Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20110

Hankkeen nimi: Go 4 Work!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Novago Yrityskehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2397496-7

Jakeluosoite: Nummentie 12 - 14

Puhelinnumero: 019 369 1865

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.novago.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LINDHOLM TIINA TUULIKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektivastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.lindholm(at)novago.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 479 7009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Go 4 Work! ohjaa nuoria palkkatyösuhteisiin Länsi-Uudenmaan alueen yrityksiin.Työllistymisvalmiuksia parannetaan ohjauksen, lyhytkoulutusten ja kolmannella sektorilla toimivan yhteistyöverkoston avulla. Keinoina ovat henkilökohtainen neuvonta, opastus työnhaun asiakirjoissa ja sähköisessä työnhaussa ja tarvittaessa työkokeilusopimukset, palkkatuet ja oppisopimukset. Työnhakija-asiakkaiden ohjauksessa avataan näköaloja myös toimialoille, jotka perinteisesti ovat olleet toiselle sukupuolelle tyypillisiä aloja osana sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Työttömät, joiden työllistyminen on mahdollista yrittäjyyden kautta, ohjataan Novago Yrityskehitys Oy:n yritysneuvojille asiantuntija-avun varmistamiseksi.
Go 4 Work! kannustaa yrityksiä työllistämiseen. Yrityksiä tuetaan rekrytoinneissa siten, että ne saavat ohjausta soveltuvan työntekijäehdokkaan hakuun ja valintaan. Ohjaus sisältää neuvontaa palkkatuesta ja työsopimuksen solmimiseen liittyvistä asioista. Tavoitteena on myös vauhdittaa yritysten rekrytointeja; tuetun rekrytointiprosessin avulla uusi työntekijä voi aloittaa työt nopeammin, jolloin yhteiskunnalle kalliit työttömyyspäivät vähenevät. Pienten yritysten rekrytointitarpeiden täyttämättä jättäminen puolestaan syö yritysten kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia. Projekti vastaa alueen yritysten todellisiin työvoimatarpeisiin tarjoamalla konkreettista tukea sekä yrityksille että työnhakijoille.
Mikäli nuorista ei löydy sopivaa henkilöä ilmenneeseen rekrytointitarpeeseen, niin yrityksiin voidaan tarjota myös esimerkiksi ikääntyneitä, pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia ehdokkaita. Projektilla on käytettävissään laaja verkosto asiakasohjaukseen eteenpäin niiden työttömien osalta, jotka eivät ole riittävän työkykyisiä yritysten tarpeita ajatellen.
Riski köyhtyä ja syrjäytyä lisääntyvät käsi kädessä työttömyyden kanssa. Välitön työllistäminen puolestaan tukee yhdenvertaisuutta ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Palvelumalli mahdollistaa tehokkaan koulutuksen yhdistämisen nopeasti solmittaviin työsuhteisiin, ja palvelujen räätälöinti mahdollistaa ketterän palvelun muuttuvissa tilanteissa.
Projektin toiminta-alueella on erittäin alhaisen koulutustason omaavia kuntia. Rekrytointien avulla hyvinvointi lisääntyy ja oppisopimusten avulla saadaan alueen väestön koulutustasoa nostettua.
Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen mahdollistuvat onnistuneiden rekrytointien avulla. Palveluita markkinoidaan erityisesti kestävän kehityksen toimialoille, mm. tukemalla erityisesti Cleantech-alan yritysten työvoimatarpeita, ja työnvälityksissä pyritään työmatkojen minimointiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Projektin toteuttajalla on ennestään erinomaiset verkostot sekä alan yrityksiin että oppilaitoksiin, joten näiden yhteistyötä voidaan kehittää eteenpäin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Go 4 Work – hankkeen kohderyhmät ovat nuoret alle 30-vuotiaat sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät. Yli 54-vuotiaat ovat erityinen kohderyhmä heikossa työmarkkina-asemassa olevien joukossa. Avoinna olevat työpaikat täytetään muista ikäryhmistä siinä tapauksessa, jos tehtävään sopivaa nuorta tai yli 54-vuotiasta ei löydy. Tällöinkin pyritään työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Go 4 Work! –hanke palvelee seuraavissa kunnissa; Lohja, Hanko, Inkoo, Karkkila, Raasepori, Siuntio. Hankkeen toiminnalla pyritään myös ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä. Erityisinä kohderyhminä ovat kuitenkin työttömät ja toimeenpiteissä olevat nuoret (työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevat nuoret). Kun esimerkiksi työpajoilla havaitaan, että nuori on valmis työmarkkinoille, niin projektimme ohjaa nuoren yritykseen. Lisäksi pyrimme ohjaamaan valmistumassa olevat nuoret yrityksiin siten, että työttömyysjakso valmistumisen ja työllistymisen välillä olisi mahdollisimman lyhyt. Molemmista ohjauksista onkin jo kokemusta ja valmiit verkostot työpajoihin, etsivään nuorisotyöhön, kuntouttavan työtoiminnan organisaatioihin ja lukuisiin oppilaitoksiin. Jos asiakkaaksi haluava nuori ei ole valmis työntekijäksi esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi, hänet ohjataan hänelle paremmin sopiviin paikkoihin.
Työttömät, joiden osaaminen tarvitsee täydennystä,saavat apua lyhytkoulutusten hankinnoissa ja ohjausta oppisopimuksiin.
Kohderyhmänä ovat myös yritykset, jotka voivat työllistää. Erityisesti pyritään auttamaan rekrytoinneissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritykset saavat apua sopivan ehdokkaan löytämisessä ja tarvittaessa apua palkkatukihakemusten täytössä, sekä informaatiota oppisopimusten hyödyntämisessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät kaikki kansalaiset, koska työllistäminen vähentää yhteiskunnalle työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Projektin työnvälitysten hinta on pieni murto-osa työllistämättä jättämisen kustannuksiin nähden.
Hankkeesta hyötyvät alueen kunnat, koska hankeella on suora vaikutus kuntien osa-rahoittaman työmarkkinatuen määrään vähentävästi. Taloudellisia vaikutuksia ovat myös lisääntyneet verotulot ja vähentyvät toimeentulotukikulut ja asumistuet. Työllistyneet siirtyvät yleisen terveydenhoidon piiristä työterveyshuollon piiriin.

