Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20112

Hankkeen nimi: Satakunnan VALO-valmennus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.2.2015 ja päättyy 15.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rauman Seudun Katulähetys Ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0864770-6

Jakeluosoite: Lyseokatu 7

Puhelinnumero: 02 8223876

Postinumero: 26100

Postitoimipaikka: Rauma

WWW-osoite: http://www.rskl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rebekka Ylén

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rebekka.ylen(at)rskl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440684997

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteina on vaikeimmassa asemassa olevien nuorten ohjautuminen pajatoiminnoista eteenpäin
ammatilliseen koulutukseen, työelämään tai työllistymistä edistäviin palveluihin..
Nuorten eteenpäin ohjautuvuuden kehittäminen yhteistyössä alueen kuntien kanssa.
Kohderyhmän elämähallinnan vahvistaminen.
Alueellisen yhteistyön kehittäminen toiminnallisin keinoin.
Koulunsa keskeyttävien ongelmien kartoittaminen.
Pitkäaikaistyöttömien osaamisen päivittäminen.
Tukipalveluiden yhtenäistäminen ja saatavuuden helpottaminen.

Toimenpiteet:
VALO-valmennuksen toimintamalli jalkautetaan kuntien olemassa oleville pajoille sekä kuntien eri hallinnonalojen toimipisteisiin. Toimintamallin juurruttaminen
toteutetaan olemassa oleviin toimintaympäristöihin ja valmiina olevien koneiden ja laitteiden ympäristöön. Valmennus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan pajaympäristöissä sekä kuntien eri hallinnonalojen toimipisteiden aidoissa työelämän ympäristöissä.
Ammatillisten tutkintojen osien suorittaminen edellä mainituissa ympäristöissä avaa opinnollistamisen maailmaa nuorille
valmennettaville. Toimintamallissa näyttöihin valmennetaan nuoria asiakastöiden avulla ja kaikki tehtävä työ on aitoa
asiakastyötä. Valmennettavat alat löytyvät alueen parhaiten työllistävistä aloista. Valmennusalojen valinnat tehdään
yhdessä paikallisen kauppakamarin ja yritysedustajien kanssa. Erityisohjauksen ja valmennuksen avulla nuorten
elämänhallintataitoja parannetaan ja esteitä työllistymisen tieltä poistetaan. Valmennuksen aikana nuorelle kartoitetaan jatkoväyliä työelämätutustumiseen yritysyhteistyön avulla. Yrityisyhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan
harjoittelujakson paikallisessa yrityksessä, jossa nuori tutustuu työelämän työtahtiin sekä toimii osallisena työyhteisössä.
Harjoittelun lisäksi nuori pääsee tutustumaan paikallisiin yrityksiin vierailujen kautta.

Tulokset:
Toimenpiteiden avulla edistetään nuorten työllistymistä alueelle ja jatko-opintomahdollisuuksia sekä -väyliä. Valmennustoiminnan avulla moipuolistetaan kouluttautumisen mahdollisuuksia etenkin työvaltaisella menetelmällä. Vastuunotto omasta elämästä kasvaa ja syrjäytymiskierteet katkeavat
sukupolvien välillä. Alueella olevien vaihtoehtoisten valmennusyksiköiden määrän lisääntyessä on mahdollista suorittaa
samalla toimintamallilla koko tutkintoja siirtymällä yksiköstä toiseen. Työhallinnon esteiden vähentyminen, siirryttäessä
yksiköstä toiseen, kuntienkin välillä. Nuori osaa kantaa vastuuta omasta elämästään paremmin ja tuntee
palvelukäytännöt asuinkunnassaan. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy yhteisen toimintamallin kehittämisen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat syrjäytymisuhan alla olevat työttömät nuoret. Suurin osa alle 29 vuotiaita.
Ensisijaisesti kohderyhmä on vailla ammatillista koulutusta tai takana on pitkäaikaistyöttömyys. Valmennettavat tarvitsevat erityistä tukea jakson aikana ja useilla heistä on päihdehistoria ja he tarvitsevat päihde- tai mielenterveyspalveluita jakson aikana.

