Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20123

Hankkeen nimi: Learn Fast - kokeilevan kehittämisen ohjelma

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy

Organisaatiotyyppi: Suuryritys

Y-tunnus: 0773693-4

Jakeluosoite: PL 18

Puhelinnumero: +358447105364

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.prizz.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NORE MINNA KRISTIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.nore(at)prizz.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447105364

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän päivän menestyjillä on hyvä tilanneherkkyys ja he reagoivat ympäristönsä muutoksiin muita nopeammin. Tällainen taito tarvitaan yhä useampien yritysten osaamispääomaksi. Liiketoimintaa koskeva päätöksenteko tarvitsee todellista tietoa asiakkaiden valinnoista, jotta ratkaisuja uskalletaan tehdä. Ainoa tapa on kokeilla ja oppia.

Learn Fast - on kokeileva kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tuoda pk-kenttään kokonaan uusi, kokeilevampi kehittämisen kulttuuri. Perinteinen liiketoiminnan suunnittelu ei enää tuota riittävää näkemystä siitä, mihin suuntaan ja miten nopeasti pitää muuttua markkinoiden mukana. Suunnittelu-kulttuurin sijaan olisi tärkeää siirtyä kokeilemisen kulttuuriin, joka toisaalta varmistaa ideoiden jalostumisen useiden mielipiteiden kautta ja toisaalta rakentaa siltaa muutosten jalkauttamiselle. Oivallettuja mahdollisuuksia ei enää ole varaa hukata.

Tavoitteena on tuottaa pk-yrityksille vahvempaa tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista liiketoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi. Tämä saavutetaan olemalla enemmän vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, kokeilemalla ja testaamalla, ymmärtämällä, mikä liiketoiminnassa toimii sekä oikealla Can Do-mindsetilla.

Hankkeessa toteutetaan vuosittaiset, korkeatasoiset Mindset-seminaarit. Näiden lisäksi järjestetään räätälöityjä miniseminaareja kiinnostavista teemoista ja kokeilevan kehittämisen periaatteista. Uudet ajatukset otetaan kokeiluun Can Do-valmennuksissa, joiden avulla yritykset oppivat toisiltaan. Tasa-arvoinen työelämä ja tasa-arvojohtaminen huomioidaan läpileikkaavasti ja kokeiluja suunniteltaessa kannustetaan yrityksiä huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja diversiteetti kilpailukykytekijänä.

Näkyvät tulokset voidaan luonnollisesti aina mitata. Mielenkiintoisia valmiuksia syntyy myös, kun yritysten koko henkilöstö saavuttaa kyvyn ymmärtää uudella tavalla asiakkaiden kokemusta ja sen toteutumista valitussa liiketoimintamallissa. Strategian jalkauttamisessa suoraan asiakkailta kokeiluista saatava tieto toimii avainhenkilöiden oppimispääomana, jota kautta yrityksen muutoksen johtaminen nopeutuu oleellisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat mikro- ja PK-yritykset ja näiden henkilöstö sekä yritysmäisesti toimivat yhdistykset ja näiden henkilöstö. Hankkeen avoimiin tilaisuuksiin voivat osallistua kaikki.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat julkisen sektorin organisaatiot ja näiden henkilöstö, oppilaitokset, kauppakamarit, muut kehittäjäorganisaatiot ja yhdistykset. Nämä voivat osallistua hankkeen järjestämiin avoimiin tilaisuuksiin tai ne voivat olla tarvittaessa asiakkaan, sidosryhmän tai asiantuntijatahon edustajana läsnä PK-yritysten kehittämistoimenpiteessä, mikäli se on edellytyksenä kokeilun onnistumiselle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 334 624

