Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20116

Hankkeen nimi: Bestis tukea työllistymiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1481499-6

Jakeluosoite: Rihkamakatu 4 A

Puhelinnumero: 010 8367700

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.posintra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Topi Haapanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluekehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: topi.haapanen(at)posintra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 010 836 7700

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

HAAGA-HELIA Oy Ab, 2029188-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Bestis tukea työllistymiseen -hankkeella haetaan ratkaisua nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen Porvoo-Loviisa -seudulla. Hankkeessa toimii takuutiimi, joka kokoaa nuorisotakuun ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien parissa työskenteleviä toimijoita. Projekti edistää kohderyhmän työllistymistä alueella. Työllistymisen parissa toimivat tahot tiivistävät yhteistyötään. Yritysten työllistämiskynnys madaltuu ja henkilöstön rekrytointiosaaminen kasvaa kokemuksen, opastuksen ja informaation ansiosta. Yritysten ymmärrys nuorista työntekijöistä kasvaa ja samalla yrityksiä tuetaan kehittämään omia käytäntöjään vastaamaan paremmin nuorten tai muuten haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden tarpeisiin. Yritykset löytävät helpommin sopivaa työvoimaa ja rekrytointi helpottuu. Yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyky kehittyy kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Hankkeessa pyritään työllistämään erityisesti tunnistetuilla kasvualoilla ja niissä yrityksissä, joissa kasvun esteenä on ollut osaavan työvoiman puute. Alueen hyvinvointi ja elämisen laatu kohoavat yksilöiden hyvinvoinnin myötä. Palveluiden kehittämiseen osallistuvat yksilöt aktivoituvat yhteiskunnallisesti. Hankkeen kohderyhmän henkilöistä ja sidosryhmien edustajista muodostuu tukiyhteisö, jonka tavoitteena on olla työllistymisessä, työelämässä ja toimivassa arjessa vertaistukena toisilleen. Hankkeessa selvitetään kuntien uudenlaisia mahdollisuuksia kohderyhmän työllistämiseen kuten sosiaalisen yrityksen mahdollisuudet. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työelämävalmiudet paranevat. Nuoria valmennetaan ymmärtämään asenteen merkitystä työnteossa, ottamaan vastuuta omasta työstään sekä kehittämään palautteen avulla työelämätaitojaan. Hankkeen toimien avulla työnantajat ja työntekijät löytävät toisensa helpommin. Työllistämisen kynnys madaltuu lyhyiden sekä helppojen työsuhteiden avulla ja osapuolten ymmärrys toistensa odotuksista työssä kasvaa. Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään vertaistukeen perustuvia toimintamalleja, jotka eivät jatkossa tarvitse suuria resursseja toimiakseen. Kohderyhmän edustajat ovat aktiivisia toimijoita hankkeen kaikissa vaiheissa ja toimenpiteissä. Osallisuuden kokemus edistää hyvinvointia ja tunnetta, että on mahdollisuuksia itse hallita omaa elämäänsä. Hankkeen tuloksena kohderyhmää työllistyy tai löytää opiskeluväylän. Myös muut seudulla asuvat henkilöt tulevat tietoisemmaksi kohderyhmän työllistymishaasteista ja saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja olla mukana vapaaehtoistyössä. Hankkeen avulla rakennetaan positiivista yhteiskuntavastuun ilmapiiriä, jonka avulla nuorten osaamista osataan hyödyntää ja arvostaa. Hankkeeseen osallistuvien aktiivinen rooli ja osallisuus puolestaan luovat uskoa työelämään ja hyvään tulevaisuuteen. Monipuolisten työkokemusten kautta erilaisten työtehtävien arvostus kasvaa ja henkilö saa suuntaa elämälleen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä ovat alueen työttömät, työttömyysuhan alla olevat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, potentiaalisten työllistävien yritysten henkilöstö ja yhdistykset sekä alueella työllistymisen edistämiseksi toimivat organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankeen välilliset kohderyhmät ovat alueen kunnat ja oppilaitokset. Kuntien työllistämistavoitteet edistyvät ja yhteistyö toimijoiden välillä vahvistuu koko alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 047

