Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20098

Hankkeen nimi: Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2014 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 29

Puhelinnumero: 0295 025 000

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Issakainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.issakainen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 025 139

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hallitusohjelmassa 2011 – 2015 velvoitettiin tekemään työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Strategiaa toteuttamaan perustettiin Työelämä 2020 – hanke. Tässä valtakunnallisessa hankkeessa ovat mukana ministeriöt, työmarkkinajärjestöt ja muut työelämätoimijat.
Työelämä 2020 -hanketta tukemaan on jokaiselle ELY-keskus alueelle perustettu alueellinen työelämä 2020 – verkosto, jonka tehtävä on miettiä tavoitteet alueen liiketoiminnan työelämän toimintatapojen kehittämiseksi. Alueverkostojen tehtävänä on myös varmistaa, että alueen yritykset ja työpaikat saavat verkoston toimijoilta nopeasti tarvitsemansa avun omien toimintatapojensa kehittämiseksi.

Koordinaatiohankkeen päätavoitteena on aktivoida ja tukea alueellisia työelämä 2020 verkostoja ja muita alueellisia työelämätoimijoita heidän omassa toiminnassaan. Hanke tunnistaa ja yhteen sovittaa samankaltaisia hankkeita vaikuttavimmiksi ylimaakunnallisiksi hankkeiksi. Yritysryhmien ja potentiaalisten kehittämishakuisten työpaikkojen tunnistaminen alueellisesti vaatii toimijoiden yhteistyötä. Koordinaatiohanke tukee alueellisia toimijoita kehittämään ja markkinoimaan työelämän kehittämispalveluita sekä tunnistamaan uusia palvelutarpeita. Koordinaatiohanke viestii ja jalkauttaa verkostojen käyttöön arviointi- ja seurantamenetelmiä, joita alueelliset toimijat ovat kehittäneet omissa hankkeissaan.

Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä toimenpidekokokonaisuutta toteutetaan pääasiassa hankehakujen kautta. Rahoittaja, koordinaatiohanke ja hankkeen ohjausryhmä valmistelevat hakukriteerit ja haun painotukset yhteistyössä. Koordinaatiohanke tekee yhteistyötä Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön kanssa hakujen viestinnässä ja osallistuu hankkeiden arviointiin kommentoimalla hakemuksia työtilassa. Rahoitettavat hankkeet käsitellään hankkeen ohjausryhmässä, joka myös seuraa rahoitettujen hankkeiden toteutumista. Projektipäällikkö osallistuu tarvittaessa sisältöjen osalta hankeneuvotteluihin ennen rahoittajan päätöstä. Vaikuttavuutta ja hankkeita yhteen sovittavia toimenpiteitä haetaan myös erilaisten seminaarien, idea- ja hankepajojen toiminnan kautta, jotka kohdistetaan hankerahoitusta suunnitteleville tahoille sekä jo hanketoteutuksen aloittaneille organisaatioille. Myös viestintä on hyvin keskeisessä roolissa koordinaatiohankkeen toimenpiteissä. Vaikuttavuutta hanke lisää toimimalla erilaisissa verkostoissa, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koordinaatiohankkeen toimintaa ohjaa ohjausryhmä sekä välittävä viranomainen.

Tavoitteena on aikaan saada konkreettista toimintaa, joka tavoittaa nykyistä paremmin alueen työpaikat ja toteuttaa työelämäpilotteja yritys- ja työpaikkarajapinnassa. Koordinaatiohankkeessa pyritään pysyvään toimintatapojen muutokseen, jossa on valtakunnallisesti mahdollisuus vertailuun eri hankkeiden toimintamallien välillä. Lisäarvona verkoston toiminta tehostuu ja työelämätoimijoiden yhteistyö aktivoituu uusien toimintamallien ja työkalujen avulla.

Pidemmällä aikavälillä luodaan malli pysyville työelämän kehittämisrakenteille. Jatkuvalla viestinnällä ja markkinoinnilla muutetaan asenteita työorganisaatioissa sekä työelämätoimijoiden keskuudessa. Hanke varmistaa laaja-alaisella toiminnallaan yritysten ja työorganisaatioiden jatkuvan kehittymisen niiden omista lähtökohdistaan.


