Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20097

Hankkeen nimi: Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Kipparinkatu 1

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaljunen Leena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.kaljunen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työvoiman ennakointiselvityksissä kulttuurialalle on ennakoitu kasvua. Taiteilijoiden asema työmarkkinoilla on kuitenkin vaikeutunut, alan työttömyys on muiden alojen keskiarvoja suurempaa ja alan työt muodostuvat usein lyhyt-, osa- ja määräaikaisista tehtävistä. Työsuhteessa toimivien taiteilijoiden osuus on laskenut ja vapaina taiteilijoina sekä yrittäjinä toimivien osuudet ovat nousseet. Nuorten taiteen tekijöiden liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja tukimuotojen kehittäminen on todettu tärkeäksi. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat tutkimuksin todettuja ja kulttuuripalveluja voitaisiin käyttää paljon nykyistä enemmän mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvinvointia tuovana osana palveluprosesseja. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret luovien alojen ammattilaiset, erityisesti siirtymävaiheessa koulutuksesta työhön, työttömät nuoret sekä työttömyysriskin alla olevat nuoret. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kuntien vanhuspalvelujen ja kulttuuritoimen toimijat.

Hankkeen tavoitteena on: 1) Edistää nuorten taiteen tekijöiden työllisyyttä tuomalla ja muotoilemalla soveltavaa taidetta osaksi valittuja vanhuspalvelujen palveluprosesseja 2) Selvittää ja tuottaa tietoa päättäjille toimintamallin tuomista kustannus- ja hyvinvointivaikutuksia vaikuttavan toiminnan vakiinnuttamiseksi 3) Selvittää kustannustehokasta liiketoiminta-/kumppanuusmallia toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi 4) Ottaa käyttöön sähköinen sovellus kulttuuripalvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi ja sitä kautta nuorten taiteen tekijöiden työllisyyden parantamiseksi sekä 5) Luoda malli nuorten taiteen tekijöiden liiketoimintaosaamisen ja julkisen sektorin kanssa kumppanuudessa toimimisen vahvistamiselle osana alan koulutusta.

Toimenpiteinä: 1)Toteutetaan pilotit, joissa nuorten taiteen tekijöiden palveluja otetaan osaksi valittuja vanhuspalvelujen palveluprosesseja 2) Selvitetään soveltavan taiteen kustannus- ja hyvinvointivaikutuksia toteutetuissa piloteissa 3) Luodaan liiketoiminta-/kumppanuusmalli soveltavan taiteen saamiseksi osaksi ikäihmisten hyvinvointipalveluja 4) Otetaan käyttöön sähköinen kulttuuripalvelujen tuetun tuotteistamisen työkalu ja sovellus sekä luodaan malli sen ylläpitämiseksi sekä 5) Kehitetään malli soveltavan taiteen tekijöiden liiketoimintaosaamisen ja julkisen sektorin kanssa kumppanuudessa toimisen vahvistamiseksi opetuksessa
Hankkeesta tiedotetaan laadittavan tiedotussuunnitelman mukaisesti sisäisesti sekä ulkoisesti (toimijat, yhteistyötahot /-organisaatiot ja toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt) eri välineitä ja tapoja hyödyntäen (sähköposti, www-sivut, facebook, eri tilaisuuksissa, painetun materiaalin kautta, lehdistötiedottein).

Tuloksina: 1.Nuorten taiteen tekijöiden työllisyysmahdollisuuksia on edistetty tuomalla ja muotoilemalla soveltavan taiteen palveluja osaksi vanhuspalvelujen palveluprosesseja 2.On tuotettu tietoa päättäjille soveltavan taiteen tuomista kustannus- ja hyvinvointivaikutuksia valituissa vanhuspalveluprosesseissa vaikuttavan toiminnan vakiinnuttamiseksi 3.On luotu kustannustehokas liiketoiminta-/kumppanuusmalli toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi(soveltavan taiteen palvelut osana vanhuspalveluja, yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja kumppanuus, resurssit ja rahoitus) 4.On otettu käyttöön sähköinen sovellus soveltavan taiteen palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi sekä nuorten taiteen tekijöiden liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi (tuettu tuotteistus) 5.On luotu malli soveltavan taiteen tekijöiden liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi oppilaitoksissa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Nuoret luovien alojen ammattilaiset, erityisesti siirtymävaiheessa koulutuksesta työhön, työttömät nuoret sekä työttömyysriskin alla olevat nuoret
- Lisäksi kuntien vanhuspalvelujen ja kulttuuritoimen toimijat ja henkilöt
- Kulttuurijärjestöt ja -yritykset
- Vanhuspalvelujen asiakkaat