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 252 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 341 395

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 223

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Loviisan

Kunnat: Porvoo, Lapinjärvi, Loviisa, Askola, Myrskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 107

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 154

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankevalmistelussa on huomioitu toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Vallitsevan tutkimustiedon ja asiaa koskevien tilastojen perusteella voidaan todeta, että hankkeen kohderyhmässä on enemmän miehiä suhteessa naisiin. Hakijan aiemmin toteuttamat toimenpiteet sekä asiantuntija-arviot tukevat mainittua käsitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämistä. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hankkeen toiminnassa. Tämä edellyttää hankkeen toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointia naisten ja miesten kannalta. Hankevalmistelussa on selvitetty etukäteen toimenpiteiden ja päätösten vaikutukset naisten ja miesten kannalta. Hanke estää sukupuolisyrjintää sekä edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on osa normaalia hankevalmistelua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikkakin toiminnassa huomioidaan miesten korkeampi työttömyysaste.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen arvojen pohjalta. Tämän kautta edesautetaan jokaisella osa-alueella luonnonvarojen säilyvyyttä ja niiden kestävää hyödyntämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Lähialueella työllistämien mahdollistaa pienen hiilijalanjäljen jättämisen. Hankkeen toimenpiteet edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden tai luonnon monimuotoisuuden suhteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen (eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -alueelle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanketoimenpiteissä kiinnitetaään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Pyritään ratkaisemaan kohdealueen tunnistetuilla aloilla ja työpaikoilla olevat kasvun esteet, jotka johtuvat osaavan työvoiman puutteesta. Hankkeessa pyritään hyödyntämään paikallisia työvoimaresursseja. Hanketoiminta edistää elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä palvelumuotoilun keinoin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään työnhaun call center ja osaamispankki edistämään työnhakijan ja työnantajan kohtaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin minimoimaan liikkumisesta ja logistisesta kuormittavuudesta aiheutuvia haittoja. Pyritään lisäämään kohderyhmän työllistymistä lähialueille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hanketoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia. Ihmisten työllistyminen vaikuttaa yksiöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanketoiminnassa on vahvasti huomioitu sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukemalla kohderyhmään kuuluvia ihmisiä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan aktiivisina yksilöinä mm. parantuneen työllisyyden muodoin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkkittävää vaikutusta kohdealueen kulttuurympäristön kukoistukseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään osallistujien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella on haettu ratkaisua nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen, yritysten rekrytointikynnyksen madaltamiseen sekä nuorten työelämätaitojen ja työllistymistä edistävien yhteistyöverkostojen kehittämiseen alueella Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä.

Tavoitteisiin pääsemiseksi hanke on organisoinut Porvoon ja Loviisan kaupunkien kesätyösetelikampanjoita yhteistyössä kaupunkien kanssa ja setelien tuella on vuosina 2015 - 2017 solmittu Porvoossa 450 ja Loviisassa 2016 40 ja 2017 80 kesätyösuhdetta nuorille. Kesätyösuhteiden kautta on syntynyt myös pidempiaikaisia työsuhteita nuorille sekä saatu tietoa piilotyöpaikoista yrityksissä aktiivisen kontaktoinnin tuloksena. Työllistävät yritykset ovat saaneet henkilökohtaista tukea työllistämiseen liittyvässä byrokratiassa rekrytoinnin helpottamiseksi ja hankkeessa on julkaistu nuoria työllistäville yrityksille perehdytysopas. Hankkeen aikana kaikkiaan yli 200 kohderyhmään kuuluvaa on saanut tukea työhön tai koulutukseen hakeutumisessa.