Horisontaalisten periaatteet:
Koordinaatiohankkeessa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista viestinnän avulla erilaisissa yhteyksissä, kuten hanketyöpajaoissa. Suunnittelu- ja toiminnassa olevia hankkeita ohjataan ja kannustetaan huomioimaan myös välillisesti sukupuolinäkökulma.

Hanke tukee vahvasti kestävää kehitystä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä rahoitettavissa hankkeissa. Hankkeessa tuetaan uudenlaisia pysyviä, työpaikkojen tarpeista lähteviä työelämätoimijoiden yhteistoiminnan tapoja alueilla, ml. palvelut. Hanke auttaa välillisesti luomaan uudenlaisia toiminnan pysyviä rakenteita joilla luodaan edellytykset kokonaisvaltaiselle yritysten ja työorganisaation kehittämiselle ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle.

Koordinaatiohanke toteuttaa työelämästrategia 2020 periaatteita hyvinvoinnin edistäjänä strategian nelikenttäjaon mukaisesti; innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä neljäntenä osaava työvoima. Hankkeessa edistetään työn tuottavuutta, joka perustuu ihmisten osaamiseen, sen parempaan luottamukseen perustuvaan hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittymiseen työpaikoilla. Hanke tukee välillisesti uudenlaisten toiminta- ja johtamistapojen kehittämistä, organisointia ja yhteistyötä. Nämä tukevat ihmisten oppimista, luovuutta ja kykyä kehittää ja innovoida (työelämästrategia 2020, 12).

Monimuotoisuuden voidaan katsoa sisältävän yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet. Hanke edistää välillisesti työelämän kehittämisen monimuotoisuutta. Rahoitettavien hankkeiden kautta johtamisessa tuodaan esille asian tiedostamisen ja siitä saatavien hyötyjen kautta. Mitä monimuotoisempi työpaikka on tai mitä enemmän monimuotoisuusajattelu on otettu osaksi työpaikan strategista toiminnan kehittämistä, sitä paremmat edellytykset sillä on kehittää tuloksellista toimintaa. Ottamalla johtamisessa ja työpaikan toiminnassa huomioon henkilöstön ja asiakkaiden erilaiset näkökulmat, käsitykset, osaaminen, toiminta, tarpeet ja odotukset, on mahdollista kehittää samanaikaisesti työpaikan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta.

Koordinaatiohanke kannustaa välillisesti yrityksiä ja työorganisaatioita edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja käyttämään monikulttuurisuutta voimavarana toiminnan kehittämisessä. Työyhteisön moninaisuus on voimavara, joka lisää tuottavuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tässä on kuvattu valtakunnallisen koordinaatiohankkeen näkökulmasta keskeiset kohderyhmät. Samaan yhteyteen on lisätty hankkeen yhteys kohderyhmään.

ELY-keskukset
•ELY-keskuksilla on koordinaattorin rooli Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostoissa. Yhteydenpito alueverkostoihin tapahtuu ELY-keskuksien kautta. Useat ELY-keskukset myös hallinnoivat verkostojen yhteisiä työelämän kehittämishankkeita, jotka hakevat rahoituksen valtakunnallisesta toimenpidekokonaisuudesta. Hanke tavoittaa myös seudulliset toimijat ELY-keskuksen seudullisten yhteyshenkilöiden kautta sekä Yritys-Suomi yhteyshenkilöiden kautta.

TE-toimistot
•TE-toimisto vastaa omalta osaltaan työpaikkojen tavoittamisesta sekä työelämän kehittämiseen liittyvästä tunnistamisesta yrityskäynneillä. Työelämästrategian näkökulmasta TE-toimisto tarjoaa yrityksille ja työorganisaatioille lähinnä osaamiseen liittyviä palveluita. TE-toimistoilla on keskeinen rooli uusien toimintamallien kehittämisessä. TEM-kvintetin palvelumallin mukaisesti TE-toimisto vastaa paikallisesta segmentistä, mikä auttaa ko. segmentissä olevien työelämän kehittämistä tarvitsevien yritysten tunnistamista.