Hankkeesta hyötyvät myös kolmannen sektorin toimijat, jotka saavat avullamme väylän ohjata asiakkaitaan avoimille työmarkkinoille.

TE-toimistot saavat hankkeesta työkalun, joka voi vastata sekä työnhakija-asiakkaiden että yritysten tarpeeseen saada henkilökohtaista ohjausta.

Alueen elinkeinoelämä hyötyy kun yrittäjät voivat paremmin keskittyä olennaiseen toimintaansa rekrytointiavun ansiosta ja nuoret työntekijät tuovat tuoretta näkökulmaa ja osaamistaan yrityksiin. Välillisesti toiminta vastaa PK-yritysten uudistumistarpeeseen.

Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö tehostuu.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 367 710

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 333

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 490 280

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Lohja, Karkkila, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 125

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 158

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Findikaattorin (toukokuu 2014)työttömyysasteen mukaan miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon työttöminä (miesten osuus työttömistä 57%),joten kohderyhmän sukupuolijakauma on tämän mukainen. Taustatietoa sukupuolten sijoittumisesta ja syrjinnästä on saatu toteuttajan aiemmalta työllisyyshankkeelta ja havaittuihin epäkohtiin pyritään vaikuttamaan. Tilastokeskuksen taulukosta "Elinkeinorakenne sukupuolen mukaan Novago Yrityskehitys Oy:n alueella 2010 - 2011" (Liitteenä) ilmenee, että palvelualoilla työskentelee enemmän naisia. Toteuttajan aiemmassa työllisyyshankkeessa opittiin, miten aloille ohjataan enemmän miehiä. Teollisuus- ja rakennusaloilla työskentelee enemmän miehiä ja aloilla on aiempien kokemustemme mukaan kysyntää naisista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työministeri Ihalaisen (YLE 10.7.2014) mukaan miesten pitäisi hakeutua perinteisesti naisvaltaisille aloille ja tämä vaatii asennemuutosta. Projektityöntekijämme rohkaisevat henkilökohtaisissa keskusteluissaan työnhakijoita rikkomaan perinteistä kahtiajakoa naisten ja miesten työmarkkinoihin, jolloin hakijoiden työllistymismahdollisuudet paranevat. Tarvittaessa ohjataan myös koulutuksiin, kuitenkin ensisijaisesti oppisopimuksiin, koska ne ovat työsuhteita.Kohderyhmien ammattialoja ei rajata projektissa. Hankkeen toiminta kohdistuu sekä miehiin että naisiin asiakaslähtöisesti. Projektityöntekijät huomioivat sukupuolinäkökulman ohjaustyössä sekä työnhakijoiden että yritysten parissa. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana sekä miehiä että naisia. Valtavirtaistaminen huomioidaan myös pyrittäessä "lähityöpaikkojen" saamiseen, koska lyhyet työmatkat helpottavat lasten hoitoa - myös miehillä. Perhevapaista ja samapalkkaisuuden periaatteista informointi työsuhdeneuvonnassa sisältyy sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on mukana toteuttamassa sukupuolten välistä tasa-arvoa mm. tilanteissa, joissa yrittäjiä opastetaan rekrytoinneissa ja työsopimusasioissa ja tilanteissa, joissa työnhakijoita ohjataan tehtäviin, jotka ovat sukupuolelle epätyypillisiä. Sukupuolijaoteltua tietoa hyödynnetään myös niiden naisten osalta, jotka voivat työllistyä yrittäjinä. Sukupuolinäkökulman huomioiminen ei ole projektin päätavoite, mutta molempien sukupuolten työllistäminen on. Tasa-arvopyrkimysten huomioiminen ohjauksessa lisää projektin laadullista vaikuttavuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Projekti ohjaa työttömiä ensisijaisesti lähellä oleviin työpaikkoihin. Projektityöntekijät kiinnittävät työnhakija- ja yritysasiakkaiden huomion työmatkojen aiheuttamiin päästöihin ja otetaan puheeksi mahdollisuudet kimppakyyteihin ja etätöihin. Projektin yhteistyökumppanina mm. HINKU-hanke. Vihreä lanka -lehden mukaan yksi toimistotyöntekijä tuottaa Suomessa noin 60 kiloa paperia vuodessa. Projektin työntekijät sitoutuvat työskentelytapaan, joka kuluttaa mahdollisimman vähän paperia; esim. asiakastiedot (CV:t, työtodistukset yms) pyritään säilyttämään vain sähköisessä muodossa. Toimintamallia pyritään edistämään muissakin organisaatioissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Liikenteessä