Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20104

Hankkeen nimi: Innovaatioperustus - pilotointihanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504012168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin aikana vahvistetaan mikro- ja pk-yritysten henkilöstön tutkimus-, kehitys- ja erityisesti innovaatiotoimintaan liittyvää osaamista aktivoimalla heitä yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.. Samalla luodaan pohjaa tamperelaisten korkeakoulujen tiiviimmälle yhteistyölle pk-yritysyhteistyössä. Projektissa myös kehitetään ja pilotoidaan palvelutuotteita, joiden kohderyhmänä on mikro- ja pk-yritysten henkilökunta. Kehittäminen ja pilotointi tapahtuu korkeakoulujen yhteistyössä. Keskeisiä toimijoita ovat Tampereen alueen korkeakoulut (TTY, TaY ja TAMK).

Mikro- ja pk-yritysten aktivointi korkeakouluyhteistyöhön hankkeessa tapahtuu tehostetun ja kohdennetun viestinnän ja aktivointitapahtumien avulla. Viestinnässä hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia mikro- ja pk-yritysten verkostoja. Itse järjestettyjen aktivointitapahtumien lisäksi teema tuodaan esille muiden relevanttien tahojen (esim. Yrittäjäjärjestöt, alumnit, kauppakamari, Tredea) järjestämissä tilaisuuksissa.

Tamperelaiset korkeakoulut (TTY; TAMK ja TaY) tiivistävät projektin avulla yhteistyötä mikro- ja pk-yritysrajapinnassa. Hanke tarjoaa mahdollisuuden konkreettisesti luoda yhteistä viestinnällistä näkyvää ja palvelutarjontaan näiden yritysten henkilöstön suuntaan.

Hankkeessa kehitettävät ja pilotoitavat palvelutuotteet tarjoavat matalankynnyksen pääsyn mikro- ja pk-yritysten henkilöstölle korkeakouluyhteistyöhön ja sitä kautta omien TKI–kyvykkyyksien kehittämiseen. Helppo ymmärrettävyys ja tarvepohjaisuus helpottavat palveluihin tutustumista ja käyttöönottoa.

Hankkeessa mukana olevat korkeakoulut linkittyvät hankkeen aikana aktiiviseksi osaksi mikro- ja pk-yritysten kehittäjäverkostoja Pirkanmaalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pirkanmaan mikro- ja pk-yrityksien henkilöstö ja välillisesti heidän työnantajayrityksensä. Toiminnan avulla on mahdollista parantaa näiden yritysten toimintaedellytyksiä lisäämällä henkilöstön TKI–valmiuksia korkeakouluyhteistyön kautta.

Toinen kohderyhmä on Tampereen korkeakoulut ja opiskelijayhteistyön vahvistamisen kautta myös korkeakoulujen opiskelijat. Mukana olevien toimijoiden tiloihin on mahdollista muodostaa erilaisia TKI-kehittämispalveluja ja hyödyntää niissä olevia ja niihin tulevia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöjä, jotka tukevat yritysten henkilöstön innovaatioaihion kaupallistettavuuden selvittämistä (esim. 3D-tulostus, mittaus- ja analyysipalvelut, tutkimusprojekteja, Uuden tehtaan palvelut (Protomo, Demola) yms.) Yritysten henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyö mahdollistaa yritysten henkilöstölle matalan kynnyksen palvelut innovaatiotoiminnassa sekä vahvistaa samalla korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat kolmannen tahon toimijat, jotka voivat olla yrityskehitystoimijoita, rahoittajia/pääomasijoittajia, toisia yrityksiä, alihankkijoita tai isompia ja kansainvälisessä markkinakentässä toimivia yrityksiä.

Hankkeen myötä kansallinen ja kansainvälinen TKI-yhteistyö tulee houkuttelevammaksi mikro- ja pk-yrityksille sekä yhteistyökumppaneille.

Hankkeessa tehdään toisien rakennerahastohankkeiden kanssa toisiaan täydentävää yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 265

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 005

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 293 226

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 280 248

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Orivesi, Valkeakoski, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Virrat, Mänttä-Vilppula, Tampere, Lempäälä, Ruovesi, Vesilahti, Ikaalinen, Pirkkala, Nokia, Parkano, Urjala, Kangasala, Sastamala, Pälkäne, Akaa, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 39

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa lähdetään liikkeelle siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus parantaa omaa tietämystään, taitojaan ja osaamistaan TKI-toiminnassa. Myös kotona tapahtuva innovointikyvykkyys on kaikkien opittavissa oleva asia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvilla on mahdollisuus osallistua itselleen sopiviin toimintamuotoihin. Erilaisia ihmisiä ja osaamisia tarvitaan uusien innovaatioiden aikaansaamisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Palvelut ja teollinen työ on muuttunut niin, että kaikilla on mahdollisuus tehdä samoja töitä ja osallistua niihin liittyviin tai niitä tukeviin koulutuksiin. Erilaisten ja eri taustaisten ihmisten kohtaaminen tuo uusia innovaatioaihioita esille myös yritystoiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Uudet innovaatiot kohdistuvat pääsääntöisesti ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Uudet innovaatiot kohdistuvat pääsääntöisesti ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Uudet innovaatiot parantavat materiaalitehokkuutta ja lisäävät uusiokäyttöä, koulutuksella saadaan toimintaa ohjattua tähän suuntaan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Koulutuksella saadaan toimintaa ohjattua tähän suuntaan
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
TKI-kyvykkyys ohjaa suoraan elinkeinorakenteen pitkäaikaiseen kestävyyteen, yrityksillä on mahdollisuus ylläpitää toimintaansa kotimaassa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Hankkeessa kehitettävät palvelut pääosin aineettomia palveluja
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Uudet toimintamallit edistävät tietoverkkojen hyväksikäyttöä ja vähentävät suoraa asiointiliikennettä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Mahdollista hankkeen sisällöllisten painotusten kautta
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke tasapuolisesti tarjolla kaikille, pääpaino mikro- ja pk-yritysten henkilökunnassa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 2
Hankkeessa luodaan mahdollisuus kaikille, pääpaino on kuitenkin alkavissa, mikro- ja pk-yrityksissä
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Innovaatioperustus – pilotointihankkeen tavoitteena oli tiivistää ja tuoda esiin tamperelaisten korkeakoulujen innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä yritysrajapinnassa esim. tunnistamalla korkeakoulujen olemassa olevat mikro- ja pk-yrityksille tarjottavat innovaatiotoimintaa tukevat palvelut sekä edistämällä yhteistyötä muiden alueellisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli luoda, kehittää ja pilotoida tamperelaisten korkeakoulujen yhteistä yrityksille suunnattavaa palvelutarjontaa sekä aktivoida alueella toimivia mikro- ja pk-yrityksiä yhteistyöhön ja innovaatiotoimintaan.

Innovaatioperustus – pilotointihankkeessa tehtiin kartoitus olemassa olevista, korkeakoulujen yrityksille, yhteisöille ja organisaatioille tarjoamista, näiden innovaatiotoimintaa tukevista palveluista. Kartoituksen tuloksena syntyi Tavoita huiput –palvelupaletti selkeyttämään kokonaisuutta ja helpottamaan palveluihin hakeutumista. Tämän lisäksi kehitettiin ja laajennettiin olemassa olevia konsepteja (esim. Ideakumppani- ja Pulmaperjantai-palvelut ja Ketterä paja) sekä luotiin uusia yhteisiä palvelukonsepteja (esim. yritysklinikka ja toimialatyöpaja). Hankkeessa toteutettiin infotilaisuuksia yrityksille keskusalueen ulkopuolella mm. yhteistyössä Suunta-hankkeen kanssa. Lisäksi yrityksiä pyrittiin tavoittamaan ja aktivoimaan viestinnällisin keinoin lehtiartikkeleilla, Valopäät-aktivointivideolla, sosiaalisen median välityksellä sekä erityisesti verkostojen kautta. Hankkeelle luotiin myös omat nettisivut. Korkeakoulujen sisäiseen käyttöön laadittiin palvelumanuaali helpottamaan palvelukonseptien käyttöön ottoa ja hyödyntämistä. Tämä palvelee myös hankkeen tulosten juurtumista käytäntöön. Yhteistyössä alueen muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa kehitettiin ja toteutettiin mm. Yritysklinikka-palvelua, Toimialatyöpaja- sekä Puhutaan yrityspalveluista! –konsepteja. Yrityspalvelutoimijoiden kesken järjestettiin myös verkostoitumistapahtumia keskinäisen tiedonvaihdon ja palvelutuntemuksen edistämiseksi.

Korkeakoulujen yhteisen toiminnan lisäksi hankkeen aikana kehitettiin ja vahvistettiin palvelutarjontaa korkeakoulujen sisällä. TAMKin Ideakumppani-palvelu tuotteistettiin, TaY:lla käynnistettiin Y-kampus –toiminta ja TTY:llä selkeytettiin opiskelijayhteistyön mahdollisuuksia yrityksille ja kehitettiin tiedonkeruukanavia näistä mahdollisuuksista.