|
|
|
Hankekoodi: S20099
Hankkeen nimi: Lumiturvallisuuskoulutuksen kehittäminen ja lumivyörytiedon tuottaminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 0207621390
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SINISALO-JUHA EEVA LEENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.sinisalo-juha(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621263
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tällä hankkeella, Lumiturvallisuuskoulutuksen kehittäminen ja lumivyörytiedon tuottaminen, kehitetään Suomen lumiturvallisuuskoulutusta ja parannetaan lumiturvallisuusosaamista. Hankkeen aikana myös tuotetaan tietoa lumivyöryistä. Hankkeessa tuotetaan koulutuspaketti ja -materiaaleja, jotka ovat kansainvälisestikin vertailukelpoisia. Suuri osa hankeaikaisesta työstä on lumiturvallisuuden standardien luomista ja vakiinnuttamista Suomeen. Osa hankeen tuotoksista ja koulutusmateriaaleista julkaistaan sähköisesti.
Hankkeelle on runsaasti kysyntää. Alan eri toimijat ovat aktiivisesti kyselleet lumiturvallisuuskoulutuksen ja kehittämishankkeen perään. Harrastajamäärät ja liikkuminen tuntureiden takamaastoissa ovat kasvussa, mutta lumiturvallisuusosaaminen ja lumivyörykoulutus ovat Suomessa vielä alkutekijöissään. Tarjonta ei ole balanssissa kysynnän kanssa. Lumiturvallisuusosaamista tarvitaan erityisesti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan matkailussa, hiihtokeskuksissa, pelastuslaitoksilla, Ilmatieteen laitoksella ja Metsähallituksella. Isojen organisaatioiden lisäksi myös alan yhdistykset ja järjestöt sekä tavalliset harrastajat ja matkailijat hyötyvät hankkeessa tuotetusta tiedosta. Juuri nämä edellä mainitut tahot ovat myös hankkeen yhteistyökumppaneita (ks. erillinen liite). Yhteistyökumppaneilla on hankkeessa mittava rooli tiedon kartoittamisen, jakamisen ja levittämisen kannalta. Osa yhteistyökumppaneiden edustajista toimii hankkeessa asiantuntijaroolissa. Hanke nojaa vahvasti niin Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan kuin Lappi-sopimukseen: kysyntälähtöinen koulutus, erikoistuminen kasvualoihin (matkailu) ja arktisen matkailun turvallisuus ovat strategioissa esillä.
Hanketta on valmisteltu kartoittamalla tämän hetkisen osaamisen ja koulutuksen tilanne niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Yhtenä malliesimerkkinä hanketta valmisteltaessa on pidetty Ruotsin Svensk Liftanläggningars Organisation:in koulutuskokonaisuutta. Suomessa lumiturvallisuuskoulutusta järjestävät tällä hetkellä ainoastaan muutamat tahot, eivätkä koulutukset ole keskenään verrannollisia. Tällä hankkeella Suomeen saadaan yhtenäinen lumiturvallisuuskoulutus –järjestelmä.
Hankkeen konkreettiset toimenpiteet aloitetaan koulutuskokonaisuuden tavoitteiden asettamisella yhteistyötahojen kanssa. Ensi vaiheessa suunnitellaan eri koulutustasot ja kurssisisällöt sekä hankitaan välineistö koulutuksia varten. Hanketyöntekijät koulutetaan ja alalla verkostoidutaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ensimmäisen vuoden aikana käydään neuvottelut ja konsultaatiot muiden alan toimijoiden kanssa muun muassa koulutusmateriaalien hyödyntämisestä, jo olemassa olevan käsitteistön ja sanaston vahvistamisesta ja vieraskielisen terminologian käytöstä. Hankkeen ensimmäisenä vuonna (2015) järjestetään myös seminaari, jossa painopisteenä on tiedon välittäminen, uuden tiedon haltuun otto ja seuraavan talven pilottikurssien esittely. Toisena ja kolmantena vuonna toteutetaan pilottikursseja, järjestetään yleisötapahtumia ja kerätään palautetta koulutuksista. Pilottikurssien aikana päästään myös testaamaan koulutuskokonaisuuksia ja –materiaaleja käytännössä. Hankkeen tuotoksena syntyy koulutuskokonaisuus materiaaleineen. Hanke päättyy loppuseminaariin 2017 vuoden lopulla.
