Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20117

Hankkeen nimi: Perhot; perhehoitajuus ja perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli työllisyyden edistäjänä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiteen Evankelinen Kansanopisto

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0207572-7

Jakeluosoite: Opistontie 7

Puhelinnumero: 0400956090

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.kiteenkansanopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kakkonen Ulla

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.kakkonen(at)kiteenkansanopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405398533

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet ja tausta
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on ikääntyvien ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden (maahanmuuttajat ja vähemmistöryhmät) työllisyyden tukeminen perhehoitajuuden kautta. Tavoitteena on luoda uusi perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli, jossa keskeisenä toimenpiteenä on mentorointikoulutuksen ja mentorointitoiminnan aloittaminen. Mentorointikoulutus parantaa perhehoitajien ammattiosaamista, lisää perhehoitajien keskinäistä vertaistukea sekä monialaista yhteistyötä ja parantaa perhehoidon tukirakenteita.
Ikäihmisten perhehoitajuus on uusi vaihtoehto vaikuttaa ikääntyvien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämiseen. Tämä työllistymismuoto on hyvä vaihtoehto erityisesti haja-asutusalueilla, joilla työpaikat ovat muutenkin vähissä. Ikäihmisten perhehoitajuus tasa-arvoistaa työllistymismahdollisuuksia ennen kaikkea ikääntyvien naisten, eri kulttuureista tulevien sekä vähemmistöryhmien kohdalla (maahanmuuttajat, romanit).

Perhehoito voi työllistää kokonaisia perheitä mm. silloin kun maatalous on tilalta loppunut. Perhehoitoa voi toteuttaa niin kaupunkien keskustoissa, kuin maaseudun haja-asutusalueillakin.
Ikäihmisten perhehoito on uusi hoitomuoto, joka tarjoaa iäkkäille ihmisille kodinomaista ja toimintakykyä tukevaa, yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Lyhytaikaisessa perhehoidossa ikäihminen voi viettää omaishoitajansa vapaiden ajat tai kuntoutua esimerkiksi leikkauksesta kunnes pärjää taas omassa kodissaan. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihminen voi muuttaa jopa pysyvästi perhehoitajan luo asumaan.

Alueemme ikäihmisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Samoin pitkäaikaistyöttömyys, varsinkin yli viisikymmentävuotiailla naisilla kasvaa. Hoiva- ja työllistymistarpeiden kohtaaminen tarjoaa ratkaisuja toinen toisilleen. Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen toteutuu tutkimusten mukaan parhaiten kevyillä, omatoimisuutta tukevilla hoivamuodoilla, joiden järjestäminen on yhteiskunnallemme iso tavoite nyt ja tulevaisuudessa. Perhehoitopaikkojen lisääminen vähentää laitoshoitopaikkojen tarvetta.

Toimenpiteet
Hankkeen aikana Itä-Suomen alueella pidetään infotilaisuuksia ikäihmisten perhehoidosta ja siihen liittyvistä koulutuksista. Näissä tilaisuuksissa rekrytoidaan uusia perhehoitajia ja innostetaan kuntia aloittamaan ja/tai kehittämään perhehoitoa ikäihmisten hoivamuotona. Perhehoidosta kiinnostuneille henkilöille ja kunnille järjestetään koulutustilaisuuksia yhteistyössä valtakunnallisen perhehoitoliiton kanssa. Kuntien ja perhehoitajien välille luodaan monialainen palveluverkosto, joka tukee kuntia ja perhehoitajia heidän työssään. Vertaiskehittämisen toimintamalliin kuuluvat perhehoitajien mentorointi- ja lisäkoulutukset. Perhehoitajat, jotka ovat käyneet mentorointikoulutuksen, toimivat uusien perhehoitajien tukihenkilöinä sekä tiedonvälitys- ja rekrytointikanavana.

Opistomme on kehittänyt perhehoitoa tämän hoitomuodon alusta saakka ja käynnistänyt ikäihmisten perhehoidon yhteistyössä Kiteen kaupungin kanssa. Opistossa on vahva osaaminen tällä alueella ja tunnemme kokemuksesta perhehoidon mahdollisuudet työllistäjänä sekä inhimillisten ja taloudellisesti edullisten hoivapaikkojen tuottajana. Jo nyt perhehoitajina toimivat ovat kuitenkin vaarassa unohtua koteihinsa ilman tukea, jota he kipeästi tarvitsevat jaksaakseen työssään.