Julkiset työelämätoimijat ml. seudulliset yrityspalvelutoimijat (verkostojen kokoonpanot alueesta riippuen)
•Julkiset työelämätoimijat kuten elinkeinoyhtiöt ovat keskeisessä roolissa yritysrajapinnassa työelämän kehittämisen uusien toimintamallien tiedottamisessa ja käyttöönottamisessa. Elinkeinoyhtiöt myös ohjaavat yrityksiä tarvittavan rahoituksen piiriin ja sparraavat hakemusten tekemisessä.

Kauppakamari, yrittäjäjärjestöt sekä työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämän keskusliitto
•Rooli työelämän kehittämiseen liittyvien pilottien ja toimintamallien tiedottamisessa suoraan henkilökunnalle ja yrityksille. Työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden esille ottaminen seminaareissa, koulutustilaisuuksissa jne. Tärkeä yhteistyökanava liittyen palkansaajien tiedottamiseen työelämän kehittämiseen liittyvissä tehtävissä.


2. asteen oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot
•Laaja osaaminen työyhteisöjen kehittämisessä ja hankkeessa toteutettavien uusien toimintamallien käyttöönottaminen koulutusten yhteydessä.

Kuntaliitto
Työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden tietoisuuden lisääminen kunta-sektorissa.


Työterveyslaitos
•Työelämän kehittämiseen liittyvä tutkimustyö sekä valtakunnallisten verkostojen ylläpitäjä. Työelämän kehittämiseen liittyvien palvelujen tarjoaja.

ProAgria
•Kehittää maaseudun yrityksiä, tärkeä tiedotuskanava em. yrityksiin päin.

Rahoitettavat hankkeet ja hanketoimijat
•em. tahot ovat potentiaalisia hanketoimijoita, mutta näiden lisäksi rahoitettavia hankkeita haetaan myös muiden tahojen toimesta, joita ei tässä osata vielä luetella.

TYLA-koordinaattorit
•ELYjen TYLA-koordinaattorit muodostavat hankkeelle tärkeän verkoston, esim. tiedotukseen ja erilaisiin toimenpiteisiin liittyen.

PK- ja mikroyritykset
•hankkeen tulee lisätä työelämän kehittämisen toimenpiteitä yrityksissä sekä lisätä tietoisuutta kehittämisen mahdollisuuksista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Konsultointipalveluita antavat yritykset
•hanke auttaa konsultteja tekemään paremmin omaa työtään

PK- ja mikroyritykset
•hankkeen tulee lisätä työelämän kehittämisen toimenpiteitä yrityksissä sekä lisätä tietoisuutta kehittämisen mahdollisuuksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 391 224

