Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20101

Hankkeen nimi: Asiakaslähtöinen palvelumallin kehittäminen nuorten aikuisten tukemiseen monikulttuurisessa toimintaympäristössä (AsPaKe)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.10.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry.

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0169327-5

Jakeluosoite: Kylänlahdentie 81

Puhelinnumero: +358400487750

Postinumero: 81820

Postitoimipaikka: Kylänlahti

WWW-osoite: http://www.lkro.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PEHKONEN PETRI JUHANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori, toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.pehkonen(at)lkro.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405099644

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Merkittävä osa nuorista suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista aikuisista jää vuosittain koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle erilaisista sosiaalisista syistä johtuen. Syrjäytymisen kehittymistä pyritään ehkäisemään kunnissa valtion resursoimilla koulutus-, sosiaali- ja työvoimapoliittisilla keinoilla. Näitä ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, opiskelun nivelvaihetta tukevat ohjauskäytännöt ja opinnot, sekä nuorten työpajat. Useissa kunnissa toimii myös kokeellisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uusia menetelmiä nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen, nuorisotyöttömyyteen tai maahanmuuttajien integroitumiseen.

Lieksassa asuu tällä hetkellä yli 500 maahanmuuttajaa, joista yli 400 on pakolaistaustaisia turvapaikanhakijoina maahan tulleita henkilöitä. Kuten koko Suomessa, myös Lieksassa maahanmuuttajaväestö on kantaväestöä keskimäärin nuorempaa. Maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen on suunnattu resursseja, joita on pystytty kohdistamaan pääasiassa akuutteihin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi muutamien hankkeiden avulla on pystytty hieman parantamaan toiminnan laatua ja prosesseja. Tästä huolimatta Lieksan suurena haasteena ovat edelleen mm. vähäinen maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen integraatio, työpaikkojen ja työnantajien ennakkoluuloinen suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän tapakulttuuriinsa, sekä maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi erityisryhmänä maahanmuuttajien keskuudessa ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Tämän väestönosan sopeutumis- ja oppimiskyky mahdollistavat nopean kotoutumisen, mutta valitettavasti myös altistavat kotoutumisprosessia häiritsevälle elämänhallinnan ongelmien syntymiselle.

Tällä hakemuksella Lieksan kristillinen opisto hakee rahoitusta monikulttuurisessa toimintaympäristössä sovellettavien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävien palveluiden ja niistä koostuvan palvelumallin kehittämiseen. Mallin soveltamisen tavoitteena on ehkäistä monikulttuurisen toimintaympäristön 16-25 -vuotiaiden nuorien ja nuorten aikuisten jäämistä yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Hankkeen valmisteluvaiheessa on luotu asiakastarpeiden pohjalta alustava toimintamalli, jota aletaan soveltaa heti hankkeen alkuvaiheessa. Tavoitteiden onnistumisen mittaamiseen sovelletaan tasapainotettu tuloskortti –pohjaista mittaristoa. Hankkeen aikana toimintaa, alustavaa toimintamallia ja sen prosesseja muokataan mittaustulosten ja laadullisen arvioinnin perusteella. Lopputuloksena pyritään tuottamaan toimintamalli, jonka kustannustehokkuus ja vaikuttavuus on empiirisesti todennettu hankkeen aikana.
AsPaKe –hankkeessa kehitettävää mallia voidaan hyödyntää myöhemmin sekä julkisten että yksityisten sosiaalipalveluiden toiminnassa esim. ostopalveluperiaatteella. Hankkeen jälkeen tuloksia aiotaan soveltaa yhteistyökumppaneiden Valkealan kristillisen kansanopiston kanssa Kouvolan alueella ja Kainuun opiston kanssa Kajaanin seudulla. Kummallakin paikkakunnalla asuu Lieksaan verrattavissa oleva maahanmuuttajayhteisö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

