|
|
|
Hankekoodi: S20109
Hankkeen nimi: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.10.2014 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B
Puhelinnumero: +358295026000
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauranen Ulla
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yksikön päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295026077
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Euroopassa työmarkkinat eivät toimi riittävän dynaamisesti ja siksi työvoiman liikkuvuuden edistäminen nähdään yhtenä keinona kohti avoimempia työmarkkinoita ja siten askeleena kohti yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä ja kasvua. Hanke on osa Euroopan sosiaalirahaston valtakunnallisten teemojen toteutussuunnitelmaa ja Euroopan komissio tukee kansainvälisen liikkuvuuden edistämistoimien rahoittamista rakennerahastovaroin.
Hanke hakee ratkaisua TE-palveluiden EURES-palveluiden rooliin osana laajempaa kansainvälisen rekrytoinnin konseptia. Omalta osaltaan hanke edistää suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä varmistamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja lisäämällä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen valmiuksia.
Hanke tuotekehittää kansainvälisen rekrytoinnin malleja osaksi TE-palveluiden palveluvalikoimaa sekä tukee tuotekehitettyjen mallien juurtumista osaksi yrityksille ja työnantajille suunnattuja pysyviä palveluita. Hanke luo tiiviin yhteistyömallin ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa, joka edesauttaa mallien juurtumista TE-palveluvalikoimaan.
Hanke mallintaa tapoja, joilla yhtäältä tietoa ja osaamista levitetään laajalle joukolle sidosryhmiä ja toisaalta osallistetaan TE-toimistojen johtoa kansainvälisen rekrytoinnin konseptin kehittämiseen. Hankkeen mallintamat TE-hallinnolle ja sidosryhmille suunnatut EURES-koulutukset ja -perehdytykset juurrutetaan KEHA-keskuksen palveluvalikoimaan.
Hanke tavoittelee kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden tunnettuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kasvua. Tässä tavoitteessa hanke hyödyntää pääasiassa viestinnän ja markkinoinnin sekä palvelumuotoilun ostopalveluita. Palvelumuotoilulla tuotteistetaan EURESin palveluita pidemmälle. Tuotteistetut palvelut ovat yrityksille ymmärrettävämpiä ja niistä viestiminen on helpompaa.
Hanke tavoittelee seuraavia tuloksia:
1. Työpaikkasuomen ja -ruotsin sekä kansainvälinen työyhteisö -valmennuksen mallit on juurrutettu pysyvään palveluvalikoimaan. ELY-keskukset varmistavat jatkossa, että niitä on saatavilla yritysten tarpeisiin.
2. Yritysten työvoimatarpeisiin on kokeiltu erilaisia palvelumalleja pilotteihin sitoutuneiden yritysten, TE-hallinnon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Piloteilla on kehitetty kansainvälisen rekrytoinnin palveluita ja palvelupolkuja.
3. Kansainvälisen rekrytoinnin pilottien onnistuneille malleille on löydetty jatkototeutusvaihtoehdot joko suoraan hankkeen aikana/jälkeen tai mahdollisten muutosten myötä. Osa voi vaatia lainsäädännöllisiä muutoksia.
4. Kausityövoiman markkinointikampanja on omalta osaltaan nostanut maa- ja metsätalouden työpaikkojen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta ja tuottanut runsaasti työpaikkahakemuksia Suomessa asuvilta ulkomaalaistaustaisilta ja suomalaisilta. Maassa jo asuvien ulkomaalaistaustaisten työllistyminen kausityöpaikkoihin kasvaa.
5. TE-palveluiden ml. EURES rooli osana laajempaa kansainvälisen rekrytoinnin konseptia on vahvistunut. EURES-palvelut ovat tärkeä osa kansainvälisen rekrytoinnin mallia ja EURESin näkyvyys ja tunnettuus osana Talent Boost -kokonaisuutta on vahvistunut.
6. TE-hallinnon henkilöstön osaamista kansainvälisessä rekrytoinnissa tuetaan hankkeen jälkeen pysyvän osaamisen kehittämisen tarjottimen kautta (KEHA-keskus).
7. EURESin palveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seurantaa on kehitetty ja se on otettu osaksi KEHA-keskuksen ylläpitämää seurantajärjestelmää.
8. Palvelumuotoilun avulla EURESin palveluiden yrityslähtöisyys, saavutettavuus ja selkeys ovat parantuneet ja sitä kautta kiinnostavuus yritysten silmissä on noussut.