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Oppilaitokset ja muut alan toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 383 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 382 443

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 598

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 186

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Miehikkälä, Pyhtää, Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Hamina, Luumäki, Kouvola, Imatra, Virolahti, Parikkala, Ruokolahti, Kotka, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta. Kulttuuriala ja taiteilijakunta on tullut entistä naisvaltaisemmaksi. Vuonna 2010 taiteilijoista yli puolet oli naisia. Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta kulttuurialalta v. 2013 valmistuneista 1818 henkilöstä 70 % oli naisia. Nuorten korkeasti koulutettujen naisten työttömyysriski on miehiä korkeampi.Työllisillä miehillä sekä naisilla työttömyysriski on korkein 18 - 29-vuotiailla ja koulutustason mukaan alimmilla koulutustasoilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tarkastellaan mm. hankkeeseen mukaan lähtevien sukupuolen mukaista jakaantumista sekä naisten ja miesten arvioita hankkeen toimenpiteistä (onko eroja ja miten eroavat tekijät voidaan huomioida jatkokehittämisessä).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei oole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
- Sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto vähentävät liikkumisen tarvetta ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
- Sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto vähentävät liikkumisen tarvetta ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeessa edistetään kulttuurialan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta kehittämällä kulttuuripalvelujen kysynnän ja tarjonnan välille sähköistä palvelua sekä palvelumuotoilun keinoin hyvinvointipalvelukokonaisuuksia, joissa kulttuuria on integroitu sekä kotona asuvien ikääntyneiden (omaishoito/kotihoito)että palveluasumisen ja kuntouttavan, ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien saavutettaville.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Kulttuuripalvelujen lisääntynyt kysyntä tuo nuorille lisää työllistymismahdollisuuksia. Työllistyminen on tärkeä osatekijä niin taloudellisen, sosiaalisen kuin henkisen hyvinvoinnin rakentajana. Kulttuurilla on tutkitusti hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä vaikutuksia ikääntyneille.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toimenpiteissä niin, että hanke edistää kulttuurialalta valmistuvien ja valmistuneiden nuorten, niin naisten kuin miesten, työllisyysmahdollisuuksia ja –valmiuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhdenvertaisuutta edistäessään nuorten kulttuurialan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia ja – valmiuksia. Hanke edistää myöös ikääntyneiden yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tuomalla kullttuuripalveluja sellaisten ikääntyneiden ryhmien saataville, joille ne ovat nyt saavuttamattomissa tai vaikeasti saavutettavissa, kuten kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa pyrittiin löytämään ratkaisuja kulttuurialan työvoiman ennakoidun kasvun tuottaman työllisyyden tukemiseen. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon. Taiteen ja kulttuurin integroiminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja on ajankohtainen teema, yksi tapa kuroa sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävyysvajetta.
Hankkeessa toteutettiin viisi työpakettia:
1 Luovien alojen palvelujen integroiminen ja muotoileminen osaksi vanhuspalvelujen palveluprosesseja
Tavoitteena oli edistää nuorten luovien alojen ammattilaisten työllisyyttä tuomalla ja muotoilemalla soveltavaa taidetta osaksi valittuja vanhuspalvelujen palveluprosesseja. Hankkeessa toteutettiin viisi pilottia, joissa nuorten luovien alojen ammattilaisten palveluja integroitiin ja muotoiltiin osaksi valittuja vanhuspalvelujen palveluprosesseja. Pilotit toteutettiin Imatralla, Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kouvolassa palveluasumisessa, omaishoidossa, kotihoidossa ja varhaisissa palveluissa. Piloteissa järjestettiin palvelumuotoilutyöpajoja, joissa selvitettiin ikäihmisten kulttuuritottumuksia ja -mieltymyksiä (ks. osatoteuttaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimenpidekuvaus) ja koulutettiin nuoria luovien alojen osaajia oman osaamisen tunnistamiseen ja palvelujen tuotteistamiseen.