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 362

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 419 551

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 390 497

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin

Kunnat: Ulvila, Pori, Harjavalta, Pomarkku, Merikarvia, Kokemäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on laadittu Prizztech Oy:n omana työnä SWOT-analyysi, jonka kautta on huomioitu sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeen aikana sekä tarkasteltavat näkökulmat. Hankkeen evaluoinnissa tutkitaan erikseen sukupuolinäkökulma, erilaiset sukupuoliroolit ja odotukset kokeellisessa kehittämisessä, mies- ja naisvaltaisten toimialojen ja työorganisaatioden erot sekä osallistuvien organisaatioiden monimuotoisuus (diversiteetti).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvoinen työelämä ja tasa-arvojohtaminen huomioidaan läpileikkaavasti hankkeen toiminnassa. Hankkeen toiminnassa kokeiluja suunniteltaessa kannustetaan huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja diversiteetti. Hankkeen aikana tutkitaan osallistuvien yritysten henkilöstön roolit ja tasa-arvon toteutuminen niiden toiminnassa. Apuna käytetään tarvittaessa asiantuntijoita. Hankkeen osatavoitteena on tasa-arvon toteutuminen työorganisaatioissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen evaluoinnissa tutkitaan erikseen sukupuolinäkökulma, erilaiset sukupuoliroolit ja odotukset kokeellisessa kehittämisessä, mies- ja naisvaltaisten toimialojen ja työorganisaatioden erot sekä osallistuvien organisaatioiden monimuotoisuus (diversiteetti).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Asiakkaan vaatimukset ohjaavat yritysten tarjoamaa voimakkaasti kestävän kehityksen suuntaan ja monipuolistavat tarjontaa. Vastuullisuus-ajattelu ja kestävä kehittämisen tapa, paikallisten palvelujen ja lähitalouden vahvistaminen vaikuttavat taloudellisen kestävyyden rakentumiseen. Esim. elintarvikkeiden osalta luodaan kestäviä vaihtoehtoja globaaleille tuotteille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Usein uudet palvelut ja tuotteet hyödyntävät uusia kanavia tai ne ovat jo kokonaan tai osin immateriaalisia. Myös varsinaisen fyysisen tuotteen uudistumista haetaan tuomalla siihen immateriaalisia, esim. palveluprosessin uusia toimintamalleja tueksi. Yrityksiä kannustetaan kokeilemaan myös sähköisen liiketoiminnan kanavia toiminnassaan. Sosiaalisen median uusia rooleja hyödynnetään laajasti.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Uudet palvelu- ja toimintamuodot suunnitellaan vähähiilisten periaatteiden mukaisesti, joten on todennäköistä, että niillä on vaikutusta myös verkostojen toimitus- ja logistiikkaketjuihin kustannustehokkuus ja resurssitehokkuus näkökulmasta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke vaikuttaa työhyvinvointiin luomalla merkityksellisyyttä ja osallisuutta työyhteisöihin. Samoin vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja sitä koskevan tiedon saanti luovat henkistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa kiinnitetään huomiota työorganisaatioiden monimuotoisuuteen, erilaisiin rooleihin sekä tasa-arvojohtamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Yritysten diversiteetti-ajattelun mukaisesti etsitään erilaisia kulttuurisia, etnisiä ja monimuotoisia kokeiluryhmiä toimintaan mukaan, jotta saadaan riittävän laadukasta tietoa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomen kilpailukyvyn kannalta on oleellista nähdä isoja strategisia linjoja siitä, mistä tulevaisuuden kilpailuetu syntyy jatkossa ja miten näitä mahdollisuuksia voi monitoroida. Yrityksiltä edellytetään siirtymistä suunnittelukulttuurista nopeampaan uudistumissykliin, koska markkinoiden muutosvauhti kiihtyy vauhdilla. Yritysjohdolla on iso haaste nähdä, mihin suuntaan kannattaisi liiketoimintaa kehittää, millaisella tarjoomalla kilpailukyky säilyy ja millaisella metodiikalla uudistumista pidetään yllä organisaatiossa.

Kokeileva kehittämien on laajasti nähty tehokkaimpana keinona nopealle uudistumiselle. Kansallisessa Työelämän kehittämisstrategiassa 2020 (TEM) nähdään ketterät, tulokselliset ja asiakkaidensa sekä muiden sidosryhmien kanssa vuorovaikutteiset yritykset Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä. Tällaiset yritykset luovat työtä ja ovat taloudellisesti menestyviä. Tuottavuuserot nähdään syntyvän työyhteisöjen sisällä siinä, miten työtä tehdään ja miten se muuttuu. Erityisenä vahvuutena nähdään rikastava vuorovaikutus muiden työpaikkojen, asiakkaiden, sidosryhmien sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Verkostoituminen ja innovointi nähdään talouskasvun moottoreina. Tavoitteen toteutumisessa on keskeisessä roolissa se, että organisaatioissa toimii myös sisäinen vuorovaikutus ja johtaminen tukee uudistumista.

Learn Fast -hankkeen tavoitteena oli tuoda PK-yrityskenttään kokeilevan kehittämisen kulttuuria. Hankkeen tavoitteena oli tutustuttaa yrityksiä kokeilevan kehittämisen metodiikkaan ja luoda toimintakulttuuria, jossa yritykset uudistuvat jatkuvasti vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Tavoitteena oli myös lisätä kokeilevan kehittämisen edellyttämää Can Do -mindsettiä ja sen merkitystä työhyvinvointiin työyhteisöissä. Tärkeää oli yritysten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen oppiminen ja oivaltaminen. Työmenetelminä olivat laajat Mind Set -seminaarit, Learn Fast miniseminaarit ja Can Do -työpajat.

Hankkeeseen osallistuneiden yritysten mukaan Learn Fast -hankkeen toiminnan nähtiin onnistuneen hyvin uusien näkökulmien avaajana ja se koettiin erityisen merkityksellisenä. Hankkeen toiminta oli osallistujien mukaan hyvin mielenkiintoista siksi, että se herätti paljon ajatuksia, eikä osallistuja päässyt helpolla. Hankkeessa käsitellyt teemat vaativat paljon oman ajattelun haastamista ja itsensä likoon laittamista, oman ajattelun haastamista, olemassa olevan kyseenalaistamista ja sen jälkeen johtamista ja soveltamista kokeilukulttuuria omin voimin käytäntöön. Hankkeen työpajoissa ja tilaisuuksissa toteutui vuorovaikutteisuus ja yhteisöllinen kehittäminen asiantuntijoiden ja muiden yritysten kanssa. Hankkeessa kehitettyä kokeilevan kehittämisen arviointityökalua voi hyödyntää myös hankkeen päätyttyä.