Hankkeen avulla saavutetaan nykyistä korkeampi arktisiin olosuhteisiin sopiva lumiturvallisuusosaaminen tuntureissa. Standardoitu lumiturvallisuuskoulutus saa pysyvän jalansijan osana Suomen koulutusjärjestelmää, mikä vaikuttaa Suomen maineeseen turvallisena ja osaavana tunturimaana. Luottamus alalla toimiviin yrityksiin ja organisaatioihin kasvaa. Kouluttaminen ja tiedon levittäminen juurruttavat turvallisia toimintamalleja ja käytänteitä tuntureilla ja vuorilla liikkujille, mikä ennaltaehkäisee onnettomuuksia. Hankkeen tuotokseksi voidaan lukea myös suomalaisen lumiturvallisuusosaamisen nostaminen kansainväliselle tasolle.
Hankkeen toimintaympäristöä voidaan pitää sukupuolineutraalina, sillä hanke edistää sekä miesten että naisten asioita tasapuolisesti. Ekologiselta kestävyydeltään hankkeella on vaikutuksia välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä muun muassa noudattamalla eri yhteistyökumppaneiden ympäristöohjelmia. Luonnonvaroja käytetään hankkeen aikana kohtuudella ja säästeliäästi. Tuntureilla ja takamaastoissa liikutaan luontoa kunnioittaen. Natura-alueilla liikutaan Metsähallituksen ympäristöstandardien mukaisesti. Taloudelliselta kestävyydeltään hankkeessa kiinnitetään huomiota erityisesti välineistöön. Välineistö, jota käytetään, on ajantasaisinta uuden teknologian mukaan kehiteltyä. Näin varmistetaan välineistön pitkäikäisyys ja kestävyys. Hankkeessa huomioidaan erilaiset yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmäorganisaatioiden noudattamat ympäristöohjelmat –ja standardit ja näiden sisältämiin tietoihin viitataan myös koulutuksissa. Paikallistaloudelliset vaikutukset ovat pohjoisen elinkeinoelämälle positiiviset. Koulutuspäivien tarjonnassa ja palveluissa huomioidaan paikallisuus. Sosiaaliselta kannalta tarkasteltuna hankkeella edistetään hyvinvointia erityisesti liikkumisen, tiedon saatavuuden, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja harrastemahdollisuuksien valossa. Tietotaidon lisääntyminen vaikuttaa välittömästi hyvinvointiin. Sosio-ekonomisilta taustoiltaan hankkeen kohderyhmät ovat hyvin moninaisia. Yhdistävänä tekijänä hankeen eri toimijoille ja osapuolille ovat luonto, tuntureilla liikkuminen ja harrastukset. Hanke edistää tasa-arvoa tasapuolisesti. Hankkeessa panostetaan osaamisen kehittämiseen ja vahvistetaan elinikäistä oppimista. Ympäristöosaaminen ja –tietoisuus lisääntyvät hankkeen myötä, kun asiantuntijoina hankkeessa toimivat esim. Metsähallituksen ja Ilmatieteen laitoksen edustajat.
Hankkeesta tulee hyötymään kohderyhmien lisäksi koko pohjoisen elinkeinoelämä. Aktiivinen tiedonvälitys eri medioissa ja foorumeilla lisää yleistä kiinnostusta lumiturvallisuuteen ja korjaa mahdollisesti virheellistä tietoa. Hankkeen myötä suomalainen lumiturvallisuusosaaminen tullaan tunnustamaan myös ulkomailla.