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 378 145

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 391 224

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 145

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 29

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 209

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 113

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen vaikutukset ovat välillisiä ja ne eivät tee eroa toimialakohtaisesti. Näin eri toimialojen väliset sukupuolinäkökulmaan liittyvät erot eivät ole tämän hankkeen toimenpiteissä suoravaikutteisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koordinaatiohankkeessa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista viestinnän avulla erilaisissa yhteyksissä, kuten hanketyöpajaoissa. Suunnittelu- ja toiminnassa olevia hankkeita ohjataan ja kannustetaan huomioimaan myös välillisesti sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Hanke tukee vahvasti kestävää kehitystä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä rahoitettavissa hankkeissa. Hankkeessa tuetaan uudenlaisia pysyviä, työpaikkojen tarpeista lähteviä työelämätoimijoiden yhteistoiminnan tapoja alueilla, ml. palvelut. Hanke auttaa välillisesti luomaan uudenlaisia toiminnan pysyviä rakenteita joilla luodaan edellytykset kokonaisvaltaiselle yritysten ja työorganisaation kehittämiselle ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Koordinaatiohanke toteuttaa työelämästrategia 2020 periaatteita hyvinvoinnin edistäjänä strategian nelikenttäjaon mukaisesti; innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä neljäntenä osaava työvoima. Hankkeessa edistetään työn tuottavuutta, joka perustuu ihmisten osaamiseen, sen parempaan luottamukseen perustuvaan hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittymiseen työpaikoilla. Hanke tukee välillisesti uudenlaisten toiminta- ja johtamistapojen kehittämistä, organisointia ja yhteistyötä. Nämä tukevat ihmisten oppimista, luovuutta ja kykyä kehittää ja innovoida (työelämästrategia 2020, 12).
Tasa-arvon edistäminen 0 8
Monimuotoisuuden voidaan katsoa sisältävän yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet. Hanke edistää välillisesti työelämän kehittämisen monimuotoisuutta. Rahoitettavien hankkeiden kautta johtamisessa tuodaan esille asian tiedostamisen ja siitä saatavien hyötyjen kautta. Mitä monimuotoisempi työpaikka on tai mitä enemmän monimuotoisuusajattelu on otettu osaksi työpaikan strategista toiminnan kehittämistä, sitä paremmat edellytykset sillä on kehittää tuloksellista toimintaa. Ottamalla johtamisessa ja työpaikan toiminnassa huomioon henkilöstön ja asiakkaiden erilaiset näkökulmat, käsitykset, osaaminen, toiminta, tarpeet ja odotukset, on mahdollista kehittää samanaikaisesti työpaikan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
ESR-rakennerahastohankkeissa erityistavoitteena on yli 54-vuotta täyttäneet henkilöt, mutta tämän hankkeen painopiste kohdistetaan eri-ikäisiin työntekijöihin kestävän kehityksen aikaan saamiseksi yritystoiminnassa työelämä 2020 strategian mukaisesti. Koordinaatiohanke kannustaa välillisesti yrityksiä ja työorganisaatioita edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja käyttämään monikulttuurisuutta voimavarana toiminnan kehittämisessä. Työyhteisön moninaisuus on voimavara, joka lisää tuottavuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hallitusohjelmassa 2011 – 2015 velvoitettiin tekemään työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Strategiaa toteuttamaan perustettiin Työelämä 2020 – hanke. Tässä valtakunnallisessa hankkeessa ovat mukana ministeriöt,työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ja muut työelämätoimijat. Kolmikantayhteistyönä tehtävä kansallinen kehittämistyö on ainutlaatuinen sekä kaikkien osapuolten yhteinen ponnistus Suomen työelämän kehittämisessä. Työelämä 2020 -hanketta tukemaan on jokaiselle ELY-keskus alueelle perustettu alueellinen työelämä 2020 –verkosto, jonka tehtävä on miettiä tavoitteet alueen liiketoiminnan työelämän toimintatapojen kehittämiseksi. Alueverkostojen tehtävänä on ollut varmistaa, että alueen yritykset ja työpaikat saavat verkoston toimijoilta nopeasti tarvitsemansa avun omien toimintatapojensa kehittämiseksi.

Hyvän työelämän ja Suomen reaalisen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Kansallisen kehittämistyön tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja niin määrällisesti kuin laadullisesti. Työpaikoilla tapahtuvan työelämän kehittämisen tavoitteena on, että työpaikoilla tunnistettaisiin tulevaisuuden työn - ja samalla tuottavan ja työelämän laatua samanaikaisesti parantavan työn - merkitys menestykselle.

Työpaikan menestyminen koostuu terveydestä ja työhyvinvoinnista, osaamisesta, luottamuksesta ja yhteistyöstä sekä innovatiivisuudesta. Lähtökohtana on myös, että kehittäminen on mahdollista ja toivottavaa eri vaiheissa olevissa ja kaikenkokoisissa työpaikoissa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että kehittämistyötä työpaikoilla opitaan tekemään yhteistoiminnassa ja henkilöstölähtöisesti. Työn tuottavuus paranee, kun henkilöstöllä on aidosti mahdollisuus osallistua oman työn ja työpaikan kehittämiseen. Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri itsessään jo edistää henkilöstön työhyvinvointia.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimenpidekokonaisuus Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä, mitä Tuottava ja tuloksellinen työelämä-koordinaatiohanke on koordinoinut, on täydentänyt kansallista työelämästrategian toimeenpanoa tavoittamalla hanketoteuttajien kautta työpaikat ja heidän omista lähtökohdista olevat kehittämistarpeet strategian nelikenttäjaon mukaisesti. Koordinoinnin päätavoitteena on ollut aktivoida ja tukea alueellisia työelämä 2020 verkostoja ja muita alueellisia työelämä-toimijoita heidän omassa toiminnassaan generoimalla heidän kehittämistoimintaan myös ESR-hankkeita yhteistyökumppaneiksi.

