|
|
|
Hankekoodi: S20096
Hankkeen nimi: Yhteistyöllä muutosturvaa - valtakunnallinen koordinaatiohanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: PL 29
Puhelinnumero: 0295 025 000
Postinumero: 15141
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://ww.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eleni Mizaras
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eleni.mizaras(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 038 025
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke muodostaa oman valtakunnallisen toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on täydentää ja kehittää kansallista rakennemuutoksiin ja muutosturvatilanteisiin liittyvää toimintaa sekä koordinoida kokonaisuutena ko. toiminnan ympärillä olevaa hanketoimintaa. Kehittämistoimenpiteet pohjautuvat Työ- ja elinkeinoministeriön teettämään tutkimukseen "Yhteistyöllä turvaa muutokseen" (TEM julkaisuja 34/2013) sekä toimijakentältä saatuun palautteeseen. Keskeisinä palautteen antajina ovat olleet eri puolilla maata toimivat muutosturva-asiantuntijat. He myös muodostavat hankkeen keskeisen kohderyhmän ja asiantuntijaverkoston pohjan.
Hankkeen ylätason tavoitteina ovat:
1. Hanke edesauttaa osaltaan osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista kehittämällä osaltaan tehokkaita työvoima- ja yrityspalveluita sekä malleja ja palveluita työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa parantamaan,
2. Hanke kokeilee ja kehittää toiminta- ja palvelumalleja irtisanovan ja rekrytoivan yrityksen kohtaamisen helpottamiseksi, jotta työstä työhön siirtyminen on entistä nopeampaa, sekä
3. Hanke kehittää TE-palveluja osana ennakoivaa rakennemuutoksen hallintaa, laajentaa muutosturvaan liittyvää osaamista, lisää sen tunnettuutta sekä syventää yhteistyötä ja verkostoja.
Toimenpidekokonaisuuden tavoitteita tukevat toimenpiteet jakautuvat karkeasti kolmeen pääteemaan:
1. Palvelujen kehittäminen - kehittämistyö ja osaamisen kehittäminen, muutosturvan tunnettuuden edistäminen, uusien mallien luominen ja testaaminen
2. Akuutteihin muutosturvatilanteisiin perehtyminen ja näistä nouseviin tarpeisiin vastaaminen (caset ja toimintamallien testaaminen käytännössä)
3. Keskustelun herättäminen - muutosturvan toimintamallin arviointi eri kohderyhmien näkökulmasta
Tavoitteisiin pääsy edellyttää toimivia TE-toimiston palveluja, hankkeen tavoitteita ja kohderyhmää ajatellen erityisesti muutosturvapalveluita. Muutosturvan kehittämiseen tähdätään hankkeessa kolmen konkreettisen kehittämiskokonaisuuden kautta. Ne ovat
1. Muutosturvan sisällöllinen kehittäminen,
2. Ennakoinnin kehittäminen, ja
3. Pilotointi.
1. Muutosturvan sisällöllinen kehittäminen tarkoittaa niin toimintamallin ja sen sisältöjen kehittämistä vastaamaan entistäkin paremmin yt-tilanteiden ja muutosturva-asiantuntijoiden yhteisiä tarpeita kuin tämän tiedon levittämistä tekijäverkostossa. Tavoitteena ovat tasalaatuiset ja mahdollisimman saman sisältöiset palvelut koko maassa. Tätä varten etsitään hyvät käytännöt ja kehitetään toimivin malli. Muutosturva-asiantuntijoiden verkostolta, em. tutkimuksesta ja yhteistyökumppaneilta selvitetään eri vaiheissa hanketta toiminnallisia kehittämiskohtia, jotka voivat olla mm. materiaaleihin, yhteistyöhön tai tilastointiin liittyviä. Kehittämistoimintaa tehdään mm. teemoittaisen työpajatoiminnan ja valtakunnallisten työpäivien muodossa.
2. Ennakoinnin kehittämisessä korostuu laaja verkostoyhteistyö. Käytännön tavoitteena on varhaisemmassa vaiheessa tapahtuva pääsy yritysten yt-neuvotteluihin ja siten koko yt-prosessin parempi hoito erityisesti henkilöstön irtisanomisten minimoimista ja työstä työhän siirtymistä ajatellen. Varhaisempi mukaanpääsy edellyttää nykyistä parempaa tiedonkulkua ja oikeanlaista asennetta niin yrityksissä kuin työntekijä- ja työnantajajärjestöissä sekä avainhenkilöstöryhmissä, kuten luottamusmiehillä, hr-henkilöstöllä ja yritysjohdolla. Verkostojen kehittäminen ja paikallinen yhteistyö eri toimijaryhmien kesken on olennaista, jotta tavoitteisiin on mahdollista päästä. Ennakoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä relevanttien toimijoiden ja hankkeiden kanssa.