kuluu viidennes Suomessa käytetystä energiasta (Motiva). Projekti pyrkii työnhakuun ja rekrytointiin liittyvällä ohjeistuksella yhdistämään lähellä toisiaan asuvat työntekijät ja yritykset pendelöinnin sijaan. Esim. Lohjalta Helsinkiin pendelöinti aiheuttaa n. 21,45 kg:n CO2-päästöt työpäivää kohden (laskelma pohjaa VTT:n lipasto tutkimukseen 2012, liite Pendelöintitutkimus). Projekti kannustaa etätöihin. Yhteistyö HINKU-hankkeen kanssa lisää projektin toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutosta ajatellen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Projekti tekee yhteistyötä ympäristön kestävää kehitystä edistävien hankkeiden kanssa auttamalla näitä ammattitaitoisen työvoiman saannissa. Esimerkiksi vedessä olevan kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuutta edistävä "Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC - Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri" -hanke saanee jatkajaksi uuden hankkeen, jossa veden mittaustekniikkaa ja cleantech-alalla toimivia yrityksiä autetaan eteenpäin. "Lähityöpaikkoihin" ja etätöihin ohjaus pienentää työmatkojen hiilijalanjälkeä ja tämä vaikuttaa välillisesti myös kasvillisuuden monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 6
Kasvihuonekaasujen väheneminen liikenteessä pendelöintiä vähentämällä; työpaikat pyritään löytämään läheltä, neuvotellaan kimppakyydeistä ja/tai etätöistä. Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC - Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri -hankkeeseen verkostoitumalla voimme ohjata projektin palveluita cleantech-alan yrityksille. Projektin toteuttaja Novago Yrityskehitys Oy palvelee vesi- ja ympäristöalan nuoria yrityksiä markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämisellä ja sen protopaja, tuotanto- ja testaustilat ovat tarkoitettu konkreettisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Projektin toiminta-alue on yksi Suomen vesirikkaimpia sisältäen sekä jokia, järviä että merialueita. Cleantechissa haetaan entistä puhtaampia ratkaisuja kustannustehokkaasti. Projektin rooli on rekrytoida ammattaitaitoisia nuoria mm. vesialalla toimivien cleantech -yritysten tarpeisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Vihreä talous perustuu elinkeinotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja uusien liiketoiminta-mahdollisuuksien tarjoamiseen. Laadukkaat rekrytoinnit tukevat yritysten jatkuvuutta ja työllistyneet, koulutetut nuoret lisäävät mahdollisuuksia havaita uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia ja osaavat myös huomioida materiaalitehokkaat ratkaisut. Go 4 Work! suuntaa laadukkaita rekrytointipalveluita yrityksille varmistaen näiden jatkuvuuden. Verkostot ovat mukana tukeamassa prosessia,jonka tavoitteena tuotantoa ja tuotteita voidaan tarkastella kestävän kehityksen kannalta. Novago Yrityskehitys Oy on jo tehnyt alueella kartoituksen yritysten halukkuudesta kehittää toimintaansa kestävän kehityksen suuntaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa (HINKU) kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat ja asiantuntijat toimivat yhteistyössä tavoitteenaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä, ja mm. kehittää alueen cleantech-osaamista ja biotaloutta. Projektimme toimialueella Hanko, Lohja, Raasepori ja Siuntio ovat sitoutuneet hankkeeseen. Projektin toteuttajaorganisaatio Novago on tässä toiminnassa keskeisessä roolissa joten projektityöntekijöillä on hyvät yhteistyömahdollisuudet ja tiedotuskanavat. Lisäksi projekti ohjaa yritysneuvontaan ja Novagon protopajaan työnhakijoita, joilla on halu kehittää uusiutuvaan energiaan liittyviä innovatiivisia ratkaisuja energia- ja resurssitehokkaiden tuotteiden saamiseksi. Yritykset, joiden liiketoiminta tällä alla kaipaa lisää resursseja, saavat apua sopivan työvoiman etsimisessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeessa pyritään hyödyntämään paikallisia työvoimaresursseja. Projekti toimii osin Äkillisen RakenneMuutoksen alueella. Projektin suuntautuminen pienten yritysten tukemiseen lisää elinkeinorakenteen monipuolistumista alueella, jossa kärsitään yhä muutamien suurten yritysten konkursseista. Työttömyyden