Toimenpidekokokonaisuuden koordinaatiota toteutettiin pääasiassa hankehakujen kautta. Hanke suunnitteli valtakunnallisten hankkeiden hakupainotukset ja kriteerit, hankkeiden sisällön arvioinnin ja esitykset hankehauiksi yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön kanssa. Vaikuttavuutta ja hankkeita yhteen sovittavista teemoista tai toimialoista avattiin dialogi kaikkien ELY-keskusten rahoitusyksiköiden kanssa syksyllä 2015, jotta valtakunnalliset ja alueelliset haut täydentäisivät kansallisesti hyvin toisiaan. Käytännössä aluehakujen painotukset ja hakuprosessit ovat määritelty alueiden lähtökohdista ja omana prosessina erillään valtakunnallisista hauista ja alueellinen yhteistyö koordinaatiohankkeen kanssa on toteutunut hanketoteuttajien sekä muiden alueellisten työelämä toimijoiden suuntaan ja välillä. Toimenpidekokonaisuutta on voitu koordinoida ja sen tematiikkaa edistää myös erilaisten seminaarien ja tilaisuuksien ohessa.

Valtakunnallisten hankehakujen ideapajat edistivät teeman koordinaatiota ja jokaisessa vv. 2015-2017 järjestetyssä yhteensä kolmessa hankehaussa huomioitiin edellisen hakuprosessin kehittämiskohteita. Vuonna 2016 ja 2017 hankehaut järjestettiin kahdessa vaiheessa koordinaatiohankkeen ehdotuksesta, ensin ideahakuna ja myöhemmin varsinaisena hakuna. Toimintatapa vähensi rahoittajien työtä siten, että ensimmäisen ideahaun ansiosta hankesuunnitelmat jäsentyivät todellisimmiksi ja toisessa vaiheessa hankesuunnitelmien toimenpiteiden ollessa jo pidemmälle mietittynä hanketoteuttajat pääsivät sujuvasti aloittamaan kehittämistoiminnan. Rahoittaja antoi ideahausta palautetta ja se jäsensi sekä helpotti hankesuunnitelmien arviointityötä toisessa hakuvaiheessa. Haun kaksivaiheisuus tuotti myös sisällöllisesti monipuolisia ja tavoitteeltaan sopivia sekä riittävän laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Valtakunnallinen rahoituskehys n. 11,2 miljoonaa euroa saatiin jaettua koordinaatiohankkeen aikana ja rahoituksen saivat koordinaatiohankkeen lisäksi 23 valtakunnallista hanketta, joissa kehittämistavoitteet liittyivät johonkin työelämän murroksesta johtuvaan teemaan tai jonkin tietyn toimialan tukemiseen kehittämistoimien kohdistuessa pääasiassa mikro- ja pk-yrityksiin, kuntakenttään sekä järjestöihin.

Koordinaatiohanke viesti aktiivisesti ylläpitämässä blogissa, missä sen katselukertoja on hankkeen viimeisen toimintakuukauden tilaston mukaan koko toiminta-ajalla ollut yhteensä 46299 kertaa. Twitterin seuraajien määrä on samassa ajankohdassa 578. Näiden kanavien kautta viestittiin erityisesti toimenpidekokonaisuudesta rahoituksen saaneista hankkeista, tutkimuksista, selvityksistä ja alueellisista työelämätoimijoiden teemapajoista sekä laajemmasta keskustelusta työelämän laatuun liittyen. Viestinnällä vaikutettiin teeman tunnettuuden lisäämiseen sekä hankkeiden käytännön kehittämistoimista, tapahtumista, tutkimuksista ja yritysesimerkeistä. Twitter toimi blogin rinnalla päivittäisenä viestintäkanavana ja projektipäällikön seuraajat lisääntyivät tasaisesti työntekijöistä yrittäjiin, työelämän kehittäjiin niin julkisista kuin yksityisistä organisaatioista. Vaikuttavuutta hanke lisäsi toimimalla erilaisissa verkostoissa ja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä projektipäällikön osallistumisella kaikkien valtakunnallisten hankkeiden ohjausryhmiin.