Hankkeella voidaan katsoa olevan kahden tasoisia kohderyhmiä. Ensimmäinen kohderyhmä on lumiturvallisuuskoulutuksia järjestävät tahot ja ammatissaan lumiturvallisuutta tarvitsevat tahot (aiesopimusten allekirjoittajatahot). Toinen kohderyhmä on ulkoilmalajien harrastajat, jotka hyötyvät välillisesti em. kohderyhmien osaamisesta sekä suoraan harrastajaryhmille suunnatuista koulutuksista. Kohderyhmiä ovat mm. oppilaitokset, hiihtokeskukset, Ilmatieteenlaitos, Lapin pelastuslaitos, Suomen Latu, Suomen Hiihdonopettajat ry, matkailualan pk-yritykset (erityisesti opas- ja ohjelmapalvelutoimistot ja safariyrittäjät) sekä ulkoilmalajien harrastajat ja arktiset matkailijat.
KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄT
Pilottikoulutuksia tullaan järjestämään usealle eri kohderyhmälle. Kohderyhmät tullaan keräämään siten, että kohderyhmän tarpeet huomioidaan ja kurssisisältö sovitetaan näihin tarpeisiin. Kohderyhmien pääluokat ovat 1) Ammatissaan lumiturvallisuustaitoja tarvitsevat henkilöt ja organisaatiot ja 2) Harrastajaryhmät, joiden harrastukset vaativat lumiturvallisuustaitoja.
1) Ammatissaan lumivyörytietoutta tarvitsevat kohderyhmät ovat mm.:
Lapin hiihtokeskusten rinnepäälliköt ja turvallisuudesta vastaavat rinnetyöntekijät
Lapin alueella Metsähallituksen puistomestarit ja puistojen turvallisuudesta vastaavat työntekijät
Lapin pelastuslaitoksen työntekijät, joiden työnkuvaan kuuluvat lumivyöryonnettomuudet ja ennalta ehkäisevä työ
Ilmatieteenlaitoksella lumivyöryennusteista vastaavat henkilöt
Lapin ohjelmapalveluyritysten työntekijät, joiden tehtävänkuvaan kuuluu lumiturvallisuuden huomioiminen osana ohjelmapalvelutuotetta
Hiihdonopettajat
Oppilaitosten opettajat, joiden opetusaiheisiin kuuluu talviturvallisuus
Jo olemassa olevia lumiturvallisuuskursseja järjestävät tahot ja heidän kouluttajansa
2) Harrastajaryhmät: nauttivat yo. ammattiryhmien tuottamista puitteista ja palveluista sekä harrastavat itsenäisesti
Vapaalaskun harrastajat (rinteiden ulkopuolella hiihtäjät)
Talviretkeilijät (retkihiihtäjät, lumikenkäilijät jne.)
Moottorikelkkailijat.
Arktisten olosuhteiden osaajat luovat turvallisen ympäristön, jolloin tuntureilla liikkuvien (esim. matkailijat ja harrastajat) luottamus koko pohjoista osaamista kohtaan lisääntyy. Eri organisaatioiden työntekijät ovat välillisiä kohderyhmiä hankkeessa. Organisaatiot saavat hankkeen myötä tarvittavan osaamisen ja koulutuspaketin ja voivat sitten kouluttaa edelleen omia työntekijöitään. Hankkeessa on tavoitteena myös osallistua International Snow Science workshop - konferenssiin ja tuottaa siellä julkaistava artikkeli ja posteri. Tämän myötä myös kansainvälinen asiantuntijayhteisö hyötyy Suomessa toteutettavan hankkeen esimerkistä.