Tulokset
Hankkeen avulla lisäämme alueemme ikääntyvien ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Perhehoidon vertaistuen toimintamalli parantaa perhehoitajien ammatillista osaamista, vahvistaa ammatti-identiteettiä, lisää toimintavarmuutta sekä työssä jaksamista. Lisätuloksena hankkeesta saamme tietoa ikäihmisten perhehoitajuuden ja koulutusmallin soveltuvuudesta eri kulttuureihin.

Uusi perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli vastaa perhehoitajien työssä jaksamisen haasteisiin, vahvistaa perhehoidon tukirakenteita ja luo monialaisen yhteistyöverkoston. Kunnat saavat tiedotustilaisuuksissa ja seminaareissa tietoa perhehoidon hyödyistä ja tukea perhehoidon kehittämiseen.

Hankkeessa tuotetaan ikäihmisten perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli sekä tukirakenteet kuten mentoritoiminta, jotka jäävät vahvistamaan perhehoitajuutta ja sen monialaista yhteistyöverkostoa.
Hankkeen aikana luodut toimintamallit ja verkostot jäävät luontaisesti elämään hankkeen jälkeen. Hankkeessa syntyneet toimintatavat palvelevat perhehoitajia, kuntia ja kuntien ikäihmisiä osana normaalia, vakiintuvaa toimintaa.


Muutoshakemus :

Tavoitteet jatkoajalle:
- ikäihmisten perhehoidon työllisyysvaikutusten lisääminen jo mukana olevissa, sekä uusissa kunnissa ( min. 4 uutta )
- ikäihmisten perhehoidon keskitetty koordinointimalli ”Siun Sote” –mallin sisälle (valmennukset, työnohjaus, vertaistuki, mentorointi, lisäkoulutukset, työssäjaksaminen)
- lakiuudistuksen tuomien uusien perhehoitomuotojen käynnistymisen tukeminen
- ikäihmisten perhehoidon koulutusmallin tuotteistaminen, kokeilu ja koulutustuotteen kehittäminen, kokeilualueena Viro
- ikäihmisten perhehoidon esille tuominen maakunnan hoiva-alan erityisosaamisena

Perhot- hanke on toiminut nyt reilun vuoden Pohjois-Karjalan alueella kehittäen ikäihmisten perhehoitoa niin työllistymis- kuin hoivamuotona. Perhot hankkeen tavoitteina on ollut kaikessa toiminnassa tukea alueemme työllisyyttä ja elävöittää maaseudun syrjäkyliä. Hanke on tukenut kuntia ikäihmisten perhehoitojärjestelmän alkuun saattamisessa tai sen kehittämisessä.
Ikäihmisten perhehoidon näkyväksi tekeminen on kunnissa tärkeää. Näkyvyys lisää kiinnostusta ja sitä kautta sekä työllistymisvaikutukset että hoivamallin kehittäminen mahdollistuvat. Perhehoidon esille tuomiseen työllistymismahdollisuutena ja ikäihmisten inhimillisen hoivan takaajana sekä kunnille edullisena hoivamuotona tarvitaan lisää panoksia.
Hankkeemme tavoitteissa olevat toiminnat olemme saaneet käynnistymään hyvin. Osa kunnista on vasta aloittelemassa ja suunnittelemassa omaa perhehoidon toimintaansa. Nyt näyttää vain siltä, ettei toiminta-aikamme (2015-2016) riitä millään toteuttamaan kuntien toiveita vastaavaa toimintaa, sekä uusien esille nousseiden tarpeiden täyttämistä. Uudet haasteet ja kehittämistarpeet liittyvät mm. työllistymisvaikutuksiin (etenkin maahanmuutajat ja vähemmistöt tarvitsevat lisäaikaa asian sisäistämiseen), ikäihmisten perhehoidon asemaan soteuudistuksen kentällä sekä Viron tarpeeseen saada lisätietoa ikäihmisten perhehoidon koulutusmallista.