Koordinaatiohanke tilasi neljästä valtakunnallisesta hankkeesta selvityksen TK-Evalilta vuonna 2017 ja sen tulosten perusteella voidaan todeta, että hakuja koordinoimalla sekä ohjaamalla oli onnistuttu saamaan hankkeissa konkreettista toimintaa aikaan työpaikkatasolla, muun muassa siinä, että johdon ja henkilöstön yhteiskehittäminen oli lisääntynyt ja tuottavuutta ja työhyvinvointia oli kyetty kehittämään työpaikoilla yhtä aikaa.

Toimenpidekokonaisuuden mukaisen kehittämisen teemaan järjestettiin syksyllä 2015 hankepaja kaikille toiminnassa oleville hanketoteuttajille, missä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteiskehittämisen ymmärrystä edistettiin sekä tuotettiin toimijoille välineitä keskustella tästä haastavasta teemasta, kun liiketoiminnan kehittäminen ja henkilöstön hyvinvointi tulisi kyetä yhdistämään kehittämistoiminnassa samanaikaiseksi kehittämiseksi työpaikoilla.

Vuodet 2015 ja 2016 panostettiin yhteiskehittämisen ymmärtämisen lisäämiseen vaikuttamalla kansallisesti hankkeen viestintäkanavissa hyödyntämällä työelämän laadun tutkimuksia viestien sisällöissä. Koordinaatiohankkeen päättyessä voidaan todeta, että tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys on kansallisesti suuren yleisön ja eri toimijoiden kentässä tunnustettu sekä tunnistettu. Alueellisissa hankkeissa teemat ja toimenpiteet ovat joiltakin osin kohdistuneet pelkästään yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen erityisesti johdon kanssa esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä tukevien messumatkojen järjestelyinä tai henkilöstön työkyvyn ylläpitämisen kehittämiseen järjestämällä siihen erilaisia liikuntamuotoja hankkeen toimenpiteinä.

Pysyvien työelämän laatuun liittyvien toimintatapojen muutokseen työpaikoilla on kohdistettava arviointia pidemmän ajan päästä, koska niiden vaikutusten mittaaminen hankkeen aikana ei ole realistista. Toimenpidekokonaisuuden hankkeissa syntyneitä uusien työelämän laadun toimintamallien käytettävyyttä kansallisesti tai alueellisesti sekä paikallisesti arvioidaan Tuottava ja tuloksellinen työelämä- koordinaatiohankkeessa 2. Hanke 1 aloitettiin aikana jolloin ei tiedetty maakuntauudistuksesta mitään, mutta hankkeen toimenpiteitä suunnattiin uudelleen maakuntauudistuksesta johtuvien ja tulevien kasvupalvelujen palvelutarjontaa silmällä pitäen. Eri verkostojen välistä yhteistyötä aktivoitiin koordinaatiohankkeen toi-mesta, kun se oli mukana Työelämä 2020-hankkeen kanssa järjestämässä aluetilaisuuksia kaikille RR-ELY-alueille vv. 2016-2017. Näihin aluetilaisuuksiin kutsuttiin myös sekä valtakunnallisia että alueellisia toimenpidekokonaisuuteen kuuluvia hanketoteuttajia ja tilaisuuksissa järjestettiin myös hanketoteuttajille omia kehittämishetkiä ohjelman sisällä. Nämä tilaisuudet saivat hyvää palautetta ja niillä onnistuttiin kokoamaan yhteen alueen työelämän kehittäjiä sekä valtakunnallisia että alueellisia ESR-hankkeita.

Hankkeen päättyessä toimenpidekokonaisuudesta rahoituksen saaneiden hankkeiden kansallinen yhteismäärä on 184 ja rahoituksen kokonaismäärä sisältäen sekä EU:n että valtionrahoitukset ovat yhteensä noin 57 miljoonaa euroa. Valtakunnallinen rahoituskehys oli noin 11,2 miljoonaa euroa sisältäen koordinaatiohankkeen osuuden.