|
|
|
Hankekoodi: S20123
Hankkeen nimi: Learn Fast - kokeilevan kehittämisen ohjelma
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy
Organisaatiotyyppi: Suuryritys
Y-tunnus: 0773693-4
Jakeluosoite: PL 18
Puhelinnumero: +358447105364
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.prizz.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NORE MINNA KRISTIINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.nore(at)prizz.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447105364
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän päivän menestyjillä on hyvä tilanneherkkyys ja he reagoivat ympäristönsä muutoksiin muita nopeammin. Tällainen taito tarvitaan yhä useampien yritysten osaamispääomaksi. Liiketoimintaa koskeva päätöksenteko tarvitsee todellista tietoa asiakkaiden valinnoista, jotta ratkaisuja uskalletaan tehdä. Ainoa tapa on kokeilla ja oppia.
Learn Fast - on kokeileva kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tuoda pk-kenttään kokonaan uusi, kokeilevampi kehittämisen kulttuuri. Perinteinen liiketoiminnan suunnittelu ei enää tuota riittävää näkemystä siitä, mihin suuntaan ja miten nopeasti pitää muuttua markkinoiden mukana. Suunnittelu-kulttuurin sijaan olisi tärkeää siirtyä kokeilemisen kulttuuriin, joka toisaalta varmistaa ideoiden jalostumisen useiden mielipiteiden kautta ja toisaalta rakentaa siltaa muutosten jalkauttamiselle. Oivallettuja mahdollisuuksia ei enää ole varaa hukata.
Tavoitteena on tuottaa pk-yrityksille vahvempaa tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista liiketoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi. Tämä saavutetaan olemalla enemmän vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, kokeilemalla ja testaamalla, ymmärtämällä, mikä liiketoiminnassa toimii sekä oikealla Can Do-mindsetilla.
Hankkeessa toteutetaan vuosittaiset, korkeatasoiset Mindset-seminaarit. Näiden lisäksi järjestetään räätälöityjä miniseminaareja kiinnostavista teemoista ja kokeilevan kehittämisen periaatteista. Uudet ajatukset otetaan kokeiluun Can Do-valmennuksissa, joiden avulla yritykset oppivat toisiltaan. Tasa-arvoinen työelämä ja tasa-arvojohtaminen huomioidaan läpileikkaavasti ja kokeiluja suunniteltaessa kannustetaan yrityksiä huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja diversiteetti kilpailukykytekijänä.
Näkyvät tulokset voidaan luonnollisesti aina mitata. Mielenkiintoisia valmiuksia syntyy myös, kun yritysten koko henkilöstö saavuttaa kyvyn ymmärtää uudella tavalla asiakkaiden kokemusta ja sen toteutumista valitussa liiketoimintamallissa. Strategian jalkauttamisessa suoraan asiakkailta kokeiluista saatava tieto toimii avainhenkilöiden oppimispääomana, jota kautta yrityksen muutoksen johtaminen nopeutuu oleellisesti.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat mikro- ja PK-yritykset ja näiden henkilöstö sekä yritysmäisesti toimivat yhdistykset ja näiden henkilöstö. Hankkeen avoimiin tilaisuuksiin voivat osallistua kaikki.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat julkisen sektorin organisaatiot ja näiden henkilöstö, oppilaitokset, kauppakamarit, muut kehittäjäorganisaatiot ja yhdistykset. Nämä voivat osallistua hankkeen järjestämiin avoimiin tilaisuuksiin tai ne voivat olla tarvittaessa asiakkaan, sidosryhmän tai asiantuntijatahon edustajana läsnä PK-yritysten kehittämistoimenpiteessä, mikäli se on edellytyksenä kokeilun onnistumiselle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 334 624
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 362
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 419 551
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 390 497
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin
Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Harjavalta, Pori, Ulvila, Kokemäki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 45
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40
Suunniteltu: 95