Perhehoidon työllistymisvaikutukset lukumääräisesti kunnissa ovat olleet pienet, joka on herättänyt kuntien työllisyysryhmissä keskustelua. Perhehoidon kokonaisuuden tuomien säästöjen ymmärtäminen kunnissa lisää tarvetta kuntatoimijoiden ja päättäjien informoimiseen. Perhehoitomyönteisen ilmapiirin luominen kunnissa ja avoin tiedottaminen lisäävät perhehoidon vetovoimaisuutta ja myös halukkuutta työllistyä vastuulliseen tehtävään.
2015 vuoden huhtikuussa tulleen lakiuudistuksen myötä perhehoito sai uusia toteutusmuotoja; päivähoito ( osavuorokautinen perhehoito) ja kiertävä perhehoitaja kuka voi työskennellä myös asiakkaan kotona. Näiden muotojen käynnistämiseen tarvitaan myöskin paljon tiedotus- ja koulutustyötä. UUsien muotojen käytäntöön saattamisen kokeilu on yksi tärkeä tavoite hankkeen jatkoajalle. Näiden muotojen kohdalla lähdetään ikäänkuin alusta; kehittämään hoivamuotoja kuntiin.

Alueemme kunnissa on herännyt ”Siun Sote” uudistuksen lähestyessä uusia toiveita hankkeellemme. Kunnat ovat nyt vasta aktivoitumassa kunnolla ikäihmisten perhehoidon kehittämiseen ja alulle panemiseen osaksi juuri antamamme esimerkin voimin.

Toimenpiteet:
Ensimmäinen vuosi hankkeessa on mennyt enimmäkseen alueiden kiertämiseen, rekrytointiin, infoamiseen ja pohjatöiden tekemiseen. Nyt kun olemme jo saaneet tuloksiakin perhehoidosta näkyviin, niin tämä on lisännyt uusien kuntien kiinnostusta perhehoitoa ja hankettamme kohtaan. Kunnissa on noussut halu kehittää ikäihmisten perhehoidon toimintamallia ja saattaa tämä malli toimivana kokonaisuutena sote-uudistuksen sisälle.

Jatkoajan turvin voimme jatkaa toimenpiteitä eteenpäin jo mukana olevissa kunnissa, tuoden uutena niihin uudet ikäihmisten perhehoitomuodot, sekä sote alueen yhtenäisten käytäntöjen luomiseen tarvittavat asiat. Uusissa mukaan lähtevissä kunnissa aloitamme samat toimenpiteet, mitä olemme jo mukana olleissa kunnissa tehneet, koska ne ovat jo testattuja ja hyväksi havaittuja toimenpiteitä. Näin takaamme yhdenmuksia käytäntöjä alueellemme.
Toimenpiteitä hankkeessa ovat; infotilaisuudet, rekrytointitilaisuudet, koulutukset ja seminaari erittäin monimuotoisissa kohteissa; kunnat, viranhaltijat, sote työryhmät, työttömät, maahanmuuttajat, opiskelijat, yhdistykset, omaishoitajat, perhehoitajat, hoiva-alan yrittäjät, Viron kunnat, viranhaltijat ja viranomaiset jne.