3. Pilotointi on sellaisten kokeellisten toimien toteuttamista, joilla voidaan testata, selvittää tai koeajaa muutosturvatoimintaan liittyviä erityiskysymyksiä. Mahdollisia pilottiaihioita etsitään hankkeen aikana. Pilotit analysoidaan ja raportoidaan, minkä jälkeen niiden toivotaan muokkaavan tekemisen tapaa ko. tilanteissa.
Kaikille teemoille yhteistä on verkostojen ja verkostoyhteistyön tiivistäminen niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tätä kautta muutosturvaosaaminen laajenee niin hallinnossa kuin erityisesti viiteryhmässä ja yhteistyökumppaneissa. Osaamisen tason nostaminen ja lisäyhteistyö on tarpeen, koska irtisanomis- ja lomautustilanteet ovat hyvin erilaisia ja voivat kohdistua joko yhdelle alueelle tai jopa koko maahan. Varsinkin suurten yritysten ja organisaatioiden rakennemuutokset koskettavat yhä enenevässä määrin useita ELY- ja TE-toimistoalueita samalla kertaa, ja edellyttävät laaja-alaisen yhteistyön tekemistä ja yhtenäisten valtakunnallisten toimintamallien luomista. Muutostilanteita ennakoivassa ja nopeassa reagoinnissa eri toimijoiden tiivis yhteistyö on avainasemassa.
Valtakunnallisilla koordinaatiohankkeilla on yhteneviä tarpeita ja intressejä, mistä syystä verkostoyhteistyö ko. hankkeiden kanssa on tarpeen. Yhteistyö voi olla mm. yhteisiä tapahtumia, teemoittaisia kokoontumisia tai viestintää.
Projektipäällikön käytännön työtä tukemaan kootaan työryhmä, johon tulee mukaan suppeahko määrä keskeisiä kumppaneita. Työryhmän rooli on hyvin käytännöllinen ja työtä ohjaava ja ideoiva. Laajan ohjausryhmän roolina on katsoa laajoja linjoja, kehittämistyön yhteyttä muuhun kehittämistyöhön sekä olla linkkinä ja viestijänä yhteystyötahoihin ja järjestöihin. Se kokoontuu muutaman kerran vuodessa, kun työryhmä kokoontuu lähes kuukausittain.
Toimenpidekokonaisuus toteutetaan pääosin valtakunnallisen muutosturvaverkoston puitteissa, hankkeeseen palkattavan henkilöstön vastatessa toteutuksesta. Verkoston muodostavat eri puolilla Suomea työskentelevät muutosturva-asiantuntijat. He ovat hankkeen keskeinen käytännön kehittämistyön kohderyhmä, johon monet hankkeen toimista kohdistuvat ja joita hyödynnetään monissa hankkeen toimenpiteissä - heiltä toisaalta kaivetaan käytännön asiantuntemusta ja toisaalta sitä levitetään heidän keskuuteensa. TE-toimistojen toimintojen kehittämisessä tiedon ja osaamisen levittäminen on keskeistä. Tästä syystä muutosturva-asiantuntijoiden osaamista levitetään laajasti TE-toimistoissa.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi yritysten luottamusmiehet ja henkilöstöasioista vastaavat, työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijat, seudullisten yrityspalvelut ja niiden henkilöstö, ELY-keskusten henkilöstö, muut verkostotoimijat (esim. kuntasektori). Oleellisia kohderyhmiä, lähinnä yhteistyön näkökulmasta ovat myös työmarkkinajärjestöt, jotka ovat viime vuosina olleet aktiivisesti mukana muutosturvan toimintamallin kehittämisessä ja toimintamallin laajentamisessa.
Hankkeessa tuetaan rakennemuutoksen kohteena olevien henkilöiden työllistymistä muutosturvan toimintamallia kehittämällä sekä tukemalla lomautettuihin kohdentuvaa laajennetun toimintamallin toimeenpanoa. Kehittämisohjelman avulla vahvistetaan proaktiivisuutta,varhaista aktivoitumista, tiiviimmän kytköksen aikaansaamista irtisanottujen ja rekrytoivien yritysten välillä sekä nopeutetaan työstä työhön siirtymistä. Näistä lähtökohdista käsin hankkeen muuna kohderyhmänä ovat yritykset ja työnantajat (mukaan lukien kuntatyöantajat ja julkishallinto), varsinkin ne joilla on lomautus- ja/tai irtisanomistarvetta, lisäksi ne yritykset ja työnantajat, joilla on tarvetta palkata henkilökuntaa. Olennaisena osana hankkeen toimintaa ovat taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotut, lomautetut, irtisanomisuhan tai lomautusuhan alla olevat työntekijät, mutta näihin hankkeen toiminta kohdentuu välillisesti. Mikäli hankkeen toiminta-aikana päästää testaamaan jotain erityisiä casejä, tällöin toiminnan varsinaisena kohderyhmänä voi olla myös näitä henkilöitä.