Kohderyhmään kuuluvat Suomessa toimivat yritykset ja työnantajat, joilla on kiinnostusta ja tarpeita osaavan työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja ulkomaalaistaustaisen henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Myös yritykset ja työnantajat, joilla ei tällä hetkellä ole tarpeita, mutta joilla on kasvu- tai kansainvälistymissuunnitelmia, hyötyvät hankkeesta.
EU-/ETA-maiden työnhakijat, jotka eivät löydä kotimaastaan työtä tai joilla on muutoin kiinnostusta muuttaa maasta toiseen ja joiden osaamiselle on tarvetta Suomessa. Pienessä mittakaavassa myös kolmansien maiden työnhakijat ovat kohderyhmää. Seurantakomitea on hyväksynyt hankkeelle ns. 3%-säännön eli enintään 3% kokonaiskustannuksista voi kohdentua kolmansissa maissa toteutettuihin toimenpiteisiin.
Suomalaiset työnhakijat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelystä Euroopassa. Erityisenä kohderyhmänä nuoret työnhakijat sekä työttömät tai työttömyysuhan alaiset työnhakijat, joiden osaamiselle on kysyntää Euroopassa.
Juurruttamisen ja osaamisen leviämisen varmistamiseksi kohderyhmään kuuluvat Suomessa EURES-asiantuntijat, TE-palveluiden yrityspalveluasiantuntijat, TE-toimistojen johto ja esimiehet, ELY-keskuksissa toimivat TE-palveluiden ja kansainvälisen liikkuvuuden vastuuhenkilöt ml. Team Finland sekä TEM:n TE-palveluiden, erityisesti kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntijat.
Juurruttamisen näkökulmasta kohderyhmään kuuluvat myös ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen kehittämisasiantuntijat sekä verkostotoimijoiden kehittämisasiantuntijat.
Välillisesti hankkeen vaikutukset ulottuvat rekrytoitavien ulkomaalaisten henkilöiden työyhteisöihin sekä perheisiin ja muuhun lähipiiriin.
Välillisesti hankkeen toimet vaikuttavat myös sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin kuten Talent Boost -verkostoon kuuluvat tahot, kaupungit ja kunnat, oppilaitokset, kehittämisyhtiöt, kehittämishankkeet ja yksityiset palveluntuottajat jne.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 6 332 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 6 279 445
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 7 252 828
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 6 620 273
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 135
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 141
Suunniteltu: 1200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 0 |
| Lisätään sosiaalisen median työkaluja yhteisten tapaamisten ja seminaarien järjestämisessä esim. webinaarit, online rekrytointitapahtumat, videoneuvottelut, chat yms. Lentokonematkailu vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 0 |
| Lisätään sosiaalisen median työkaluja yhteisten tapaamisten ja seminaarien järjestämisessä esim. webinaarit, online rekrytointitapahtumat, videoneuvottelut, chat yms. Lentokonematkailu vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Lisätään sosiaalisen median työkaluja yhteisten tapaamisten ja seminaarien järjestämisessä esim. webinaarit, online rekrytointitapahtumat, videoneuvottelut, chat yms. Lentokonematkailu vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää huomattavasti ja siirrytään enenevässä määrin sähköisiin materiaaleihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 1 |
| Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Pyrimme hankkeella kestävään ja eettiseen rekrytointiin siten, että työntekijät myös pysyisivät paikkakunnalla/Suomessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Kehitämme sähköistä eurooppalaista työnvälitysmallia, joka vähentää hakuvaiheessa materiaalien ja ihmisten liikuttamista. Myös palvelut siirretään verkkopalveluun mahdollisuuksien mukaan. Yhtenä keskeisenä palveluna käytetään virtuaalisia rekrytointitapahtumia EOJD. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Suositaan verkkopalveluita ja sähköisiä työkaluja. Neuvontahenkilöstön liikkumista vähennetään mutta toisaalta työvoiman liikkuvuus lisää liikennettä Euroopassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Kansalaisten työllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia, mikäli työ ja uuteen paikkakuntaan asettautuminen onnistuvat. Lisäksi hankkeen tuottamat palvelut ovat hyödynnettävissä koko maassa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Miesten ja naisten tasa-arvo on esillä kaikessa rekrytoinnissa ja se voidaan huomioida neuvonnassa, valintatapahtumissa ja työyhteisöjen monimuotoisuus ym. koulutuksissa. Työnantaja tosin valitsee työntekijänsä, mutta toisaalta hanke voi vaikuttaa työnantajien käsityksiin tiedotuksella. Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota ei yksin rekrytoitavaan henkilöön, vaan hänen mukanaan mahdollisesti seuraavaan perheeseen ja puolisoon. Puolison työllistymisen mahdollisuuksia tuetaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Tähän hanke vaikuttaa eniten, tuomme kansainvälisyyden ja eri kulttuurien kohtaamisen arkipäiväiseksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Kulttuuri kulkee aina kielen mukana ja siten ulkosuomalainen työntekijä vaikuttaa koko työyhteisön kulttuuriin ja sen moniarvoistumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Ympäristö huomioidaan kaikessa materiaalikäytössä esim. esitteissä. | ||
Hankkeella on tuettu EURES-palveluiden kehittämistä ja palveluiden siirtymistä osaksi laajempaa kansainvälisen rekrytoinnin konseptia. Hanke on edistänyt suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistyminen turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisännyt yritysten kansainvälistymisvalmiuksia. Suomalaisten työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien lisääminen ja rekrytointi Eurooppaan on myös ollut hankkeessa pienempänä tavoitteena.