Hankkeemme aikana virolaiset vieraat Tarton lähialueen kunnista ovat käyneet tutustumassa Kiteellä perhehoitajiemme toimintaan ja he toivoisivat nyt meiltä mallia, miten he voisivat alulle saattaa heillä tämän samankaltaisen koulutus-, hoiva- ja työllistymismallin. Jatkohankkeen aikana saisimme mahdollisuuden kokeilla koulutuspakettia ja kehittää sitä toimivaksi erilaisiin sosiaali- ja hoiva-alan järjestelmiin.
Ikäihmisten perhehoidon malli Suomessa on sellainen, jota voidaan lähteä markkinoimaan myös muualle EU-alueelle. Opistollamme on kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä koulutusviennistä esimerkiksi Sambiaan. Siellä tehtiin pilottikoulutusta opettajien kouluttamisessa 5 vuotta. Meillä on sekä hyviä, että opettavaisia kokemuksia maailmalta ja ne kannustavat nyt lisää tähänkin. Viro EU- maana olisi oivallinen yhteistyökumppani kokeilla tämän perhehoitokoulutuksen mahdollisuuksia vientituotteena muuallekin Eurooppaan, jopa kehittyviin maihin. Tämän kokeilun tuotoksena voisimme hakea 2-4 muuta maata EU:sta ja lähteä tämän hankkeen jälkeen kokeilemaan KV hanketta tällä koulutustuotteellamme, jolla lisätään hyvinvointia hyvin monella eri sektorilla ( työikäisille työtä, ikäihmisille hoivaa ja säästöä perheille tai kunnille ). Jatkoaikamme mahdollistaisi koulutusmateriaalimme kääntämisen ja sen testaamisen, sekä edelleen kehittämisen vientituotteeksi ( Englanniksi ja Viroksi ). Käännetyt materiaalit auttaisivat meitä myös kouluttamaan Suomessa asuvia maahanmuuttajia ja mahdollistaisi näin heidän työllistymistään.

Tulokset :

-Työllisyyden lisääminen perhehoitajuuden kautta
-Perhehoitajuuden vetovoimaisuuden lisääntyminen työllistymismuotona hyvien tukimuotojen avulla
-yhtenäiset käytänteet ja ns. koulutus-ja tukiprosessi sote-alueellemme
-uusien perhehoitomuotojen käytänteiden käynnistyminen
-Viron koulutusvientituotteen viimeistely ja kokeilu
-maakuntamme tulee esiin erityisosaamisellaan toimiessaan mallina muille kunnille, sekä Virolle

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat yli 50 vuotiaat tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, perhehoitajiksi haluavat ja soveltuvat henkilöt, sekä perhehoitajina toimivat henkilöt, maahanmuuttajat ( erityisesti venäläistaustaiset maahanmuuttajat )ja romanit.

Työssä toimivat perhehoitajat, jotka ovat jo nyt ilmaisseet halunsa kouluttautua ja toimia mentoreina uusille perhehoitajille eri kulttuureista.


Itä-Suomen kunnat ( 6-10 kuntaa ).


Muutoshakemus :

Edellisten lisäksi;

Työttömät työnhakijat, maahanmuuttajat ja vähemmistökulttuurit.
Siun sote alue ja organisaatio kuntineen. Viron Tarton alueen kokeilukunnat asukkaineen.
Perhehoitajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat perhehoitajien perheet ja erityisesti puolisot ja / tai lapset, jotka voivat itsekin työllistyä perhehoitajina.
Välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat ensisijaisesti ikäihmiset. Heille saataisiin tuotettua kodinomaista ja toimintakykyä tukevaa hoitoa antavia perhehoito perheitä. Heidän toimintakykynsä paranisi ja sitä voitaisiin ylläpitää mahdollisimman kauan. Näin laitoshoidon tarve vähenisi ja kunnat säästävät ikäihmistenpalveluiden tuottamisessa huomattavasti.
Välillisenä kohderyhmänä on kuntien ikäihmistenpalveluista vastaavat tahot. Perhehoito ratkaisee monta ongelmatilannetta tarjoten sopivaa ja kuntouttavaa hoitoa. Monessa ongelmallisessa tilanteessa toimenpiteiden tai leikkausten jälkeen perhehoito on paras ratkaisu tarjoten edullisen, kiireettömän ja kuntouttavan hoivapaikan.
Perhehoidolla voidaan vähentää myös sairaalassa jatkohoitopaikkaa jonottavien henkilöiden kalliita sairaalapäiviä merkittävästi. Useimmat kunnat eivät tällähetkellä pysty toteuttamaan lain asettamia vaatimuksia jonotuspäivien suhteen.