Ensimmäisen työpaketin tuloksena Eksoten Armilan kuntoutuskeskuksessa ja omaishoidon palveluissa taide on tullut osaksi palveluvalikkoa. Omaishoidossa asiakkaat maksavat asiakasmaksua ja Armilan kuntoutusvalikossa taide kuuluu kuntoutujan kuntoutusohjelmaan. Kouvolan ikäihmisten varhaisissa palveluissa järjestetään kulttuuriveturien johdolla alueellisia kulttuuriryhmiä ja omaishoidossa käynnistynyt Senioreille suunnattu musiikkitoiminta. Kotkassa Koskenrinteen palvelutalossa taide ja kulttuuri otettiin strategiseksi painopisteeksi. Kaikissa mainituissa kohteissa taiteilijoita on työllistynyt toimintaan taideohjaajiksi ja osassa heillä on työparinaan sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.
2 Soveltavan taiteen kustannus- ja hyvinvointivaikutuksien selvittäminen toteutetuissa piloteissa
Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja tuottaa tietoa päättäjille kulttuurin tuomista kustannus- ja hyvinvointivaikutuksista valituissa vanhuspalveluprosesseissa vaikuttavan toiminnan vakiinnuttamiseksi ja nuorten kulttuurialalta valmistuneiden ja valmistuvien parantamiseksi.