Hankkeen kohderyhmänä ovat lisäksi sellaiset maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat, jotka ovat käyneet kotoutumiskoulutuksen, omaavat melko hyvän suomen kielen taidot ja pärjäävät suomenkielisessä valmennuksessa. Valmennusjaksolla kohennetaan erityisesti ammattisanastoa ja -käsitteistöä tutkintosuoritusten mahdollistamiseksi.

Oppilaitosten koulupudokkailla on osuus kohderyhmässä, koska yhteistyötä asian edistämisksi on tiivistetty edellisen hankkeen aikana ja tavoitteena on kehittää valmennusta oppilaitokseen palaamiseen, etenkin aikuisasteella.
Koulunsa keskeyttäneille pyritään mahdollisimman nopeasti ja aktiiviisesti tarjoamaan toimintamallimme kautta opintojen loppuun suorittamista. Yhteistyötä oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa tiivistetään hankkeen aikana.
Liitteenä on Ely-keskuksesta saadut tilastot alueella olevan ikäryhmän työttömyydestä ja koulutustaustoista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien työllisyydenhoidon henkilöstö sekä eri toimipisteiden henkilöstö. Valmennustoimintaa jalkautetaan ja levitetään olemassa oleviin toimintaympäristöihin. Toimintaympäristöt opinnollistetaan ja niissä mahdollistetaan eri tuktkintojen osien suorittamista varten osaamisen katoittaminen sekä tutkintotilaisuuksien suoritusmahdollisuudet.

Yritykset ovat laaja yhteistyötaho hankkeessa. Ne tarjoavat jakson aikana suoritettavia työssäoppimisen paikkoja.
Yritykset ottavat yhteyttä myös saadaakseen itselleen tarvittavaa työvoimaa, sekä tarjoten erilaisia urakoita osanäyttötutkintojen suorittamiseen ja tehtävään valmennustyöhön. Yhteisöinä yhteistyössä hankkeen kanssa toimivat erilaiset paikalliset ja alueelliset tahot,mm. seurakunnat, yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt. Järjestöt ja yhdistykset toimivat ajoittain myös työvälineiden lahjoittajina ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjinä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyötä tehdään toimintamallin kehittämistyössä, sekä asiakkaiden etuja ja hyviä palveluita yhdessä suunnitellen. Hankkeessa kehitetään erityisesti joustavia tapoja kouluttautua ja hankkia ammatillista osaamista.

Yhteistyötä tehdään myös kuntien päihde- ja mielenterveys poliklinikoiden, sosiaalitoimen asiakastyötä tekevien yksiköiden, työ -ja sosiaalipalvelujen työntekijöiden, TE-keskuksen henkilöstön ja ammatinvalinta psykologien, sekä velkaneuvontaa antavien tahojen kanssa.
Liitteenä verkostokartta yhteistyötahoista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 960