Perhehoitopaikkoja tarvittaisiin siis pikaisesti lisää. Välillisenä kohderyhmänä ovat eri kulttuureista tulevat ikäihmiset, joilla esim. muistisairaus on voinut viedä tai vie opitun Suomenkielen ja vain oma äidinkieli jää. Saman maahanmuuttajataustan omaavat perhehoitajat voivat antaa hoitoa yhteisellä äidinkielellä kulttuurellisia
taustoja kunnioittaen ja näin ikäihminen tulee ymmärretyksi kokonaisvaltaisesti. Romanikulttuurissa elävien ikäihmisten on luonnollisesti helpompi sopeutua hoitopaikkaan jossa eletään saman kulttuurin mukaisesti ja osataan huomioida heidän tapojaan,sekä tottumuksiaan. Romanikulttuurissa ikäihmisten hoitaminen kodeissa on hyvin ymmärrettävä ratkaisu heidän perhekeskeisyytensä vuoksi. Hoivakodeissa yms. ei voida kaikkia eri kulttuurien erilaisia tapoja ottaakkaan huomioon.
Omien totuttujen tapojen säilyminen vanhuudessakin tuo paljon turvallisuuden tunnetta ikäihmisille ja tukee heidän toimintakykyä mahdollisimman hyvin.

Ikäihmisten omaiset ovat yksi välillinen kohderyhmä. Jo nyt Kiteellä saatujen tulosten ja palautteiden pohjalta voidaan varmasti sanoa perhehoidon olevan erittäin arvostettu hoivamuoto omaistenkin keskuudessa. He voivat turvallisin ja hyvinmielin jättää omaisensa perhehoitoon ja pitää esimerkiksi omaishoitajille tarkoitetut vapaapäivänsä. Perhehoitoon ikäihmiset ovat jääneet mieluummin vapaiden ajaksi kuin esimerkiksi laitosmaisiin hoivapaikkoihin. Alueemme omaishoitajat ovat kertoneet jättäneensä hyvin usein vapaansa pitämättä kun hoidettava ei ole halunnut jäädä laitosmaiseen sijaishoitopaikkaan. Perhehoitoon tullessaan hekin kokevat pääsevänsä lomalle ja omaishoitaja pystyy välillä irrottautumaan fyysisesti ja henkisesti hyvin raskaasta tehtävästään. Nyt perhehoitopaikkoja odotetaan alueellemme lisää.

Välillisenä hyödynsaaja on Kiteen Ev. Kansanopisto. Hankkeen aikana se saa aikaan koulutustuotteen, jota se voi myydä esim. muihin EU-maihin. Myös Suomessa perhehoitajien kouluttaminen lisääntyy luoden opistolle 1-2 uutta työpaikkaa.

Muutoshakemus:

Välillisiä kohderyhmiä jatkossa olisi aikaisempien lisäksi;

Sote-alue ja koko sote-organisaatio kuntineen ikäihmisten palveluiden, sekä työllisyyden tukemisen kautta.
Uusien mukaan tulevien kuntien ikäihmiset omaisineen, perhehoitajien kokonaiset työllistyvät perheet, maatilojen uusi elinkeino, kylien elävöittäminen, sekä yhä useammat ikäihmiset.

Omaishoitajat.

Edellisten lisäksi välillisenä kohderyhmänä jatkossa olisivat Viro ja muut EU- maat kuntineen; ikäihmisten palvelut työllistäjänä sekä hoivapaikkoina.
Hankkeelle on suunnitteilla kansainvälistä koulutusvientiä tämän kokeiluvuoden jälkeen, joten tämä jatkoaika mahdollistaisi monien välillistenkin kohderyhmien mukaantulon ihan varsinaisiksi kohderyhmiksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 347 173

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 347 134

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 395 673

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 134

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Savonlinnan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Rääkkylä, Liperi, Nurmes, Joensuu, Valtimo, Heinävesi, Savonlinna, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kiteen Ev. Kansanopisto, Opistontie 7

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 126

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Aluetta ja sen väestörakennetta on tarkasteltu, mutta varsinaista analyysiä ei ole tehty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Alueellamme on paljon yli 50 vuotiaita työttömiä naisia ja heidän työllistymisensä ennuste on huono. Hankkeessamme kerrotaan vaihtoehdosta työllistää itsensä ikäihmisten perhehoidon avulla, ohjataan koulutuksiin, sekä koulutetaan perhehoitajaksi. Hoivatyö on luonteva valinta monille tämän ikäisille naisille ja se on tuttua jo omien lasten sekä läheisten hoitamisen kautta. Juuri naisten on erittäin vaikea saada työtä alueellamme yli 50 vuotiaana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan ikääntyvien naisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tasa-arvon edistämistä hyvin voimakkaasti, mutta se ei ole ihan päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 9
Olemassa olevien tilojen uudet käyttötarkoitukset, kuten autioitumisriskin alla olevat maatilat. Maanviljely, lähiruoka ja itse viljellyt ja tuotetut elintarvikkeet. Energian säästäminen kun samassa taloudessa asuukin useampia henkilöitä. Perhehoito vähentää autoilua ja sen saasteita kun esimerkiksi kotihoito voi vierailla samalla monien ikäihmisten luona perhehoidossa, eikä heidän tarvitse ajaa jokaisen luona erikseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Lisääntyvä ikääntyvien määrä nostaa hoivapaikkojen tarvetta. Jos hoiva tapahtuu perhehoidossa, ei tarvita rakentaa uusia laitoksia vaan hoiva tapahtuu kodeissa samoilla lämmitys ja energia kuluilla kuin perhehoitoperhe muutenkin eläisi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Uusi elinkeino maaseuduillekin turvaa elämää maaseudulla ja on huomattavasti luonnonmukaisempi muoto työskennellä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Perhehoito antaa mahdollisuuden työskennellä lähellä luontoa ja ikäihmisetkin pääsevät nauttimaan luonnosta. Omat kasvimaat, lähiruokaluonnonmukaisuus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Hoivatyö tapahtuu jo olemassa olevissa kodeissa ilman laitospaikkojen tarvetta. Perhehoito vähentää akuuttien hoitojen tarvetta ikäihmisillä. Säästetään vedessä, lämmityksessä, energian kulutuksessa. Lähiruoan käyttö helpompaa ja luontevampaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Perhehoidossa tarvitaan huomattavasti vähemmän kertakäyttöisiä materiaaleja. Siellä käytetään kodin omia tarvikkeita kuten astiat ja lakanat. Jätettä syntyy näin vähemmän. Voimakkaita pesuaineita ei tarvita kuten laitoksissa. Keirrättämine ja uusiokäyttäminen luontevaa kuten kodeissa yleensäkin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Perhehoidossa voidaan ottaa helpommin huomioon uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Monilla perheillä on kodeissaan kinnitetty huomiota uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Ikäihmisten perhehoito tarjoaa hyvin pitkäkestoisen mahdollisuuden työllistyä ja työskennellä omassa kodissa. Perhehoitajuus ratkaisee tulevaisuudessa myös ikäihmisten määrän lisääntymisen tuomia haasteita. Hankkeen tuomat uudistukset perhehoitajien tukimuodoissa ja verkostoissa auttavat perhehoitajia viihtymään työssään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Perhehoitajuus elävöittää maaseutuamme ja luo sinne uuden elinkeinon. Haja-asutusalueillakin turvataan palveluita erimuotoisilla perhehoitopalveluilla. Se luo erittäin kodinomaisia ja toimintakykyä tukevia hoivapaikkoja ikäihmisille. Lisää sekä työikäisten, että ikäihmisten hyvinvointia ja jatkaa mahdollisuutta asua kodinomaisesti mahdollisimman pitkään.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Ikäihmiset voivat jopa muuttaa pysyvästi asumaan perhehoitoperheeseen. Perhehoito mahdollistaa asumisen omassa elinympäristössään ja kotiutumisen esim. leikkauksen jälkeen pois kalliilta sairaala paikalta perhehoitoon. Perhehoitoperhe hoitaa ikäihmisten asiat samalla kuin omansa esim. apteekissa. Siihen ei tarvita erillisiä kuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää hyvinvointia hyvin monin eri keinoin. Lisäämme työllistymismahdollisuuksia tiedottamalla, kouluttamalla ja rakentamalla vertaistukiverkostoa perhehoitoon. Työllistyminen edistää kokonaisten perheiden hyvinvointia. Maaseudun elävöittäminen uuden elinkeinon avulla. IKäihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi lisäntyy kodinomaisessa asumisympäristössä joka tukee paljon toimintakykyä. Ikäihmisten omaisten hyvinvointi lisääntyy kun omainen pääsee hyvään ja turvalliseen hoitopaikkaan. Omaishoitajien vapaiden järjestyminen lisää heidän hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen tavoittet ja toimenpiteet edistävät tasa-arvoa monella eri osa-alueella: Yli 50 vuotiaiden työllistymismahdollisuudet paranevat perhehoitajuuden kautta, maahanmuuttajien ja vähemmistökulttuureiden edustajien työllistymismahdollisuudet paranevat perhehoitajuuden kautta. Tasa-arvoa edistetään myöskin ikäihmisten parissa perhehoidon avulla, kun eri kukttuureista tuleville iköihmisille turvataan turvallisuuden tunne ja ymmärretyksi tuleminen heidän äidinkieltään puhuvan hoitajan avulla tai heidän kulttuurinsa tuntemuksen avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
IKääntyvien tai muiden hiekossa työllisyysasemassa olevien kohdalla on hankkeella suuri merkitys yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden kohdalla. Tämä työskentelymuoto luo tasa-vertaiset mahdollisuudet työllistyä iästä, yhteiskunnallisesta asemasta tai kulttuurista huolimatta. Perhehoitoa voi jokainen toteuttaa oman perheensä kulttuurin kautta ja hoitaa samasta kulttuurista tulevia henkilöitä. Täten voidaan vahvistaa myös kulttuurellista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 9 9
Perhot hankkeessa keskeisenä sisältönä työllisyyttä tukevan tavoitteen lisäksi on perhehoidon kehittäminen ja lisääminen. Perhehoidossa on mahdollisuus parhaalla mahdollisella tavalla huomioida ihmnisten kulttuurellista ympäristöä. Perhehoidon kiireettömän hoitomuodon myötä perhehoitokodeissa voidaan viettää aikaa kulttuurin parissa viriketoiminnan kautta sekä huomioiden vuodenaikojen juhlia ja vaihtelua. Perhehoitajuus työskentelymuotona antaa laajasti mahdollisuuksia kulttuurin tuomiseen ikäihmisten arkeen. Nyt jo perheissä käytettyjä esimerkkejä; konsertit, laulaminen, tanssiminen, käsityöt,ym. Maaseutumme on aivan ihanteellinen kulttuurellinen ympäristö toteuttaa perhehoitoa. Perhehoitoa voidaan toteuttaa yli kulttuurillisten tai kielillisten rajojenkin.
Ympäristöosaaminen 7 7
Ympäristö osaaminen tulee huomioiduksi hyvin hankkeemme tavoitteiden kautta. Tavallisista kodeista muodostuu työllistäviä perhehoitopaikkoja. Ei tarvita rakentaa uutta vaan olemassa olevat rakennukset saavat hyötykäyttöä. Samoilla lämmitys ja energia kustannuksilla elääkin samassa kodissa useampia ihmisiä. Usein varsinkin maaseudulla kasvatetaan lähiruokaa itse tai hankitaan sitä naapureilta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Perhot-hankeen toiminta on ollut perhehoitoa elinkeinona edistävää, monipuolista toimintaa Itä-Suomessa. Yhteistyötä on tehty sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla TE-palvelujen, ikäihmisten palvelujen, oppilaitosten, muiden hankkeiden, yhdistysten ja monien yksittäisten henkilöiden kanssa.
Perhot-hanke toimi aluksi osassa Pohjois-Karjalan kuntia. Valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä, hankkeen toiminta laajeni koko Pohjois-Karjalan Siun soten alueelle, josta tätä toimintamallia lähdettiin kokeilemaan koulutusvientinä myös Viroon.
Hankkeen toiminta on tiivistetysti ollut ikäihmisten perhehoidon tunnetuksi tekemistä niin työskentely kuin hoiva- ja asumismuotonakin. Hanke on rekrytoinut uusia ihmisiä ja ohjannut heitä kouluttautumaan ja työllistymään perhehoitajiksi. Kiteen Ev. Kansanopisto on kulkenut perheiden rinnalla tämän prosessin ajan ja tukenut heidän kasvuaan perhehoitajuuteen. Hanke on kiertänyt perehdyttämässä kuntia viranhaltijoineen perhehoitojärjestelmän alulle saattamisessa ja kehittämisessä, niin Suomessa kuin Virossakin. Siun soten alettua toimia on Perhot -hankkeella ollut hyvin merkittävä rooli ikäihmisten perhehoitojärjestelmän perusteiden rakentamisessa, sekä tämän järjestelmän alkuun saattamisessa. Perhehoitojärjestelmämme on kiinnittänyt huomiota myöskin kansainvälisellä tasolla. Hanke sai jatkovuoden mm. kokeillakseen ikäihmisten perhehoidon koulutusvientiä Viroon. Viron yhteistyö alkoi olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kautta, heidän ilmaistessa mielenkiintonsa kehittää myös heille samankaltaista työskentely ja hoivamuotoa kuin meillä perhehoito on.
Hanke on kehittänyt vertaiskehittämisen toimintamallia perhehoitojärjestelmään. Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli saada perhehoidolle vahva verkosto, jossa kaikki toimijat tukevat toisiaan riittävän monipuolisesti. Tämä on ollut melkoinen haaste! Hankkeen aikana alkuun saatetut tukitoiminnat ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi ja toimiviksikin. Nyt haasteena onkin ymmärtääkö alueen sote-palvelut budjetoida nuo toimet riittävissä määrin omiin toimintoihinsa kuuluviksi.
Perhot-hanke ja hanketta hallinnoiva Kiteen Ev. Kansanopisto on saavuttanut arvostetun roolin perhehoidon järjestämisessä sekä sen kehittämisessä verkoston eri toimijoiden kanssa. Kiteen opisto on samalla vahvistanut rooliaan myös Siun soten alueen kouluttajana, sekä kansainvälisen koulutusviennin toteuttajana.
Perhot-hanke tavoitti hyvin kohderyhmänsä ja sai hyvin myös asiakkaita. Hankkeen aikana koulutetuista on työllistynyt merkittävä määrä eli 43 % perhehoidon eri tehtäviin. Siun soten alueella toimii nyt yli 30 perhehoitoyksikköä. Suurin asiakasryhmä hankkeessa on ollut noin 50-vuotiaat naiset perheineen.
Perhehoito elinkeinona näyttää olevan pitkäaikainen valinta, joka toimii niin kaupunkien keskustoissa kuin maaseudun haja-asutusalueilla. Tämä elinkeino vaikuttaa siirtyvän hyvin luontevalla tavalla perheissä myös sukupolvelta toiselle.
Koulutusviennin kokeilu tuotti paljon hyviä kokemuksia. Tämän hyvin erilaisen mallin istuttaminen erilaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan on antanut tietoa jakokemusta siitä, mitä asioita on otettava huomioon siirryttäessä toisenlaiseen yhteiskunta rakenteeseen. Perhehoitomalli kuitenkin osoittautui tässäkin tilanteessa hyvin joustavaksi toimintamuodoksi, joka tarvittaessa on melko helppo muokata erilaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Hankehenkilöstö, kuntaedustajat ja perhehoitajat kutsuttiin Viron eduskunnan sosiaali- ja terveyskomission vieraiksi kertomaan Suomen perhehoitolaista, sekä toimintaa hallinnoivista järjestelmistä. Perhot-hankkeen avulla perehdytettiin Virossa n. 40 ihmistä siihen, mitä perhehoito tarkoittaa ja miten se meillä Suomessa toteutetaan. Nämä henkilöt pääsivät tutustumaan perhehoitoon käytännössä ja saivat perehdytyskoulutuksen malliin. He ovat tänäkin päivänä kehittämässä Virossa heille omaa perhehoidon järjestelmää. Suomen perhehoitajat, perhehoidon kouluttajat sekä muutama kuntien palvelujohtaja toimivat mentoreina Viroon edelleenkin.
Perhot-hankkeen toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista voitaneen pitää onnistuneina hyvin monella eri osa-alueella. Tietenkin perhehoidon saralle jää vielä monia haasteita, jotka hyötyisivät tulevista hankkeista.