kustannukset heikentävät elinkeinorakenteen kehittämistä. Työllistäminen säästää työttömyyden aiheuttamia kuluja alueella tarpeelliseen kehitystyöhön. Projekti tukee cleantech -alan ja yleensäkin kestävän kehityksen pohjalla toimivia yrityksiä rekrytoinneissa. Nuoren välittäminen töihin vaikuttaa elinkeinoelämää elvyttävästi monista näkökulmista; nuoren ja hänen perheensä, yrityksen, joka saa tuoretta näkemystä yritystoimintaansa ja kunnan ja kuntalaisten, joiden veroeuroja työttömyys rasittaa. Go 4 Work! tukee PK-yrityksiä myös kansainvälistymisessä informoiden vientituista ja kansainvälistä markkinointia osaavista työnhakijoista. Uudet, nuoret työntekijät tukevat uuden tiedon hyödyntämistä ja PK-yritysten uudistumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Go 4 Work! kehittää yritysten ja työttömien rekrytointiavusta palvelun, joka on siirrettävissä myös muihin kehitysyhtiöihin. Projekti tekee yhteistyötä Tuunaa Tuottoa -hankkeen kanssa, jolloin tieto luovasta liiketoiminnasta, tekijänoikeuksista ja alan verkostoista leviää ja alan yritykset saavat samalla mahdollisuuden työllistää luovia nuoria.
Liikkuminen ja logistiikka 4 7
Etätyöpaikat voivat edistää työvoiman liikkuvutta siten, että perheen ja työn yhteensovittaminen helpottuu, eikä syrjäseuduille tarvitse aiheutua muuttotappioita. Liikennemäärät ja tien pintojen kulumiset vähenevät kun työllistetään etätöihin tai lähelle. Projektityöntekijät voivat näyttää esimerkkiä Skypen ja muiden yhteyksien käytössä (Liitteet Pendelöintitutkimus ja Työmatkan hiilijalanjälki).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työttömyys aiheuttaa köyhyyttä, tarpeettomuuden ja turvattomuuden tunnetta, terveydellisiä ongelmia ja jopa kuolleisuuden lisääntymistä. Projekti tuo työpaikkoja, joiden ansiosta taloudellinen toimeentulo paranee, voi kokea olevansa hyödyllinen ja kuuluvansa ryhmään. Yksilön työllistyminen vaikuttaa koko perheeseen. Projektin toiminta edistää myös yrittäjien hyvinvointia; etenkin pienet yritykset tarvitseva apua rekrytointiprosesseissa: sopivan ehdokkaan etsimisessä, työsuhdeasioissa ja neuvoja palkkatukien haussa. Yksinyrittäjien toiminta on erityisen haavoittuvaa ja rekrytoinnit pienentävät yrittäjän sairauslomiin, ruuhkiin ja osaamisvajeeseen liittyviä riskejä. Projektin välittömät vaikutukset yhteiskunnalle ovat huomattavat. Työllistäminen on paras tapa torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Projektin ohjaus oppisopimuskoulutukseen vähentää osaltaan sosiaalista eriarvoisuutta. Yhteisöllisyys kasvaa luontevasti työpaikoissa, joissa ponnistellaan yheisten tavoitteiden eteen. Työttömyyden kustannukset vuosittain ovat keskimäärinkin noin 32 000 € yhtä työtöntä kohti. Luku ei sisällä seuraavia kustannuksia: terveydelliset seikat, työttömyyseläkkeet, tuotannon menetykset, ammattitaidon vanheneminen, inhimilliset kärsimykset, vaikutukset perheisiin. Projektin toiminta-alueen kuntien osarahoittama työmarkkinatuki oli yli 3 miljoonaa € vuonna 2013 ja nämä kustannukset nousevat voimakkaasti. Projekti tulee työllistämään yrityksiin avoimille työmarkkinoille ja vakituisiin työsuhteisiin. Projektin kustannukset yhtä työllistämistä kohden on prosentteja yhden työttömän tuomiin kustannuksiin nähden.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Työnhakija-asiakkaiden ohjauksessa avataan näköaloja myös toimialoille, jotka ovat perinteisesti olleet toiselle sukupuolelle tyypillisiä aloja osana sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Perinteisten sukupuolikäsitysten purkua käsitellään myös yrittäjien kanssa. Nuorten työelämään siirtyminen ja palkkatulot ovat edellytys yhteiskunnan täysivaltaiselle jäsenyydelle. Työttömyyden aiheuttama köyhyys ja masennus syrjäyttävät. Projektin ohjaustyössä toimitaan ikä- ja sukupuolisyrjinnän sekä rasismin vastaisesti. Tilastokeskuksen toukokuussa julkaistun työolotutkimuksen mukaan nuoret kokevat aiempaa enemmän ikäsyrjintää työssä kun taas naisiin kohdistuva syrjintä on hiukan vähentynyt. Projektityöntekijöiden aiemman kokemuksen mukaan tasa-arvossa isoimmat ongelmakohdat eivät liity kuitenkaan ikään tai sukupuoleen, vaan siihen, onko työssä vai työtön. Työttömien ohjaus työmarkkinoille on projektin keskeisin toiminta ja paras tasa-arvon edistämisen keino.