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 341 168

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 505

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 432 456

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman

Kunnat: Eura, Rauma, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Edellisen samankaltaisen hankkeen aikana asiakas on voinut toimia kaikilla valmennuslinjoilla sukupuoleen katsomatta. Työtehtävät ovat jakautuneet persoonan ja soveltuvuuden, ei sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmennuslinjamme soveltuvat sekä miehille että naisille. Haastattelu- ja muissa vastaavissa tilanteissa asiakkaalla on mahdollisuus keskustella asioistaan valitsemansa tiimin jäsenen kanssa, tiimissämme työskentelee sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on työllisyys edellytysten ja elämänhallinan kohentuminen sekä naisilla että miehillä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 2
Käytämme yritysten jämä materiaaleja, sekä yksityisten lahjoittamia kierrätystavaroita opetuksessa. Opetus perustuu kestävälle kehitykselle. Käytetään paikallisia elintarvikkeita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 2
Liikkuminen kohteiden välillä tapahtuu kävellen tai yhteiskuljetuksella. Valmennuksen jätehuollossa huomioidaan hyvän kierrätyksen periaatteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 2
Opastetaan asiakkaita jokamiehen oikeuksista ja kannustetaan marjojen ja sienien poimintaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 2
Vaarallisten aineiden kierrätys asianmukaisesti ja käytäntöjen opetus valmennettaville. Kotityöpalvelun valmennuksessa käytettävien puhdistusaineiden valinnassa huomioidaan luonnon vähäinen kuormittavuus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 3
Jätteiden oikeaoppinen kierrätys käytössä ja sen opetus valmennettaville.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 3
Suositaan paikallisia yrityksiä. Lisätään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja välillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hanke vähentää työttömyyttä ja kehittää työttömille suunnattuja palveluja. Hankkeen avulla valmennettavien taidot talousasioissa vahvistuvat ja sitä kautta talous paranee. Tietämys palvelujen tarjonnasta kohenee.
Liikkuminen ja logistiikka 5 2
Henkilökunta liikkuu mahdollisuuksien rajoissa kävellen tai polkupyörällä, muuten käytetään yhteiskuljetuksia. Hankinnat haetaan keskitetysti. Vältetään hiilijalanjäljen syntymistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 4
Terveyden, elämänhallinnan ja työelämätaitojen parantuminen kohderyhmällä hankkeen avulla. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen helpottuminen työllisyyden kasvun kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 4
Toimenpiteet suunnattuna sekä miehille että naisille. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Roolien monipuolistamisen kohderyhmälle työtehtävien ja alojen lisäämisellä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 3
Jokaisesta yhteiskuntaluokasta ja kulttuuritaustasta on mahdollista päästä mukaan hankkeeseen. Jokaista kohdellaan tasa-arvoisena.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanketoiminnan kehittämistarpeina ja tavoitteina olivat alueellisen yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen kehittäminen, olemassa olevien toimintaympäristöjen hyödyntäminen valmennustoiminnassa, hankeosallistujien työllistymis- ja kouluttautumisedellytyksien edistäminen valmennuksen ja tutkintosuorituksien avulla sekä rahoitusväylien löytäminen valmentajien resurssin mahdollistamiseksi hanketoiminnan jälkeen.

Yhteistyö työllistämistoimintojen välillä tiivistyi ja hankeaikana löydettiin uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä Valo-valmennus -toimintamallin toteuttamiseksi. Toimintaympäristöjä hyödynnettiin monipuolisesti, hankeaikana opinnollistettiin 42 toimintaympäristöä, joissa voi suorittaa ammatillisten tutkintojen osia valmentajan ohjauksessa. Hankeosallistujia oli 77, joista 43 eri henkilöä suoritti 135 ammatillisen tutkinnon osaa.

Hankkeeseen osallistuvien lukumäärä jäi alle hakemusvaiheessa ilmoitettujen hankeosallistujien lukumäärästä. Hankeaikana hankkeeseen osallistui yhteensä 77 henkilöä. Tavoitelukumäärä oli 90. Nuorten osallistujatavoite jäi alle ja hankkeessa pyrittiin erilaisin keinoin edistämään koulutusalojen houkuttavuutte nuorten osalta. Hankehenkilöstö piti alojen perehdytyskokonaisuuksia nuorille houkuttelevuuden lisäämiseksi. Aikuisia hankeosallistujia oli tavoitetta enemmän. 63,6% hankeosallistujista oli ollut työttömänä työnhakijana yli 12 kuukautta.

Hankkeessa onnistuttiin edistämään kohderyhmän eteenpäinohjausta ammatilliseen koulutukseen, työelämään ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Hanketoiminnalla edistettiin osallistujien ammatillista osaamista, koulutustasoa, työkykyä ja elämänhallintaa.

Hanketoiminnasta saatuja erinomaisia tuloksia kotityö- ja puhdistuspalvelualalla jatketaan hankeajan jälkeen OKM-, työllisyyspoliittisen ja kunta-avustuksen turvin kahdella henkilöresurssilla.