sekä tahtotiloja lukio-opetuksen alueellisen tasa-arvon, saavutettavuuden sekä laadun turvaamiseksi. Tavoitteena on selvittää kuntien tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisvalmiuksia sekä kehittämiskohteita kuntien välisessä lukio-opetuksen jakamisessa. Lisäksi kartoitetaan kyselyllä opettajien näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksista lukio-opetuksessa sekä heidän täydennyskoulutustarpeistaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Hankkeessa toteutettavan esiselvityksen lisäksi hankkeessa järjestetään kuntayhteistyössä sekä opettajakyselyssä esiin nousseiden osaamistarvealueiden pohjalta kuntiin joko täydennyskoulutusta tai tvt-tukea lukio-opetuksen käytännön verkkototeuttamiseen - kuntien tarpeiden mukaan.

Hankkeen toimenpiteinä järjestetään lukioiden / sivistysjohdon työpajat (4-6 kpl), joissa selvitetään kuntien mahdollisuuksia ja tahtotilaa uusien yhteistyömallien kehittämiseen lukio-opetuksen turvaamiseksi alueella sekä kootaan näkemyksiä opetusalan osaamistarpeista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa. Työpajojen pohjalta kunnille tuotetaan yksilöidyt kehittämissuunnitelmat lukio-opetukseen liittyvästä yhteistyöstä tulevaisuudessa. Opettajille tehdään kysely, selvitetään käytännön opetustyön näkökulmaa opetusalan yhteistyöhön kuntien välillä sekä kartoitetaan opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja sekä koulutustarpeita ja -halukkuutta. Työpajojen ja opettajakyselyn pohjalta kuntiin järjestetään tarpeisiin vastaavaa, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tukevaa täydennyskoulutusta tai konsultaatiota käyttötukea. Toimenpiteet edesauttavat lukio-opetuksen saavutettavuutta myös tulevaisuudessa - kehittämällä kuntayhteistyön lisäksi opettajien tvt-taitoja varmistetaan, että lukiokurssien yhdessä järjestäminen tulevaisuudessa on käytännössä mahdollista.

Hankkeen tuloksena valmistuu esiselvitys, jossa kuvataan hankkeessa mukana olleiden kuntien yhteistyömahdollisuudet ja -tarpeet sekä tahtotilat lukio-opetuksen kehittämisestä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Esiselvitys avaa kuntien näkemyksiä lukio-opetuksen järjestämisestä yhdessä kuntien välillä tulevaisuudessa sekä hahmottelee näiden perusteella toimenpide-ehdotuksia Lapin lukio-opetuksen kehittämiseen tulevaisuudessa. Lisäksi esiselvityksessä kuvataan opetushenkilöstön ja käytännön opetustyön näkemyksiä kuntien välisistä yhteistyömahdollisuuksista ja -tarpeista sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämismahdollisuuksista ja aiheeseen liittyvistä jatkokoulutustarpeista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat kuntien sivistystoimet, lukioiden johto/rehtorit sekä opettajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta välillisesti hyötyvät lappilaiset lukio-opiskelijat, koska hankkeen avulla suunniteltavan ja toteutettavan etäopetuksen kautta voidaan laajentaa pienten lukioiden opetustarjontaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 57 381

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 57 355

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 71 781

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 71 878

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Ranua, Rovaniemi, Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 35