AsPaKe-hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset että kantaväestön 15-29 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Lieksassa maahanmuuttajataustaisten nuorten lukumäärä tässä ikäryhmässä on noin 80-100 henkeä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat sidosryhmät, yritykset ja muut kuntalaiset, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Lieksan maahanmuuttajayhteisöjen varsinaiseen kohderyhmään kuulumattomat jäsenet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 795

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 233 278

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 289 795

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 278

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 155

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi tehty LapinLetka -hankkeen Suvauskonetta käyttäen. Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asiakasryhmistä maahanmuuttajaryhmässä tarkastellaan erityisesti naisten osallisuutta hankkeen palveluihin. Tätä mitataan tallentamalla hankkeen seurantatietoihin asiakaskontaktien lukumäärä ja naisten osuus tästä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yksi päätavoitteista on maahanmuuttajanaisten ja nuorten äitien syrjäytymisen estäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen suorittamat toimenpiteet lisäävät asiakaskunnan tietoutta kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeen suorittamat toimenpiteet lisäävät asiakaskunnan tietoutta kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeen suorittamat toimenpiteet lisäävät asiakaskunnan tietoutta kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään immateriaalisia tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen toiminta on pyritty keskittämään mahdollisimman keskeiselle paikalle ottaen huomioon asiakaskunnan liikkumisen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeessa edistetään syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorison hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Maahanmuuttajanaisten tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Maahanmuuttajien kotoutuminen ja kantaväestön sopetutuminen.
Kulttuuriympäristö 2 2
Maahanmuuttajia kotoutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke tarjosi 15-29 -vuotiaille lieksalaisille nuorille ja nuorille aikuisille matalankynnyksen periaatteella asiakaslähtöistä palveluohjausta ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Palveluohjauksessa heräteltiin nuorten omaa aktiivisuutta asioiden hoitamiseen ja vastuun kantamiseen, käyttäen voimavara- ja ratkaisukeskeistä työmenetelmää. Palveluohjausta tarjottiin opiskeluun, asumiseen, arjen- ja taloudenhallintaan, itsenäistymiseen, työllistymiseen sekä viranomaisasioiden hoitamiseen. Nuorille nimettiin nuorisotakuun suositusten mukaan omatyöntekijä, joka toimi nuoren rinnalla kulkijana koko palveluprosessin ajan. Omatyöntekijä visualisoi nuoren tavoitteet, jolloin nuoren oli helppo seurata omien asioiden etenemistä. Palveluohjaus nopeutti nuorten asioiden etenemistä, jolloin nuorten asiat eivät päässeet kasaantumaan. Lisäksi palveluohjaus tehosti nuorten opiskelua ja vähensi merkittävästi turhia asiointeja eri viranomaisten luona.

Vapaa-ajantoiminta oli tarkoitettu kaikille hankkeen kohderyhmään kuuluville nuorille, ja sen toteutuksen taustalla oli sosiaalipedagoginen ajattelu sekä kokemuksellisen oppimisen teoria. Vapaa-ajantoiminta käsitti vapaata yhdessä oloa hankkeen toimitiloissa, tapahtumia, retkiä ja teemailtoja, jotka olivat nuorille maksuttomia. Maksuttomat vapaa-ajantoiminnot vähensivät nuorten eriarvoisuutta, ja niihin osallistuminen mahdollisti nuorille osallisuuden kokemuksen. Nuoret olivat mukana toimintojen ideointi, suunnittelu toteutus ja arviointivaiheissa. Vapaa-ajan toiminnot tavoittivat useita syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, ja sai heidät mukaan ryhmätoimintaan. Tapahtumien järjestämiseen osallistuneiden nuorten aktiivisuus lisääntyi ja he saivat uusia kavereita ja kokemuksia, jotka innostivat heitä toteuttamaan itseään omatoimisesti. Tapahtumat ja teemaillat kokosivat yhteen yrityksiä, yhdistyksiä ja eri kulttuuritaustaisia nuoria, jolloin ennakkoluulot eri kulttuureja kohtaan vähenivät.