Toiminnan kustannusvaikutusten selvittämiseksi laadittiin mittaristo, joka mittaa kustannuksia aiheuttavien palvelujen käytön määrää. Seurattiin siis niitä tekijöitä, jotka aiheuttivat kustannuksia, ei suoraan rahamääriä. Palvelujen käyttö muutettiin rahaksi käyttämällä valtakunnallisesti laskettuja terveyden- ja sosiaalihuollon keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Tiedot kerättiin kuukauden ajalta ennen toiminnan aloittamista ja toisen kerran tiedot kerättiin toiminnan päättymisen jälkeen.
Tarvittavien tietojen saaminen osoittautui haasteelliseksi tietosuojasyistä. Johtopäätöksiä tehtäessä on huomattava otoksen pienuus. Lääkärissä käynnit olivat vähentyneet ja tarvittaessa käytettävien kipulääkkeiden käytössä havaittiin selvää vähenemistä. Voidaan olettaa, että lisääntynyt sosiaalinen kanssakäyminen on vaikuttanut omalta osaltaan tarpeeseen käyttää kipu- ja unilääkkeitä. Tätä tulosta tukevat myös elämänlaadun mittauksista tehdyt johtopäätökset.
Taidetyöpajojen hyvinvointivaikutuksia selvitettiin hyvinvointi- ja toimintakyvyn mittausten avulla, pilottien alussa ja lopussa. Ikäihmisten hyvinvoinnin mittauksiin käytettiin WHOQOFL-BREF standardisoitua mittaria, jota on käytetty monissa ikäihmisten hyvinvointiin liittyvissä aikaisemmissa tutkimuksissa. Kotihoidossa ja omaishoidossa olleet ikäihmiset olivat selkeästi tyytyväisempiä elämänsä laatuun ja terveyteensä kuin palvelutaloissa asuvat. Vaikka aineisto oli suhteellisen pieni, voitiin havaita, että turvallisuutta koettiin yhtä lailla niin palvelutaloissa kuin kotona asuttaessa. Koko aineistossa havaittiin ikäihmisten selvää tyytyväisyyttä omaan elämään, vaikka useilla heistä oli erilaisia fyysisen toimintakyvyn rajoitteita. Ilmeni myös, että kaikkein vanhimmat osallistujat olivat joissakin määrin tyytyväisempiä, eikä heillä ollut elämää haittaavia kiputuntemuksia. Osallistuneiden yleiskunnosta voitiin todeta, että omaishoidossa ja kylätaloilla kokoontuneet olivat alun pitäen paremmassa fyysisessä- ja psyykkisessä kunnossa kuin palvelutalojen- ja hoivaosaston asukkaat. Tarmoa osallistujat kokivat omaavansa kohtuullisesti ja liikkumista rajoittavia tekijöitä toi esille ainoastaan muutama ikäihminen.
3 Liiketoiminta- ja kumppanuusmallin luominen luovien alojen palvelujen saamiseksi osaksi ikäihmisten hyvinvointipalveluja
Hankkeen tavoitteena oli luoda kustannustehokas malli taidetoimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi ikäihmisten palveluprosesseissa. Hankkeessa luotiin kolme mallia: Osallistujat maksavat omakustannehinnan taidetyöpajoihin osallistumisesta, taide on osa kuntoutujan viikko-ohjelmaa ja taiteeseen on kohdennettu rahoitus esimerkiksi valtion perintökaaresta saatavista varoista. Näiden lisäksi yhdessä pilotissa otettiin taide- ja kulttuuri strategiseksi painopisteeksi, jolloin mahdollisuudet ostaa taiteilijapalveluja ovat todennäköisesti turvatut.
4 Sähköisen kulttuuripalvelujen tuetun tuotteistamisen työkalun ja sovelluksen käyttöönotto
Taiteen ja taidepalvelujen tuotteistaminen on tullut osaksi taiteilijoiden koulutusta ja täydennyskoulutusta viime vuosien aikana. Tuotteistaminen ja palvelun myyminen on monelle ollut kimurantti ja outo kysymys. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien näkemys taiteen ostamisesta on hyvinkin yksiselitteinen tällä kohdalla. Jotta voi ostaa, täytyy olla tarjolla selkeä kuvaus siitä, mitä ja millaisia tuotteita on tarjolla. Tähän kysymykseen on vastattu hankkeessa taiteilijoille tarjotussa koulutuksessa.

Taiteilijoiden tuotteiden markkinointia varten kehitettiin helppokäyttöinen sähköinen sovellus. Jakoon.fi palvelun kautta taiteilija voi tuotteistaa sinne hyvinvointipalveluihin myytävän tuotteensa, palvelunsa, sekä tapahtumansa. Jakoon.fi palvelusta taiteilijoiden palveluja toi ostaa kuka tahansa. Taidepalvelujen suunnittelussa on pidetty tärkeänä sitä, että niitä voivat ostaa ikäihmisten palvelujen sekä asumisyksikön henkilöstö, asiakasjärjestöt tai omainen voi halutessaan tilata sovelluksen kautta läheiselleen taiteilijan, jonka kanssa voi tehdä yhdessä.

Sovellus tarjoaa alueen taiteen ja kulttuurin tuottajien palvelujen kohtaamispaikan. Sovelluksen kautta muodostuu kuva ostajalle mitä on tarjolla ja mihin hintaan. Palveluja voidaan ostaa erilaisiin tarpeisiin ja kasvattaa taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä myös hyvinvointipalveluissa.

5 Malli luovien alojen opiskelijoiden liiketoimintaosaamisen ja julkisen sektorin kanssa kumppanuudessa toimimisen vahvistamiseksi opetuksessa.
Koulutuspaketiksi rakennettiin viiden opintopisteen verkko-opintokokonaisuus, ”Minun polkuni”, joka pilotoitiin syksyllä 2016 kummassakin ammattikorkeakoulussa. Tätä toimintamallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää valmiille nuorille taiteilijoille, jotta he voivat täydentää liiketoimintaosaamistaan.