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta tarkastelemalla Koulutus- ja kehittämispalveluissa toteutetun opettajien täydennyskoulutuksen tvt-aiheisten koulutuspäivien sukupuolijakaumaa sekä perehtymällä valtakunnalliseen tilastotietoon tvt-vastaavista opettajista. Vielä kymmenkunta vuotta sitten tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti opetuksessa käyttävät ja tvt-täydennyskoulutuksiin osallistuvat opettajat olivat enimmäkseen miehiä, mutta parina viime vuonna tilanne näyttää tasoittuneen: samalla tavalla kuin muussakin opettajien täydennyskoulutuksessa, myös tvt-aiheisessa täydennyskoulutuksessa osallistujista on suurin osa naisia. Hankkeessa järjestettävässä tvt-täydennyskoulutuksessa sekä tarjottavassa tvt-tuessa tai sparrauksessa otetaan tiedossa oleva sukupuolijakauma huomioon ja kannustetaan molempien sukupuolten edustajia osallistumaan toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulmaan liittyvää toimintaympäristön analyysiä tehdessä on konsultoitu mm. Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden suunnittelija, YTM Heli Alaräisästä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma mm. kannustamalla molempien sukupuolten edustajia osallistumaan järjestettäviin koulutus- ja tvt-tukisessioihin. Tiedetään, että täydennyskoulutukseen osallistuvat opettajat ovat suurimmaksi osaksi naisia, joten hankkeessa kannustetaan etenkin miesopettajia täydentämään omaa osaamistaan. Tieto- ja viestintäteknologia on aiheena sellainen, että se voisi kannustaa juurikin miesopettajia hankkimaan uutta tietoa ja uusia taitoja. Riittävällä teknisellä sekä pedagogisella tuella varmistetaan, että kaikilla vähänkin kiinnostuneilla opettajilla on mahdollisuus lähteä mukaan kehitystyöhön.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolierot ja tasa-arvo huomioidaan hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Kannustetaan käyttämään opetuksessa etä- ja virtuaaliopetuksen välineitä, jolloin opettajien / opiskelijoiden kulkeminen paikkakunnalta toiselle vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Ohjataan opettajia siirtämään enemmän materiaalia verkkoon, jolloin tulostemäärä vähenee. Hankkeen koulutus- ja työpajapäivissä suositaan sähköisiä materiaalia paperille tulostamisen sijasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Totuttamalla hankkeen välillistä kohderyhmää eli lukio-opiskelijoita toimimaan verkossa tuetaan Lappi-sopimuksen mukaisesti syrjäalueiden elinvoimaisuutta ja kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 2
Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä ja keinoja lukio-opetukseen, esimerkiksi lukiokurssien järjestämiseen yhdessä usean kunnan välillä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Etäopetusmenetelmien käyttö vähentää tarvetta liikkua paikasta toiseen. Käyttämällä hankkeessa mahdollisimman tehokkaasti etäopetuksen ja -kokoustamisen välineistöä rohkaistaan osallistuvia opettajia käyttämään etävälineitä myös omassa opetuksessaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hankkeessa tuetaan erityisesti pienten kuntien lukio-opetuksen kehittämistä, mikä vaikuttaa välillisesti nuorten hyvinvointiin ja ehkäisee syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeella edistetään nuorten ja alueiden välistä tasa-arvoa tukemalla ja kehittämällä pienten lukioiden opetustarjontaa ja -menetelmiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 9
Hankkeella tuetaan alueiden välistä yhdenvertaisuutta, koska tavoitteena on pitää pienten kuntien lukiotoiminta mahdollisena tulevaisuudessakin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lukio-opetuksen alueellinen tasa-arvo ja laatu -esiselvityshankkeen tavoitteena oli kartoittaa Lapin alueen kuntien yhteistyömahdollisuuksia, -tarpeita ja -valmiuksia sekä tahtotiloja lukio-opetuksen alueellisen tasa-arvon, saavutettavuuden sekä laadun turvaamiseksi. Hankkeen tarve nousi keväällä 2014 Lapin kunnilta, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmät pohtivat laajasti lukio-opetuksen ja sen järjestämisen kehittämistä. OKM asetti tulevaisuuden tavoitteeksi uudistaa lukion tuntijakoa sekä ohjata rahoituksella pienempiä lukioita liittymään osaksi isompaa koulutusorganisaatiota tai löytämään muita yhteistyön mahdollisuuksia (mm. Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010:14 sekä Tulevaisuuden lukio, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013:14). Tämä nk. lukiouudistus sekä pienten kuntien lapsiperheiden väheneminen huolestutti yleisesti Lapin sivistystoimenjohtoa sekä väestöä lukio-opetuksen tulevaisuuden kannalta.

Hankkeen toimenpiteinä järjestettiin neljä sivistys- tai oppilaitosjohdon työpajaa, joissa selvitettiin kuntien mahdollisuuksia ja tahtotilaa uusien yhteistyömallien kehittämiseen lukio-opetuksen turvaamiseksi alueella sekä koottiin näkemyksiä opetusalan osaamistarpeista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa. Lisäksi hankkeessa toteutettiin mukana olleen seitsemän Lapin kunnan lukio-opettajille kysely, jolla selvitettiin opettajien tvt-taitoja sekä näkemystä lukio-opetuksen viemisestä verkkoon. Työpajojen ja kyselyn pohjalta kunnille tuotettiin yksilöidyt kehittämissuunnitelmat lukio-opetukseen liittyvästä yhteistyöstä tulevaisuudessa. Hankkeessa järjestettiin myös työpajojen ja opettajakyselyn pohjalta kuntiin tarpeisiin vastaavaa, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tukevaa täydennyskoulutusta. Koulutukseen osallistui hankkeen aikana 137 opettajaa hankekunnista. Hankkeen tulokset ja tulevaisuuden toimenpide-ehdotukset koottiin esiselvitysraportiksi.

Hankkeen konkreettisina tuloksina alueen lukio-opettajien tieto- ja viestintätekninen opetusosaaminen parani. Kunnat, lukiot ja opettajat loivat hankkeen aikana verkostoja ja löysivät yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa lukio-opetuksen järjestämiseksi yhteistyössä. Hankkeen lopputulemana ja hankekuntien yhteisenä tahtotilana on, että tulevaisuudessa Lapin lukiot voisivat tehdä yhteistyötä erityisesti syventävien kurssien sekä pienten kielten kurssien opetuksen järjestämisessä: yhdessä tai vastavuoroisesti kursseja tuottamalla kunnat säästäisivät kustannuksissa ja pienten lukioiden kurssitarjotin pystyttäisiin pitämään kohtalaisen laajana - tai lukio yleensäkin kunnassa olemassa. Näin alueen lukio-opetuksen laatu ja saavutettavuus parantuisivat. Kaikki kunnat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että lukio ja lähiopetus pitäisi kunnassa säilyä ja lukiosta tehdä yhteistyöllä sekä profiloitumisella houkutteleva vaihtoehto vähintään oman kunnan peruskoulun päättäville nuorille.

Hankkeen koordinaattorina ja hallinnoijana toimi Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikkö. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon ja Ranuan kunnat sekä Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit. Hanke toteutettiin ESR-rahoituksella (Pohjois-Pohjanmaan ELY) sekä kuntien ja yliopiston omarahoituksella Lapin alueella ajanjaksolla 1.1.2015 – 31.5.2016.