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Työttömyys tuo mukanaan apatiaa ja näköalattomuutta. Vain aktiivinen toimija voi vaikuttaa positiivisesti ympäröivään todellisuuteen. Eriarvoisuuden muodot ml työttömyys tuottavat lisää eriarvoisuutta ja sen vähentäminen on kestävän kehityksen reunaehto. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa inhimillistä toimintaa, joka koskettaa kaikkia sekä yksilöllisellä että kollektiivisella tasolla. Sosiaalinen kestävyys on toimintaa elinympäristön parantamiseksi kiinnittämällä huomio ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen, turvallisuudentunteeseen, yhteisöllisyyden kehittymiseen ja yksilöiden ja yhteisöjen voimavarojen lisääntymiseen. Työllistäminen yrityksiin on keskeinen toimintamalli syrjäytymisen ehkäisyssä. Projektin toiminta-alueella sekä miesten että naisten koulutustaso on matala; Hangossa Suomen matalimpia jos ei matalin (ks liite Koulutustaso kunnittain). Oppisopimukseen ohjauksella voidaan tuottaa yksilöiden ja yritysten tarpeisiin lähes mitä tahansa koulutusta myös haja-asutusalueilla. Koska alhainen koulutus ja työttömyys ovat esteenä yhteiskunnallisille vaikutusmahdollisuuksille, projektin vaikutukset yhdenvertaisuudelle ovat huomattavat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 4
Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi pyritään saamaan osaksi asiakasyritysten toimintaa projektin koulutusten ja verkostojen avulla. Projekti välittää tietoa sekä työnhakijoille että yrityksille työmatkojen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä tavoitteena lyhyet työmatkat,kimppakyydit ja mahdollisuuksien mukaan etätyöt. Ympäristöosaamisen yhteistyökumppanina toimii HINKU-hanke ja vesialan hankkeita. Projekti voi työssään hyödyntää Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tutkimustuloksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Go 4 Work! projekti on ohjannut nuoria ja muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia palkkatyösuhteisiin Länsi-Uudenmaan alueen yrityksiin. Työllistymisvalmiuksia parannettiin asiakaslähtöisen ohjauksen, lyhytkoulutusten ja kolmannella sektorilla toimivan yhteistyöverkoston avulla. Tärkein keino oli henkilökohtainen neuvonta, jolloin hanketyöntekijät motivoivat hakeutumaan aloille, jotka oikeasti kiinnostivat työnhakijoita heidän taustastaan riippumatta. Lisäksi annettiin konkreettista tukea työnhaun asiakirjoissa ja sähköisessä työnhaussa. Työn löytymistä vauhditettiin palkkatukien avulla ja jonkin verran hyödynnettiin myös oppisopimuksia ja työkokeiluja. Työnhakija-asiakkaiden ohjauksessa huomioitiin myös toimialat, jotka perinteisesti ovat olleet toiselle sukupuolelle tyypillisiä aloja osana sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Yrittäjyydestä kiinnostuneet työttömät ohjattiin Novago Yrityskehitys Oy:n yritysneuvonnan pariin. Työnhakuapua annettiin myös niille yrittäjiksi aikoville, joiden yrityksen perustamissuunnitelmat eivät olleet kannattavuuden kannalta realistisia. Riski köyhtyä ja syrjäytyä lisääntyvät käsi kädessä työttömyyden kanssa. Työllistäminen tuki yhdenvertaisuutta ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Projektin toimintaan osallistui enemmän miehiä, koska työttömyys koskettaa heitä useammin.
Go 4 Work! -projektin keskeistä toimintaa oli myös yrittäjien tukeminen rekrytoinneissa. Yritykset saivat ohjausta soveltuvan työntekijäehdokkaan hakuun ja valintaan. Yritykset saivat neuvontaa kaikissa rekrytointeihin liittyvissä kysymyksissä palkkatuista työsopimuksiin ja ehdokasasetteluista työehtosopimusten tulkintoihin. Projekti onnistui vauhdittamaan rekrytointeja tekemällä työhönotosta yrityksille mahdollisimman helppoa. Etenkin pienet yritykset kokivat saaneensa projektin työntekijöiltä merkittävää apua. Rekrytointitarpeiden täyttämättä jättäminen syö yritysten kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia.
Koska työsuhde on kahden osapuolen välinen sopimus - työnantajan ja työntekijän - on ollut tärkeää, että työllistämistä tukeva projekti huomioi molemmat osapuolet ja kunnioittaa näiden yksilöllisiä toiveita.