Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20114

Hankkeen nimi: Opit työssä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 1958694-5

Jakeluosoite: Kymenlaaksonkatu 29

Puhelinnumero: 010 3959 000

Postinumero: 48100

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.ekami.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Häkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.hakkinen(at)ekami.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 834 6659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Sotek-säätiö, 1890839-1
Parik-Säätiö, 1707452-4
Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhä harvempi nuori työllistyy ilman ammatillista koulutusta. Kaakkois-Suomen ELY:n raportin 41/2013 mukaan Kymenlaaksossa oli nuorisotakuun piiriin kuuluvia alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita heinäkuussa 2013 yhteensä 1746 henkilöä. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia alle 25-vuotiaita oli 592 henkilöä ja 25-29 vuotiaita 350 henkilöä. Yhteensä Kymenlaaksossa on siis noin 940 työtöntä nuorta ilman ammatillista koulutusta. Alueen 20-24 vuotiaista 77 %:lla ja 25-29 vuotiaista 81 %:lla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Molemmat luvut ovat 3 % alle valtakunnan keskiarvon. Näiden nuorten joukossa on runsaasti nuoria, joiden keskeytynyt ammatillinen tutkinto on työllistymisen esteenä. Lisäksi osa nuorista ei jatka lainkaan opintojaan peruskoulun jälkeen.

Alueen ammattioppilaitosten opiskelijoista keskeyttää opintonsa 11 % ja vain n. 60 % suorittaa tutkintonsa loppuun. Opiskelijoiden opetuksen laadulle asettamat odotukset ja toisaalta opetuksen järjestelyt ja toteutus eivät kaikilta osin kohtaa. Keskeyttämisen taustalla yksilöllisten ja sosiaalisten syiden lisäksi esim. tutkinnon laajuus, perinteiset opetusmenetelmät ja yksipuoliset oppimisympäristöt, yhdenmukainen eteneminen ja valinnaisuuden vähäisyys sekä yksilöllisen tuen ja ohjauksen puute aiheuttavat opiskelumotivaation puutetta ja oppimisvaikeuksia.

Työvaltaisen opintopolun kehittäminen on yksi keskeisimmistä vaihtoehdoista opintopolkujen kehittämisessä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisessa ja työvaltaisen opintopolun kehittämisessä keskeisin haaste on tietopuolisten opintojen nivominen aitoihin työympäristöihin ja -tehtäviin.

Sotek- ja Parik-säätiöiden sekä Ekamin rannikkopajojen tuottamat sosiaalisen työllistämisen palvelut kehittävät työvalmennustoiminnallaan asiakkaidensa ammatillista osaamista ja ohjaavat asiakkaita työn haussa ja koulutukseen hakeutumisessa. Toimijoiden asiakkaista noin puolet on vailla ammatillista tutkintoa ja siitä johtuen riski syrjäytyä työmarkkinoilta on suuri. Työllistyminen vapaille työmarkkinoille työllistymisjakson päätyttyä on haasteellista ja opiskelemaan lähtee vain 16 %. Opiskelemaan lähteneistä liian moni keskeyttää aloittamansa opinnot. Työpajajaksoa hyödynnetään toistaiseksi liian vähän nuorten ammatillisten jatkopolkujen suunnittelussa.

Ammatillisten oppilaitosten ja sosiaalisen työllistämisen toimijoiden yhteistoiminnasta on puuttunnut järjestelmällisyys ja asiakkaan ohjaamisen mahdollistavat pysyvät verkostot ja toimintatavat. Sosiaalisen työllistämisen kytkeminen osaksi seudullista oppilaitosten verkostoa edistää asiakkaiden hakeutumista ammatillisiin opintoihin.

Sosiaalisen työllistämisen toimijat tarvitsevat laajempaa ja syvällisempää ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen tuntemusta sekä ammattipedagogikasta ja ohjauksellista osaamista asiakkaan ammatillisen kehittymisen ja jatkopolkujen suunnittelussa.

Tavoitteet

Tavoitteena on luoda uudenlainen työvaltainen väylä ammatillisiin opintoihin monialaisen yhteistyön keinoin.

1.Mallintaa ja pilotoida projektin toteuttajien yhteistyömalli ja asiakkaan ohjausprosessi, joka mahdollistaa ammatillisten tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen tunnistamisen, osoittamisen ja tutkinnon suorittamisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja oppimisen yhteydessä.
2.Vahvistaa työvalmentajien työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogista osaamista.
3.Parantaa työllistämisjaksolla olevan kohderyhmän edellytyksiä hakeutua ammatillisiin opintoihin tukemalla ammatillisten tutkintojen/osatutkintojen suorittamista jaksolla hankitun osaamisen tunnistamisen ja oppimista ja tutkintoon hakeutumista tukevien ohjauspalvelujen avulla.
Hankkeen kohderyhmänä ovat työvalmentajat, Ekamin ja Ksaon opetushenkilöstö ja opinto-ohjaajat.