Hankkeessa on kehitetty EURES-Suomi verkostoa ja lisätty palveluiden tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Hanke on myös lisännyt toimijoiden tietoa ja taitoja kansainvälisestä rekrytoinnista.
Palveluita, tuloksia ja yhteistyömalleja on siirretty ja juurrutettu eteenpäin pysyville toimijoille, esimerkiksi kansainvälisen rekrytoinnin malliin.
Hankkeen konkreettisimpiin tuloksiin kuuluvat Työpaikkasuomi- ja -ruotsikielikoulutukset. Koulutuksia pilotoitiin ja toteutettiin eri puolilla Suomea ja kehitystyön tuloksena koulutukset on saatu siirrettyä TE-toimiston / ELY-keskuksen yhteishankintakoulutuksiin.
Hoivapolkukoulutus sisälsi suomen kielen ja kulttuurin osaamista hoiva-avustajille Espanjassa. Opiskelijat työllistyivät Vetrealle ja jatkoivat Suomessa lähihoitajan oppisopimuskoulutusta. Koulutuspolkumalli huollon ja kunnossapidon ammattilaisille luotiin myös Slovakiasta Suomeen. COVID19 -pandemia keskeytti toiminnan, mallia ja yhteyksiä voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen.
Yrityksille ja työnantajille on myös toteutettu kansainvälinen työyhteisö -valmennusta. Valmennuksen teemat jatkuvat IMAGO-ohjelmassa ja siirtyvät myöhemmin pysyviin yrityspalveluihin. Ammattitaidon arviointia ja mallinnusta on suunniteltu ja mallia voidaan edelleen hyödyntää ja jatkojalostaa tarpeen mukaan hankkeen jälkeen.
Yrityksiä aktivoitiin käyttämään EURES-palveluita useilla yrityskontaktointikampanjoilla sekä hyödynnettiin palvelumuotoilua mm. järjestämällä asiakaspaneeleita. European Online Job Day (EOJD) -tapahtumia kehitettiin aktiivisesti hankkeen tuella ja some- ja digikampanjointia hankittiin paljon tapahtumien markkinoimiseksi. Iso valtakunnallinen Kausityö-kampanja toteutettiin koronan alettua keväällä 2020 yhteistyössä TEM:ön, MMM:ön, MTK:n, ProAgrian ja Töitä Suomessa -toimijoiden kanssa kausityövoiman turvaamiseksi kotimaasta ja ulkomailta. Hanke on tukenut laajasti alueellisia kv-rekrytoinnin tilaisuuksia eri puolilla Suomea sekä ollut mukana Hollannin Emigration Expo messuilla useana vuonna Suomen näkyvyyden ja osaajien houkuttelun vahvistamiseksi.
EURES-markkinointimateriaaleja on hankittu ja uudistettu koko hankkeen ajan palveluiden tunnettuuden lisäämiseksi. Viimeisin päivitys oli Business Finland ja Finland Works -ilmeen integrointi EURES-materiaaleihin. Lisäksi on suunniteltu ja otettu käyttöön EURES-Suomi verkoston landing page euresfinland.fi, jossa on näkyvillä verkoston yksityisten jäsenten ja kumppaneiden palvelut julkisen puolen lisäksi. Referenssivideoita on myös hankittu yritysten onnistuneista rekrytoinneista.
Hankkeessa on panostettu myös EURES- ja yritysasiantuntijoiden koulutuksiin. Komission koulutusta edeltäviä EURES Pre Training ja Basic koulutuksia on järjestetty, myyntivalmennusta on hankittu ja lisätty myös esimiesten valmiuksia ja osaamista EURES-toiminnassa.