Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20109

Hankkeen nimi: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.10.2014 ja päättyy 15.10.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B

Puhelinnumero: +358295026000

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauranen Ulla

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työvoimapalveluasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +3580295026077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työvoiman liikkuvuuden edistäminen Euroopassa nähdään yhtenä keinona kohti avoimempia työmarkkinoita ja siten askeleena kohti yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä. Eurooppalaiset työmarkkinat eivät toimi tällä hetkellä riittävän dynaamisesti. Euroopan komission mukaan taloudellinen tilanne edellyttää isoja panostuksia edistämään Euroopan sisäistä maiden välistä työvoiman liikkuvuutta.
Suomessa valmistellun kansallisen maahanmuutto 2020 strategian tavoitteen mukaisesti osaavan työvoiman tilapäistä ja pysyvää maahanmuuttoa on edistettävä etenkin kehittämällä työvoiman tarpeen ennakointia ja valmiuksia kohdennettuihin rekrytointeihin ulkomailla.

Hankkeen päämääränä on ensinnäkin turvata yritysten ja työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta lisäämällä kansainvälistä liikkuvuutta ja toisena edistää työnhakijoiden työnhakumahdollisuuksia EURES-palveluita kehittämällä Suomesta Eurooppaan ja Euroopasta Suomeen. Omalta osaltaan hanke edesauttaa suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä vahvistamalla työyhteisöjen osaamista ja osaamisen hyödyntämistä.

Päämäärää tavoitellaan varmistamalla, että kansainvälisen rekrytoinnin palvelut tukevat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä työnhakijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Tätä tavoitellaan kehittämällä palveluita kokeiluilla, varmistamalla ja lisäämällä palveluiden tarjontaa, kehittämällä sähköisiä palvelukanavia ja palveluita sekä hyödyntämällä kehittävää arviointia ja fasilitointia.

Toiseksi päämäärää tavoitellaan edistämällä tiedon ja osaamisen levittämistä kasvupalvelutoimijoille. Keinoina käytetään koulutusta, perehdytystä ja verkostoitumista eri kasvupalvelutoimijoiden kanssa. Lisäksi palveluita markkinoidaan aktiivisesti näille toimijoille ja heidän kanssaan pyritään pääsemään yhteisten konkreettisten toimintamallien rakentamiseen.

Kolmanneksi päämäärään pyritään kasvattamalla kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden tunnettuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tätä tavoitellaan pääasiassa tukemalla työnvälitys- ja yrityspalveluita tarjoavien toimijoiden yrityskontaktointeja ja markkinointia, kehittämällä palveluita kokeiluin ja hyödyntämällä kehittävää arviointia ja fasilitointia.

Tulokset:
Kansainvälisen rekrytoinnin palvelut on integroitu osaksi yrityksille ja työnhakijoille tarjottavia kasvupalveluita vuonna 2020 toimivassa uudessa kasvupalvelumallissa.
Kansainvälisen rekrytoinnin palveluita ja palveluprosessia on kehitetty kokeiluin vastaamaan sekä EURES-asetuksen vaatimuksia että uutta maakuntamallia (mukaan lukien yksityisen ja julkisen välinen yhteistyö).
Kansainvälisen rekrytoinnin palveluita on kehitetty kokeiluin vastaamaan joustavasti, räätälöitävästi ja kustannustehokkaasti työvoimatarpeisiin.
Palveluiden käytön kynnystä on madallettu ottamalla laajasti ja tarvelähtöisesti käyttöön sähköisiä rekrytointipalveluita ja kanavia (esimerkiksi online-rekrytointipalvelut).
Kehitetyt ja hyviksi osoittautuneet palvelut on otettu käyttöön ja juurrutettu hankkeen jälkeen jatkuviin toimintoihin.
Kasvupalvelutoimijoilla on riittävästi tietoa ja osaamista kansainvälisen rekrytoinnin palveluista. Kasvupalvelutoimijoiden kesken on rakennettu yhteisiä toimintamalleja, joiden avulla kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset ja kansainvälisestä liikkuvuudesta kiinnostuneet työnhakijat saavat tarpeidensa mukaan kansainvälisen rekrytoinnin palvelut käyttöönsä.
Kansainvälisen rekrytoinnin julkisten palveluiden tunnettuus on kasvanut noin kaksinkertaiseksi vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna (lähtötilanne 4 %).
Kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden käyttö on kasvanut merkittävästi: yritykset tuntevat ja käyttävät tarvelähtöisiä palveluita mukaan lukien koulutuspalvelut.
Palveluiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus on kasvanut. Niitä seurataan kehittävän ulkoisen arvioinnin ja tutkimusten avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvat Suomessa toimivat yritykset ja työnantajat, joilla on kiinnostusta ja tarpeita osaavan työvoiman rekrytointiin sekä ja henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Myös yritykset ja työnantajat, joilla ei tällä hetkellä ole tarpeita, mutta joilla on kasvu- tai kansainvälistymissuunnitelmia, hyötyvät hankkeesta.

EU-/ETA-maiden työnhakijat, jotka eivät löydä kotimaastaan työtä ja joiden osaamiselle on tarvetta Suomessa.

Suomalaiset työnhakijat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelystä Euroopassa. Erityisenä kohderyhmänä nuoret työnhakijat sekä työttömät tai työttömyysuhan alaiset työnhakijat, joiden osaamiselle on kysyntää Euroopassa.

Tavoitteiden varmistamiseksi yhteistyökumppanit kuten yrityspalvelutoimijat (ja tulevassa uudistuksessa kasvupalvelutoimijat), esimerkiksi TeamFinland, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt sekä elinkeinoyhtiöt, kuuluvat kohderyhmään.

Juurruttamisen ja valtavirtaistamisen varmistamiseksi kohderyhmään kuuluvat Suomessa EURES-asiantuntijat, muut TE-asiantuntijat, TE-toimistojen johto ja esimiehet, ELY-keskuksissa toimivat TE-palveluiden ja kansainvälisen liikkuvuuden vastuuhenkilöt, paikalliset ja alueelliset EURES-vastaavat, EURES-asiantuntijat sekä TEM:n TE-palveluiden, erityisesti kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntijat.

Tulevassa maakuntauudistuksessa on tärkeää varmistaa kansainvälisen työnvälityksen palveluiden saatavuus ja kehittäminen, joten kohderyhmään kuuluu maakuntahallinnon valmisteluun ja toteutukseen osallistuvia kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntijoita ja esimiehiä.

Kohderyhmään kuuluvat myös oppilaitokset ja muut yhteistyökumppanit sekä yksityiset palveluntuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen vaikutukset ulottuvat rekrytoitavien henkilöiden työyhteisöihin sekä perheisiin ja muuhun lähipiiriin. Osaamisen kehittämisen palveluiden (kuten kansainvälinen työyhteisö -valmennus) vaikutuksesta hankkeella on välillistä vaikutusta (koti-)kansainvälistymiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 4 865 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 4 804 069

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 7 287 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 5 144 897

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 250

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 117

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rekrytointi toimialoittain on osittain sukupuolisidonnaista (esim. sosiaali- ja terveysala, metalliala). Analyysit eri toimialojen sukupuolipainotuksesta saadaan tilastokeskuksen tilastoista ja työnhakijoiden osalta työnvälitystilastojen avulla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koska kansainvälinen liikkuvuus Suomessa keskittyy muutamiin toimialoihin esim. sosiaali- ja terveysala, ict- ala, metalliala, kausityövoima, palveluala, jotka ovat omalta osaltaan sukupuolisensitiivisiä, on hankkeen aikana mahdollisuus vaikuttaa niihin lisäämällä ohjaus- ja neuvontahenkilöstön tietoisuutta asiasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 0
Lisätään sosiaalisen median työkaluja yhteisten tapaamisten ja seminaarien järjestämisessä esim. webinaarit, online rekrytointitapahtumat, videoneuvottelut, chat yms. Lentokonematkailu vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 0
Lisätään sosiaalisen median työkaluja yhteisten tapaamisten ja seminaarien järjestämisessä esim. webinaarit, online rekrytointitapahtumat, videoneuvottelut, chat yms. Lentokonematkailu vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Lisätään sosiaalisen median työkaluja yhteisten tapaamisten ja seminaarien järjestämisessä esim. webinaarit, online rekrytointitapahtumat, videoneuvottelut, chat yms. Lentokonematkailu vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää huomattavasti ja siirrytään sähköisiin materiaaleihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 1
Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Pyrimme hankkeella kestävään ja eettiseen rekrytointiin siten että työntekijät myös pysyisivät paikkakunnalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Kehitämme sähköistä eurooppalaista työnvälitysmallia, joka vähentää hakuvaiheessa materiaalien ja ihmisten liikuttamista. Myös palvelut siirretään verkkopalveluun mahdollisuuksien mukaan.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Suositaan verkkopalveluita ja sähköisiä työkaluja. Neuvontahenkilöstön liikkumista vähennetään mutta toisaalta työvoiman liikkuvuus lisää liikennettä Euroopassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kansalaisten työllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia, mikäli työ ja uuteen paikkakuntaan asettautuminen onnistuvat. Lisäksi uudet palvelut ovat käytettävissä koko maassa.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Miesten ja naisten tasa-arvo on esillä kaikessa rekrytoinnissa ja se voidaan huomioida neuvonnassa, valintatapahtumissa ja työyhteisöjen monimuotoisuus ym. koulutuksissa. Työnantaja tosin valitsee työntekijänsä, mutta toisaalta hanke voi vaikuttaa työnantajien käsityksiin tiedotuksella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Tähän hanke vaikuttaa eniten, tuomme kansainvälisyyden ja eri kulttuurien kohtaamisen arkipäiväiseksi.
Kulttuuriympäristö 3 3
Kulttuuri kulkee aina kielen mukana ja siten ulkosuomalainen työntekijä vaikuttaa koko työyhteisön kulttuuriin ja sen moniarvoistumiseen.
Ympäristöosaaminen 1 1
Ympäristö huomioidaan kaikessa materiaalikäytössä esim. esitteissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-