Toimenpiteet

1. Työvaltaisen oppimisen mallin kehittäminen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja sosiaalisen työllistämisen toimijoiden yhteistyönä. Malliin on hahmoteltu alustavasti seuraavat vaiheet: 1. Työtehtävien ja työympäristön kartoitus/opetussuunnitelman avaaminen. 2. Alkukartoitus, 3. Työvalmennus, ohjaus ja tutorointi 4. Osaamisen tunnistaminen/hankitun osaamisen osoittaminen, 5. Ammatillisten opintojen suunnitelma/tutkinnon suoritukseen ohjaus
2. Järjestetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausta- ja arviointiosaamista vahvistava valmennusohjelma, joka sisältää koulutusta ja työpajoja.
3. Pilotoidaan ja toteutetaan suunnitellun mallin toimenpiteitä Sotekin, Parikin ja Rannikkopajojen asiakastyössä työvalmennusjaksoilla.

Tulokset

1. On luotu opinnollistamisen yhteistyömalli ja prosessikuvaus työkaluksi osaamisen tunnistamiseen ja osoittamiseen. Asiakasohjausprosessi on kuvattu ja eri toimijoiden roolit ja tehtävät nimetty.
Mittari: Opinnollistamisen käsikirja valmentajille ja yrittäjille, asiakkaan ohjauksen prosessikuvaus, sopimukset vastuista, taloudesta ja käyttöönotosta

2. Työvalmentajia ja pajaohjaajia on valmennettu mallin käyttöön ja he ovat parantaneet työssäoppimisen ohjauksen pedagogisia taitojaan.
Mittari: Valmennusohjelma, valmennettujen ohjaajien määrä, palautteet

3. Opinnollistamisen yhteistyömallia on pilotoitu sosiaalisen työllistämisen toimijoiden työvalmennuksessa.
Mittarit: Kartoitetut tutkinnon osat/osio, opinnollistetut alat, hyväksytyt oppimisympäristöt, osaamistodistukset, ammatillisten opintojen suunnitelmat.

Hankkeen tuloksena alueella on käytettävissään kartta oppilaitoksen ulkopuolella sijaitsevista oppimisympäristöistä, joissa on mahdollisuudet opetussuunnitelmien mukaiseen ammatillisen osaamisen näyttämiseen ja tutkinnon suorittamiseen.

Kehitetty opinnollistamisen malli mahdollistaa tukea tarvitseville opiskelijoille joustavan työvaltaisen väylän suorittaa ammatillisia tutkintoja (osa- tai kokotutkintoja) työtoimintaympäristössä. Asiakkaiden on mahdollista ohjausprosessin mukaisesti aloittaa suoraan tai ammatillisen oppilaitoksen kautta työvaltaisessa koulutuksessa joko järjestösektorin työtoiminnossa tai alueen työpajoilla.

Pitkän aikavälin vaikutuksena projektissa kehitetty asiakasohjausmalli mahdollistaa useamman syrjäytymisvaarassa ja heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön kiinnittymisen pitkäkestoiseen toimenpiteeseen, joka tähtää osaamisen kasvuun ja koulutuspolun rakentumiseen.

Projektin aikana tunnistetut oppimisympäristöt vakiintuvat osaksi Sotek- ja Parik-säätiön ja Rannikkopajojen toimintaa. Lisäksi projektin aikana kehitetty kumppanuusyritysverkosto jatkaa toimintaansa vaihtoehtoisten avointen oppimisympäristöjen mahdollistajana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työvalmentajat, Ekamin ja KSAO:n opetushenkilöstö, opinto-ohjaajat ja muu ohjaava henkilöstö
Alle 30-vuotiaat piloteissa mukana olevat henkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Alle 30-vuotiaat ja muut työikäiset työllistetyt/työharjoittelussa tai työkokeilussa olevat henkilöt, joiden ammatilliset opinnot ovat keskeytyneet tai jotka suunnittelevat ammatillisia opintoja (n. 120 osallistujaa)
2. Ammatillisten oppilaitosten keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat ( n. 20 osallistujaa)
3. Oppisopimuksen koulutussuunnittelijat, työpaikkakohjaajat, TE-palvelujen asiantuntijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 724 056

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 695 817

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 951 909

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 922 012

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Kouvola, Miehikkälä, Iitti, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 141