Välillisinä kohderyhmänä hankkeessa voidaan pitää Humakin ja muiden oppilaitosten opiskelijoita sekä koko pohjoisen elinkeinoelämää. Opiskelijat hyötyvät hankkeesta voidessaan osallistua hankkeen koulutuksiin sekä materiaalien tuottamiseen. Eri oppilaitosten opiskelijat suorittavat harjoitteluja varsinaisten kohderyhmien organisaatioissa, jolloin he hyötyvät myös hankkeen tuomasta osaamisesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 875
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 875
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 500
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Koillismaan
Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Tornio, Kolari, Pelkosenniemi, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Kuusamo, Utsjoki
Jakeluosoite: Kivirannantie 13-15
Postinumero: 95410
Postitoimipaikka: Tornio
Suunniteltu: 13
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 95
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeessa käytetään luonnonvaroja kohtuudella ja säästeliääsi. Hankkeen toimenpiteiden (esim. koulutusten) vaikutukset ympäristön tilaan pyritään pitämään mahdollisimman pieninä ja luonnossa liikuttaessa huomioidaan ympäristö sekä luonnon monimuotoisuus. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät muun muassa noudattamalla eri yhteistyökumppaneiden ympäristöohjelmia (esim. Green Start ja ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä). Lapin matkailussa korostetaan kestävän matkailun kehitystä, mikä huomioidaan hankkeen aikana. Koulutusten aikaisilla tarjoiluilla (lähiruoka) pyritään myös vähentämään ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 0 |
| Hankkeen aikana liikutaan tuntureilla ja niiden takamaastoissa luontoa kunnioittaen. Kestävä kehitys huomioidaan muun muassa jakamalla tietoa kestävän kehityksen mukaisesta luonnossa liikkumisesta. Luontoa ei roskata. Luonnossa liikutaan pääosin lihasvoimin. Eläimiä ei häiritä, eikä kasvillisuutta kerätä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeen aikainen matkustaminen suunnitellaan tehokkaasti. Luonnossa liikutaan pääosin lihasvoimin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 0 |
| Hankkeen aikana saatetaan liikkua osittain Natura 2000 -ohjelman kohteissa. Natura-alueilla liikutaan kävellen/hiihtäen luontoa kunnoittaen. Maaperää ei vahingoita, kasvillisuutta ei kerätä eikä eläimiä häiritä. Natura-alueilla liikutaan Metsähallituksen ympäristöstandardien mukaisesti. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeen aikainen koulutusmateriaali pyritään jakamaan pääosin sähköisenä. Välineistö, jota hankkeen koulutuksien aikana käytetään, on ajantasaisinta uuden teknologian mukaan kehitettyä. Näin varmistetaan välineistön pitkäikäisyys ja kestävyys. Muutoin hankeessa huomioidaan erilaiset kohderyhmien noudattamat ympäristöohjelmat ja -standardit materiaalien ja jätteiden osalta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Lapin hiihtokeskuksissa toimitaan erilaisten ympäristöohjelmien puitteissa ja huomioidaan matkailun kestävä kehitys. Uusiutuvien energialähteiden käyttö pohjaa em. asioihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen aikaiset koulutukset tullaan järjestämään Lapin tuntureilla. Koulutuspäivien ruokatarjonnassa huomioidaan paikallisuus (lähiruoka)ja muissa palveluissa (majoittuminen, hissiliput yms.) hyödynnetään paikallisia resursseja sekä elinkeinoelämää. Paikallistaloudelliset vaikutukset rahankäytön kannalta ovat elinkeinoelämälle positiiviset. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella on tiedon ja osaamisen jakamisen kannalta sekä välitöntä että välillistä merkitystä aineettomaan pääomaan matkailussa. Tietoisuus lumiturvallisuusasioista lisääntyy ja luottamus koko pohjoisen elinkeinoelämää kohtaan kasvaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke ei suoranaisesti vaikuta liikenteeseen lisäävästi/vähentävästi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa tuotetaan tietoa lumivyöryistä sekä jaetaan ja kehitetään lumiturvallisuusosaamista. Hankkeella on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia hyvinvointiin erityisesti liikkumisen, tiedon saatavuuden (koulutustilaisuudet ja materiaalit), onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja harrastemahdollisuuksien valossa. Tiedon tuottaminen, osaamisen jakaminen ja koulutukset ovat isossa roolissa hyvinvoinnin kannalta. Tietotaidon lisääntyminen eri organisaatioissa lisää osaltaan myös työhyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Hankkeen tilaisuuksien osallistujat ovat sosio-ekonomisilta taustoiltaan hyvin erilaisia. Hankkeesta hyötyvät välilliset kohderyhmät ovat myös moninaisia. Yhdistävänä tekijänä hankkeen osapuolille ovat luonto, tuntureilla liikkuminen ja harrastukset. Hanke edistää tasa-arvoa tasapuolisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Hankkeessa panostetaan osaamisen kehittämiseen. Hankkeella vahvistetaan aikuisten osaamista ja elinikäistä oppimista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hankkeen vaikutukset maisemaan ja virkistysalueisiin ovat vähäiset. Tuntureissa tullaan kuitenkin liikkumaan, joten ajoittaisia vaikutuksia esiintyy. Kulttuuriperintöä kunnioitetaan Lapin tuntureilla liikuttaessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Hankkeella on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen. Hankkeessa käytetään asiantuntijoina esim. Metsähallituksen ja Ilmatieteen laitoksen edustajia, jolloin ympäristöosaaminen sekä -tietoisuus vahvistuvat. Vaikutus kohdistuu välittömästi hankkeen koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuville. Välillisesti tietoa jaetaan eri organisaatioiden kautta. | ||
Tässä kolmivuotisessa hankkeessa, Lumiturvallisuuskoulutuksen kehittäminen ja lumivyörytiedon tuottaminen, on parannettu suomalaista lumivyöryosaamista ja kehitetty Suomen Lumivyörykoulutus – koulutusjärjestelmä. Hankkeen aikana on tuotettu tietoa lumivyöryihin liittyen suomen kielellä sekä kehitetty kansainvälisesti verrannollinen koulutusjärjestelmä materiaaleineen.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lumivyöryistä ja kehittää lumivyöryosaamista kahdelle pääkohderyhmälle. Ensimmäinen kohderyhmä oli ammatissaan lumivyöryosaamista tarvitsevat tahot, kuten Lapin Pelastuslaitos, Poliisi, Metsähallitus, Ilmatieteenlaitos, sopimuspalokunnat sekä opas- ja ohjelmapalveluyritykset. Toinen kohderyhmä oli talvilajien harrastajat, jotka liikkuvat talvisessa tunturiluonnossa, kuten vapaalaskijat.
Tärkeimmät toimenpiteet olivat pilottikoulutukset, joita hanke järjesti kahden talven aikana yllämainituille kohderyhmille. Pilottikoulutuksissa kohderyhmien lumivyörytietous lisääntyi ja osaaminen karttui. Samalla hanke testasi lumivyörykoulutukseen laadittua koulutus- ja kurssijärjestelmää oppimateriaaleineen. Lisäksi hanke järjesti luentoja ja osallistui esimerkiksi vapaalaskuun liittyviin tapahtumiin ja tiedotti hankkeen toimenpiteistä ja edistymisestä aktiivisesti nettisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.
Suomen Lumivyörykoulutus –koulutusjärjestelmä syntyi hankkeen päätteeksi, joka pitää sisällään kurssikokonaisuudet sekä ammatti että harrastajaryhmille. Lisäksi Suomen Lumivyörykoulutus nettisivuille (www.lumivyory.fi) luotiin Vyörytietous –infopaketti itsenäiseen opiskeluun. Hanke koulutti ensimmäiset Suomen Lumivyörykoulutus –järjestelmän mukaiset lumiturvallisuuskouluttajat, jotka jatkavat työtä hankkeen päätyttyä.
Tärkeä tavoite hankkeella oli myös löytää hankkeen tekemälle työlle jatkaja. Suomen Lumivyörykoulutus –järjestelmää ylläpitää hankkeen päätyttyä Suomen Hiihtokeskusyhdistys ja sen toimintaa ohjaa ohjausryhmä, johon koottiin alan asiantuntijoita. Humanistinen Ammattikorkeakoulu jatkaa myös ohjausryhmässä ja antaa panoksensa mm. koulutusmateriaalin päivittämiseen.