Hanke on tehnyt asiakaslähtöistä ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa, työllistämistä edistävää työtä kohderyhmän parissa verkottumalla aktiivisesti yhteistyökumppanien kanssa ja kehittämällä työllistämisen palveluja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Nuorten palvelupiste Ohjaamo, TE-palvelut, Oppisopimuskeskus sekä alueen oppilaitokset. Hanke on onnistunut vakiinnuttamaan ja alueellistamaan työllistämisen ja koulutuksen toimijoita yhteen kokoavan verkoston, Takuutiimin ja sen piirissä on hankkeen päättyessä noin 40 henkilöä eri organisaatioista ja kunnista. Takuutiimi korvasi hankkeessa osaltaan tukiyhteisötoiminnan, jota ei sellaisenaan koettu hankkeen aikana tarpeellisena. Takuutiimin toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä Posintran koordinoimana. Yhteistyökumppanien kanssa on toteutettu myös tehostetun työllistämisen kokeilu sekä edistetty alueellista yrittäjyyskasvatusta.

Hanke on ollut kehittämässä yhteistyökumppanien kanssa alueellisia rekrytointi- ja koulutusmessutapahtumia, joiden kautta alueelle on onnistuttu luomaan uusi työpaikkojen ja -hakijoiden kohtaamista edistävä toimintamalli. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu erilaisia työnhaun sovelluksia, jotka edistävät työpaikkojen ja -tekijöiden kohtaamista. Yksi sovelluksista saatiin hankkeen aikana Porvoon seudulla kokeiluun ja sen käyttö jatkuu hankkeen päätyttyä. Sovellukset mahdollistavat työnhakijoille oman osaamisen markkinoimisen osaamispankki-periaatteella, jota hankkeessa tavoiteltiin.

Hankkeessa on kehitetty nuorilta nuorille työtaitovalmennusmalli, joka on saatavilla ilmaiseksi verkossa. Työtaitovalmennusmalli on kehitetty yhteistyössä toisen asteen opiskelijoiden kanssa ja sitä on hankkeessa pilotoitu sekä yläkoululaisten että toisen asteen opiskelijoiden parissa. Työtaitovalmennus on levitetty osaksi porvoolaisen toisen asteen oppilaitoksen vapaavalintaisia opintoja. Mallia tullaan hankkeen jälkeen soveltamaan ja hyödyntämään myös muissa nuorten palveluissa, esim. kesätyöhakuilloissa, joita hankkeen aikana on toteutettu yhteistyössä Porvoon nuorisopalvelun kanssa. Työtaitovalmennuksiin on kytketty sekä työnhakuosaamista että oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista, jotka hankkeessa on havaittu tärkeäksi taidoksi työnhaussa ja koulutuspaikan valinnassa. Työllistämiseen liittyviä hyviä käytänteitä on kokonaisuudessa siirretty hankkeen aikana osaksi Porvoon Ohjaamon toimintaan, jossa niitä kehitetään edelleen osana Ohjaamon työllistämispalveluja. Hanke kuvasi Ohjaamolle työllistämispalvelujen mallin.

Hankkeen kohderyhmältä ja sidosryhmiltä kerättiin palautetta hankkeen aikana ja sen pohjalta saatua tietoa hyödynnettiin hankkeen toimien kehittämisessä. Hankkeen toimet koettiin hyödyllisinä eri verkostoissa. Hanke toteutti omaa toimintaa arvioidakseen kaksi vertaisarviointitilaisuutta PALO-hankkeen kanssa ja toteutti lisäksi itsearviointia hankkeen aikana.

Hankkeesta on viestitty aktiivisesti eri kanavissa, kuten yhteistyökumppanin blogissa, sosiaalisessa mediassa ja hanketoimijoiden omissa viestintäkanavissa. Facebook-sivu Työtä Nuorille jää elämään hankkeen päätyttyä. Hankkeessa on tuotettu kolme julkaisua. Nuorten työtaitovamennusmalli on dokumentoitu opinnäytetyönä, yrityksille suunnattu perehdytysopas on saatavilla ilmaiseksi verkossa ja lisäksi hankkeen vertaisarviointiprosessista on kirjoitettu konferenssijulkaisu, joka on esitelty OLKC -konferenssissa Espanjassa huhtikuussa 2017 (Organizational Learning, Knowledge and Capabilities conference).