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kohdistuu eri alojen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Toiminta-analyysi pohjautuu siihen, että nykyiset toiminnot kattavat tasapuolisesti mies- ja naisvaltaiset alat ja toimintoihin osallistuu yhtä paljon sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on mukana molempien sukupuolten edustus. Asiakasta ohjataan ammatilliseen koulutukseen tasapuolisesti. Aloja tarjotaan tasapuolisesti sekä pojille että tytöille. Opinnollistetuissa työympäristöissä on huomioitu soveltuvuus molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset ovat tasapuolisia ja ne perustuvat yksilön tarpeisiin. Toimenpiteissä ei ole eroja sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys huomioidaan hankkeen toiminnoissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hanke hyödyntää paikallisten toimijoiden resursseja ja palveluja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Sosiaalisen työllistämisen palvelujen laatua kehitetään opinnollistamisen avulla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hanke luo siihen osallistuville asiakkaille edellytyksiä parantaa osaamistaan ja mahdollisuuksia hakeutua ammatilliseen koulutukseen ja sitten edistää osallisuutta,osallistuvuutta ja tiedon saatavuutta.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hanke edistää tasa-arvoa ohjaamalla asiakkaan edellytystensä mukaisesti ammatillisiin opintoihin. Molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hankkeen toimintojen avulla parannetaan asiakkaiden yhdenvertaista osallistumista ammatilliseen koulutukseen ja siten vähennetään eriarvoisuutta. Toimenpiteet räätälöidään yksilöllisesti rakentamalla yksilölliset koulutuspolut.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeen aikana tunnistetaan kierrätystoimintaan liittyvät oppimisympäristöt. Ympäristöosaamisen ja tietoisuuden merkitys tiedostetaan hankkeen aikana kaikissa tutkinnoissa ja opinnollistettavissa työympäristöissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen työvaltainen väylä ammatillisiin opintoihin monialaisen yhteistyön keinoin:
1. Mallintaa ja pilotoida projektin toteuttajien yhteistyömalli ja asiakkaan ohjausprosessi, joka mahdollistaa ammatillisten tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen tunnistamisen, osoittamisen ja tutkinnon suorittamisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja oppimisen yhteydessä.

2. Vahvistaa työvalmentajien työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogista osaamista.

3. Parantaa työllistämisjaksolla olevan kohderyhmän edellytyksiä hakeutua ammatillisiin opintoihin tukemalla ammatillisten tutkintojen/osatutkintojen suorittamista jaksolla hankitun osaamisen tunnistamisen ja oppimista ja tutkintoon hakeutumista tukevien ohjauspalveluiden avulla.

Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavien toimenpiteiden avulla:
1. Työvaltaisen oppimisen mallin kehittäminen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja sosiaalisen työllistämisen toimijoiden yhteistyönä. Mallin kehittäminen sisälsi seuraavat vaiheet:
- työtehtävien ja työympäristön kartoitus/opetussuunnitelman avaaminen=oppimisympäristöraporttien ja osaamiskarttojen laadinta
- alkukartoitusten toteutuksen ja kartoitusvälineiden suunnittelu ja pilotointi
- työvalmennuksen, ohjauksen ja tutoroinnin toimintamallien kehittäminen ja pilotointi
- osaamisen tunnistamisen/hankitun osaamisen osoittamisen toimintamallien ja työvälineiden kehittäminen ja pilotointi
- ammatillisten opintojen suunnitelman laadintaan/tutkinnon suorittamiseen ohjaaminen.

2. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausta- ja arviointiosaamista vahvistavan valmennusohjelman toteuttaminen. Valmennusohjelma sisälsi koulutusta ja työpajoja seuraavista teemoista: oppimisen ohjaus, arviointiosaaminen, tutkintojärjestelmä ja uraohjaus/ammatilliset suunnitelmat.

3. Suunnitellun mallin toimenpiteiden pilotointi ja toteutus Sotekin, Parikin ja Rannikkopajojen asiakastyössä työvalmennusjaksoilla.

Hankkeen tuloksena luotiin työvaltaisen oppimisen yhteistyömalli ja prosessikuvaus työkaluksi asiakaspolulla ohjaamiseen ja hankitun osaamisen tunnistamiseen ja osoittamiseen. Mallissa on kuvattu asiakasohjausprosessi ja nimetty eri toimijoiden roolit ja tehtävät prosessissa. Yhteistyömalli sijoitettiin digitaaliseen Thinglink-alustaan. Digitaalinen aloituskuva toimii porttina mallin eri vaiheisiin ja vastuutoimijoiden tehtäviin. Kuvasta voi tagata yksityiskohtia, joihin on liitetty linkkejä tai tiedostoja eri sisältöihin. Thinglinkin avulla mallista on luotu sisältötarjotin omaa urapolkuaan pohtivalle ja etenevälle asiakkaalle ja häntä siinä tukeville ammattilaisille. Malli on havainnollinen, visuaalinen, selkeä ja helppokäyttöinen kuvaus asiakkaan ja oppijan työvaltaisesta oppimisen polusta.

Rannikkopajojen, Sotekin ja Parikin työvalmentajat on valmennettu mallin käyttöön ja he ovat parantaneet työssä oppimisen ohjauksen pedagogisia taitojaan. Valmennusohjelmaan osallistui yhteensä 130 henkilöä, heistä 49 suoritti koko valmennusohjelman. Yhteistyömallia pilotoitiin Rannikkopajojen, Sotekin ja Parikin asiakastyössä työvalmennusjaksoilla eri oppimisympäristöissä. Pilotointeja tehtiin myös yrityksissä tapahtuvissa työvalmennuksissa.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että projektissa kehitetty asiakasohjausmalli sekä sosiaalisen työllistämisen toimijoiden vakiintuneet oppimisympäristöt mahdollistavat useamman syrjäytymis- ja/tai keskeyttämisvaarassa ja heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön kiinnittymisen pitkäkestoiseen toimenpiteeseen, joka tähtää osaamisen kasvuun, koulutuspolun rakentumiseen tai tutkinnon osan/tutkinnon suorittamiseen.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi