Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20121

Hankkeen nimi: Omapolku työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6

Puhelinnumero: 040 1415 140

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osekk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUMPULAINEN MARJO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kouluttaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.kumpulainen(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 703 7803

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Omapolku työelämään -hankkeen lähtökohtana on tarjota ammattiin vasta valmistuneille tai valmistumassa oleville tehokasta työllistymiseen tähtävää yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta ja työnhakuvalmennusta. Ohjausta voidaan antaa tarpeiden mukaan myös sähköisesti tai mobiilisti. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan kohderyhmän työllistymismahdollisuuksiin ja löytämään tehokkaita, työllistymistä edistäviä ja työttömyyttä ennaltaehkäiseviä ohjausmuotoja. Hanke järjestää ohjaukseen osallistujille osaamista täydentävää, aktivoivaa ja työllistymistä edistävää lyhytkoulutusta asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa pyritään tiedottamaan kohderyhmää olemassa olevista palvelumahdollisuuksista mm. järjestämällä kohderyhmää tavoittavia ja palvelevia tapahtumia. Päällekkäistä toimintaa pyritään välttämään ja ohjaamaan olemassa olevien palveluiden pariin, tarpeiden mukaan. Esim. TE-toimistolla ja kunnilla on olemassa hyviä palveluita, joiden pariin kohderyhmään kuuluvat ohjausasiakkaat pyritään ohjaamaan. Näin olemassa olevia palveluita vahvistetaan ja saadaan tehokkaaseen käyttöön. Erilaisista vastavalmistuneille soveltuvista palveluista tiedotetaan ohjauksen ohella hankkeen järjestämien tapahtumien sekä Internetin ja sosiaalisen median avulla.

Hanke linkittyy vahvasti Nuorisotakuun ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman kanssa tarjoten ammatilliseen koulutukseen päässeille ja sieltä valmistuville nuorille tukea ja ohjausta opintojen jälkeiseen työllistymiseen. Hanke palvelee nuorisotakuun piiriin kuuluvien lisäksi myös muita ammattiin valmistuvia tai vastavalmistuneita.

Hanke tekee yhteistyötä toiminta-alueen työnantajatahojen kanssa pyrkien kartottamaan työntekijä ja osaamistarpeita. Samalla hanke jakaa työnantajatahoille tietoa erilaisista työllistämistä tukevista palveluista sekä pyrkii edistämään osaamistarpeiden ja osaavien työntekijöiden kohtaamista.

Hankkeen aikana pyritään luomaan suotuisat olosuhteet ja menetelmät jatkaa verkostomaista työllistymistä edistävää ja työttömyyttä ennalta ehkäisevää yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Hanke myös havannoi ja kartottaa erilaisten ohjaustoimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä ohjaustarpeita. Toimivat käytänteet mallinnetaan ja julkaistaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ohjaustoimenpiteiden varsinaisena kohderyhmänä ovat ammattiin vasta (vuoden sisällä) valmistuneet työttömät työnhakijat sekä työttömyysuhanalaiset ammattiin valmistumassa olevat. Ohjaavat ja yksilölliset ohjaustoimenpiteet kohdistetaan ammattiin vasta valmistuneisiin työttömiin työnhakijoihin. Toimenpiteitä kohdistetaan myös jossain määrin hankkeen toiminta-alueella ammattiin valmistumassa oleviin, vielä opiskeleviin henkilöihin, joilla on riski jäädä työttömäksi valmistumisen jälkeen. Ammattiin valmistuville tarjotaan ryhmämuotoista, tiedottavaa ohjausta, jonka tavoitteena on tiedottaa projektin ohjauksesta ja saada ammattiin valmistumisen jälkeen todennäköisesti työttömäksi jäävät mahdollisimman pian mukaan projektin ohjauksen piiriin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät mm. yhteistyöverkostoon kuuluvat tahot.
- Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto: asiantuntijat (mm. tieto palvelutarjonnasta leviää, ennaltaehkäisevä ohjaustyö pienentää työttömien vastavalmistuneiden määrää, saavat tietoa toimivista ohjausmenetelmistä, tapahtumien avulla tavaoittavat kohderyhmää ja ovat osaltaan tekemässä työttömyyttä ennaltaehkäisevää työtä)
- toiminta-alueen kunnat: työllisyysasioista vastaavat henkilöt (mm. tieto heidän palvelutarjonnastaan leviää, hanke edistää yhteistyötä työnantajatahojen kanssa sekä lisää työllisyydestä vastaavien henkilöiden ohjausosaamista)
- työantajatahot (mm. saavat tietoa työllistämistä tukevista palveluista, saavat lisämahdollisuuden löytää tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa, voivat tiedottaa tiedotustapahtumissa rekrytointiväylistään ja antaa työnantajan näkökulmasta vinkkejä työnhakuun)
- järjestötahot (mm. saavat mahdollisuuden toimia kohderyhmän tukena työllistymisessä osallistumalla verkostomaiseen yhteistyöhön, käytännössä esim. olemalla mukana hankkeen järjestämissä tiedotustapahtumissa voivat tiedottaa alan työllisyysnäkymistä ym.)
- oppilaitokset (mm. saavat tietoa opiskelijoiden työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja saavat opiskelijoilleen hankkeen kautta ohjausta/tiedotusta)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 466 904

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 466 887

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 580 631

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 550 165

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Oulu, Utajärvi, Muhos, Ii, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 275

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen toimintaympäristö muovautuu hankkeen kohderyhmän ja sen tarpeiden mukaan. Tiedostamme hanketyössä sukupuolinäkökulman ja pyrimme toimimaan sukupuolisensitiivisellä tavalla sekä edistämään segregaation purkua, kun se on toiminnan kannalta mahdollista ja asiakastyötä palvelevaa. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmassa Omapolku-hankkeessa hankittua sukupuolisensitiivisyystietoutta ja analysoidaan Omapolusta ja muista lähteistä saatuja tilastotietoja soveltuvin osin. Hankkeessa tiedostetaan myös sukupuolten horisontaalinen ja vertikaalinen jakautuminen eri toimialojen sisällä. Omapolku työelämään -hankkeessa emme voi vaikuttaa jo olemassa oleviin ohjattavien ammatinvalintoihin, mutta ohjauksella voimme vaikuttaa sukupuolinäkökulman edistämiseen. Sukupuolinäkökulma on huomioitu myös hankkeen toimijoissa. Tarvittaessa henkilöstölle järjestetään sukupuolinäkökulmaan liittyvää lisäkoulutusta. Ks. Liite: Omapolku työelämään -hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Olemme tutustuneet kansainväliseen The European Community of Practice on Gender Mainstreaming (Gender-CoP) -verkostossa laadittuun sukupuolinäkökulman valtavirtaitamisen strategiaan ja aloittaneet sukupuolinäkökulman integroimisen hankkeeseen sen kaikissa vaiheissa esimerkiksi tilastoinnin osalta. Tutustumme strategiaan hankkeen aikana tarkemmin ja tulemme hyödyntämään strategian tarjoamaa työkalua hankkeen kannalta järkevällä tavalla. Sukupuolinäkökulman edistäminen näkyy hankkeen toiminnassa siten, että Omapolku työelämään -hanke auttaa naisia ja miehiä saavuttamaan yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään työelämässä. Lisäksi ohjauksen ja muun hanketoiminnan avulla pyritään välittämään työelämä- ja urasuunnittelutietoutta ohjattaville ja yhteistyötahoille, mikä muiden tavoitteiden ohessa lieventää segregaatiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla ohjausta ja yhteistyötä tasa-arvoisesti kaikille, sukupuoleen katsomatta. Seuraamme hankkeen aikana säännöllisesti ELY:n toimittamaa työllisyyskatsausta ja hyödynnämme työllisyyskatsauksen tarjoamaa tietoa mm. työttömyyden rakenteesta ja työttömyyden rakannetta eri supuolinäkökulmasta tarkasteltuna.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 7
Hankkeessa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Emme luo turhia materiaaleja, hyödynnämme olemassa olevia järjestelmiä ja palveluita uusien luomisen sijaan, hyödynnämme sähköisiä palveluita paperisten palveluiden sijaan ja opastamme myös asiakkaitamme sähköisten palveluiden ja materiaalien pariin. Hankkeen toteuttajaorganisaatio toimii systemaattisesti eri keinoin kestävän kehityksen edistämiseksi. Välillisesti pyritään luomaan tietoisuutta materiaalien ja jätteiden vähentämisestä omalla esimerkillä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hyödynnäme hankkeessa paikallisia olemassaolevia palveluita ja ohjaamme asiakkaita näiden palveluiden pariin. Pyrimme monin tavoin lisäämään toimintapaikkakuntien työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Pyrimme viemään ohjauspalveluita asiakkaiden luo tehokkaasti, siten, että asiakkaiden ei tarvitse lähteä pois asuinpaikkakunnaltaan päästäkseen tarjoamamme ohjauspalvelun pariin. Välillinen vaikutus ilmenee mukana olevien kuntien työllisyysasteen nousemisena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hanke kehittää ja tuottaa aineettomia palveluita, joilla pyritään edistämään ja parantamaan paikallistaloutta paikallista työllistymistä edistämällä. Kehitämme ja käytämme myös sähköisiä- ja mobiilipalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 7 4
Pyrimme viemään ohjauspalveluita asiakkaiden luo tehokkaasti, siten, että asiakkaiden ei tarvitse lähteä pois asuinpaikkakunnaltaan päästäkseen tarjoamamme ohjauspalvelun pariin. Tämä vähentää liikkumisen tarvetta. Kehitämme ja käytämme myös sähköisiä- ja mobiilipalveluita. Tämä myös osaltaan vähentää liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Ohjauspalveluiden avulla työllistymistä edistämällä tuotamme lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää tasa-arvoa tarjoamalla ohjausta sukupuoleen, ikään, uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta kaikille kohderyhmään kuuluville. Kannustetaan ja ohjataan ammatillisen segrekaation lieventämiseen. Hanke pyrkii edistämään tasa-arvoa myös tekemällä yhteistyötä tasa-arvoisesti ppp periaatteella (public private partnership) eli yhetistyökumppaneina on tasa-arvoisesti kuntasektorin, yksityisen sektorin sekä ns. kolmannen sektorin edustajia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tarjoamme ohjauspalveluita tasa-vertaisesti kohderyhmään kuuluville, hyväksymme erilaisuuden, pyrimme ehkäisemään eriarvoisuutta ja kaikki erilaiset kulttuuriset taustat ovat tasavertaisia. Hankkeen henkilöstöllä on kokemusta sekä täydennyskoulutuksen tuomaa osaamista monikulttuurisuus- ja monimuotoisuusosaamisessa.
Kulttuuriympäristö 0 4
Ohjauksessa tuodaan esille myös luovia aloja ja yrittäjyyttä vaihtoehtona.
Ympäristöosaaminen 5 2
Toteuttajaorganisaatiossa huomioidaan ympäristöasiat päivittäisessä työssä. Omalla esimerkillä voimme vaikuttaa myös yhteystyökumppaneidemme ja ohjausasiakkaittemme ympäristötietoisuuden kehittymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tarjota ammatillisen koulutuksen päättymisen ja työelämään siirtymisen nivelvaihetta tukevaa käytännönläheistä ura- ja työnhaun ohjausta. Kohderyhmänä olivat vuoden sisällä tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistumassa olevat tai valmistuneet henkilöt, joilla on riski valmistumisen jälkeen jäädä työttömäksi. Ura- ja työnhaun ohjauksella haettiin ratkaisua vastavalmistuneiden nopeampaan työelämään kiinnittymiseen ja siten työttömyyden ja sitä seuraavien negatiivisten ilmiöiden vähenemiseen.

Hankkeessa toteutettiin työnhakuvalmennusta ja ohjausta sekä yksilö- että ryhmämuotoisena, järjestettiin kohderyhmälle tiedotustapahtumia yhdessä yhteistyötahojen kanssa, kehitettiin sähköistä työnhaun ohjausta ja tiedotusta, tarjottiin työllistymistä edistävää lisäkoulutusta sekä kartoitettiin ja kerättiin tietoa työnantajatahon työntekijätarpeista ja ohjaustoimenpiteiden tarpeista.

Hankkeessa oli asiakkaita eri ammatillisista taustoista ja eri oppilaitoksista kaikilta koulutusasteilta. Ohjauksen kesto asiakasta kohti vaihteli yhdestä konsultoivasta tapaamisesta tai tapahtumaan osallistumisesta 1,5 vuotta kestäneisiin ohjausprosesseihin. Hankkeen ohjausasiakastavoite oli 275 asiakasta. Hankkeen varsinaisia asiakkaita oli 302 (aloitustiedot 270 ja lopetustiedot 266 asiakkaalta, naisia 146). Lisäksi infoihin, tapahtumiin ja kumppanikuntien työpajoilla tarjottuihin koulutuksiin osallistui runsas joukko myös hankkeen kohderyhmään kuulumattomia henkilöitä, joista ei ole kerätty raportoitavaa tietoa. Hankkeessa pyrittiin tavoittamaan erityisesti työttömiksi jääneitä vastavalmistuneita, mutta kohderyhmän haastavan tavoitettavuuden vuoksi asiakkuuksia käynnistettiin jo ennen valmistumista.

Hankkeessa aloitti 165 opiskelijaa ja 74 työtöntä. Loput asiakkaista olivat aloitustilanteessa työssä (23), yrittäjänä (5) tai työelämän ulkopuolella (3). Hankkeessa päättäessä 144 jatkoi opintojaan, 20 oli edelleen työssä, 20 työttömänä, 3 yrittäjänä ja 1 työelämän ulkopuolella. Hankkeen asiakkaista 103:n (38 % asiakkaista) voidaan katsoa olleen hankkeen aikana työnhakijoina, sillä myös hankkeen aikana valmistuneet sekä osa työelämän ulkopuolella olijoista ja yrittäjistä etsi aktiivisesti töitä tilanteensa muuttamiseksi. Tästä asiakasryhmästä 35 % (36 hlöä) työllistyi, 30 % (30 hlöä) ryhtyi aktiiviseen työnhakuun ja 7 % (7 hlöä) aloitti opinnot.

Hankkeen asiakkaista tapahtumaan osallistuneita oli 37 % ja ryhmäohjaukseen osallistuneita 12 %. Joko ainoana toimenpiteenä tai edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi yksilölliseen ohjaukseen osallistui 51 % asiakkaista. Hankkeen tapahtumiin, ryhmäohjauksiin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen osallistuttiin noin 2 000 tunnin verran (n. 285 päivää). Lukuun ei ole laskettu asiakkaiden itsenäistä työskentelyä, hankkeen tarjoamiin koulutuksiin osallistumista eikä työkokeiluun osallistumista, mikä ei kuulunut hankkeen varsinaisiin toimenpiteisiin. Lyhytkoulutuksia suoritettiin hankkeen aikana 35 kpl. Suosituin koulutus oli työturvallisuuskorttikoulutus. Kertaluontoisena kokeiluna asiakkaille suunniteltiin ja hankittiin rekrytointivideokoulutus.

Hankkeeseen osallistuneille asiakkaille hyötyjen ja vaikutusten voidaan katsoa olevan pitkävaikutteisia. Saadun palautteen perusteella ohjaukseen ja koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden itsetunto on vahvistunut, itseluottamus omiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla on kasvanut ja henkilön työnhakutaidot ovat parantuneet. Henkilö osaa esimerkiksi päivittää työnhaun asiakirjoja ja osaa etsiä työtä eri foorumeista ja muista kanavista oman alansa tyypillisillä tavoilla. Henkilö osaa myös hyödyntää laajemmin työllistymistä tukevia palveluita, esimerkiksi muiden hankkeiden ja julkisten ja järjestötahojen tarjoamia palveluita. Lisäksi henkilö on voinut saada koulutuksellista hyötyä, mikäli hän on osallistunut hankkeen aikana täydennys- tai lupakorttikoulutuksiin.

Sähköisten palvelujen kehittämisessä kokeiltiin mm. ohjauspäivystystä sosiaalisessa mediassa. Kokeilujen jälkeen todettiin perinteisten kanavien toimivan varsinaisessa ohjauksessa parhaiten. Työnantajatahot olivat mukana hankkeen järjestämissä eri aloille suunnatuissa koulutus- ja rekrytointitapahtumissa sekä pienemmissä tilaisuuksissa, joita kohdistettiin opintojaan päättämässä oleville opiskelijaryhmille. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 34 organisaatiota. Hanke on tuottanut ja julkaissut työllistymistä tukevaa materiaalia hankkeen kotisivuilla www.omapolku.com. Materiaalia voivat hyödyntää niin työnhakijat kuin työnhaun ohjausta tarjoavat tahot. Kotisivut ovat käytettävissä vuoden 2020 loppuun saakka.