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotut, lomautetut, irtisanomisuhan tai lomautusuhan alla olevat työntekijät ovat hankkeen oleellista ja varsinaista kohderyhmää, mutta käytännössä hankkeen toiminta kohdentuu näihin ryhmiin pääasiassa välillisesti. Syynä se, että muutosturvan toimintamallia toteutetaan TE-toimistojen normaalina työnä, jolloin kyseinen kohderyhmä otetaan huomioon osana normaalia virkatyötä.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut alueellisten toimijoiden verkostot, joita rakennemuutos- ja irtisanomistilanteet koskettavat, esim. oppilaitokset ja maakunnan liitot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 250
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 436
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 275 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 038
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen toiminta kohdistuu ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteisiin, mutta välillistä vaikutusta luonnonvarojen kestävyyteen toki on siinä mielessä, että usein rakennemuutosten taustalla on yritysten tarve tehostaa esimerkiksi tuotantoprosesseja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 0 |
| Hankkeen työpajoja järjestetään suurelta osin videoneuvotteluina, jolla on suora vaikutus energiankulutukseen. Pyritään ottamaan hankkeen käytännöntoiminnassa huomioon muutenkin muun muassa vähentämällä turhaa matkustamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Pyritään ottamaan huomioon soveltuvin osin, mikäli hankkeen toiminta-aikana rakennemuutostilanteissa nousee erityisesti esiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 3 |
| Rakennemuutostilanteissa olennaista on, että paikallinen elinkeinorakenne säilyy elinvoimaisena. Vaikutus on osittain myös välillistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa toimitaan verkostoissa ja olennaista on verkostojen osaamisen kehittäminen. Lisäksi kehitetään TE-toimiston palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 5 |
| Erityisesti työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta yksi hankkeen päätavoitteista. Kansainvälisen liikkuvuuden osalta yhteistyötä tehdään valtakunnallinen EURES-kokonaisuuden (ESR) kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Yksi hankkeen päätavoitteista, jossa tehdään yhteistyötä valtakunnallisen työhyvinvointia edistävän koordinaatiokokonaisuuden (ESR) kanssa. Kehittämistyö liittyy erityisesti muutostilanteiden jälkihoidon järjestämiseen, mutta myös työhyvinvoinnin merkitys akuutissa muutostilanteessa on olennaista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 2 |
| Olennainen osa mietittäessä hankkeen toimenpiteitä. Erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 2 |
| Olennainen osa mietittäessä hankkeen toimenpiteitä. Erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta (erit. maahanmuuttajat, työn perässä Suomeen tulleet) | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä on välillinen vaikutus, mutta rakennemuutostilanteissa otettava huomioon se, millä tavalla muutokset vaikuttavat kulttuuriympäristöön. Olennaisin osin koetettava minimoida negatiiviset vaikutukset. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Ei sinänsä mainita hankkeen tavoitteissa, mutta otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja toimenpiteiden toteuttamisen tavoissa. Ympäristön huomioonottaminen, kestävä kehitys ja luonnonvarojen säästäminen ovat modernin länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä osaamistehtäviä. | ||
Yhteistyöllä muutosturvaa -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja täydentää kansallista rakennemuutoksiin ja muutosturvatilainteisiin liittyvää toimintaa, erityisesti malleja rekrytoivien ja irtisanovien yritysten välille. Konkreettisina tavoitteina oli kehittää koko maassa toimivat toimintamallit muutosturva- ja rakennemuutostilanteita varten, vahvistaa muutosturvaverkoston osaamista ja kehittää muutosturvan palvelujen laatua.
Hankkeen toimenpiteinä olivat muutosturva-asiantuntijoiden verkoston kehittäminen ja palvelun laadun parantaminen erilaisilla kehittämistyöpajoilla. Tämän lisäksi hanke osallistui ja järjesti useita tapahtumia, koulutuksia, seminaareja ja työpajoja sekä osallistui työelämän laadun kehittämisverkoston tapaamisiin.
Hankkeen tuloksena vahvistettiin muutosturvaverkostojen toimintaa ja laatua kehitettiin mm. yhteisten muutosturvatilanteiden materiaalipakettien luomisella. Yhteiset materiaalit tukevat laadukasta muutosturvapalvelun toteuttamista ja varmistavat palvelun ajantasaisuuden ja samansisältöisyyden.
Hankkeen tuloksista ja palvelujen kehittämistä jatketaan yhteistyöllä muutosturvaa II eli edellisen jatkohankkeessa.