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Asiakkaan vaatimukset ohjaavat yritysten tarjoamaa voimakkaasti kestävän kehityksen suuntaan ja monipuolistavat tarjontaa. Vastuullisuus-ajattelu ja kestävä kehittämisen tapa, paikallisten palvelujen ja lähitalouden vahvistaminen vaikuttavat taloudellisen kestävyyden rakentumiseen. Esim. elintarvikkeiden osalta luodaan kestäviä vaihtoehtoja globaaleille tuotteille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Usein uudet palvelut ja tuotteet hyödyntävät uusia kanavia tai ne ovat jo kokonaan tai osin immateriaalisia. Myös varsinaisen fyysisen tuotteen uudistumista haetaan tuomalla siihen immateriaalisia, esim. palveluprosessin uusia toimintamalleja tueksi. Yrityksiä kannustetaan kokeilemaan myös sähköisen liiketoiminnan kanavia toiminnassaan. Sosiaalisen median uusia rooleja hyödynnetään laajasti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Uudet palvelu- ja toimintamuodot suunnitellaan vähähiilisten periaatteiden mukaisesti, joten on todennäköistä, että niillä on vaikutusta myös verkostojen toimitus- ja logistiikkaketjuihin kustannustehokkuus ja resurssitehokkuus näkökulmasta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke vaikuttaa työhyvinvointiin luomalla merkityksellisyyttä ja osallisuutta työyhteisöihin. Samoin vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja sitä koskevan tiedon saanti luovat henkistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota työorganisaatioiden monimuotoisuuteen, erilaisiin rooleihin sekä tasa-arvojohtamiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Yritysten diversiteetti-ajattelun mukaisesti etsitään erilaisia kulttuurisia, etnisiä ja monimuotoisia kokeiluryhmiä toimintaan mukaan, jotta saadaan riittävän laadukasta tietoa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Suomen kilpailukyvyn kannalta on oleellista nähdä isoja strategisia linjoja siitä, mistä tulevaisuuden kilpailuetu syntyy jatkossa ja miten näitä mahdollisuuksia voi monitoroida. Yrityksiltä edellytetään siirtymistä suunnittelukulttuurista nopeampaan uudistumissykliin, koska markkinoiden muutosvauhti kiihtyy vauhdilla. Yritysjohdolla on iso haaste nähdä, mihin suuntaan kannattaisi liiketoimintaa kehittää, millaisella tarjoomalla kilpailukyky säilyy ja millaisella metodiikalla uudistumista pidetään yllä organisaatiossa.
Kokeileva kehittämien on laajasti nähty tehokkaimpana keinona nopealle uudistumiselle. Kansallisessa Työelämän kehittämisstrategiassa 2020 (TEM) nähdään ketterät, tulokselliset ja asiakkaidensa sekä muiden sidosryhmien kanssa vuorovaikutteiset yritykset Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä. Tällaiset yritykset luovat työtä ja ovat taloudellisesti menestyviä. Tuottavuuserot nähdään syntyvän työyhteisöjen sisällä siinä, miten työtä tehdään ja miten se muuttuu. Erityisenä vahvuutena nähdään rikastava vuorovaikutus muiden työpaikkojen, asiakkaiden, sidosryhmien sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Verkostoituminen ja innovointi nähdään talouskasvun moottoreina. Tavoitteen toteutumisessa on keskeisessä roolissa se, että organisaatioissa toimii myös sisäinen vuorovaikutus ja johtaminen tukee uudistumista.
Learn Fast -hankkeen tavoitteena oli tuoda PK-yrityskenttään kokeilevan kehittämisen kulttuuria. Hankkeen tavoitteena oli tutustuttaa yrityksiä kokeilevan kehittämisen metodiikkaan ja luoda toimintakulttuuria, jossa yritykset uudistuvat jatkuvasti vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Tavoitteena oli myös lisätä kokeilevan kehittämisen edellyttämää Can Do -mindsettiä ja sen merkitystä työhyvinvointiin työyhteisöissä. Tärkeää oli yritysten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen oppiminen ja oivaltaminen. Työmenetelminä olivat laajat Mind Set -seminaarit, Learn Fast miniseminaarit ja Can Do -työpajat.
Hankkeeseen osallistuneiden yritysten mukaan Learn Fast -hankkeen toiminnan nähtiin onnistuneen hyvin uusien näkökulmien avaajana ja se koettiin erityisen merkityksellisenä. Hankkeen toiminta oli osallistujien mukaan hyvin mielenkiintoista siksi, että se herätti paljon ajatuksia, eikä osallistuja päässyt helpolla. Hankkeessa käsitellyt teemat vaativat paljon oman ajattelun haastamista ja itsensä likoon laittamista, oman ajattelun haastamista, olemassa olevan kyseenalaistamista ja sen jälkeen johtamista ja soveltamista kokeilukulttuuria omin voimin käytäntöön. Hankkeen työpajoissa ja tilaisuuksissa toteutui vuorovaikutteisuus ja yhteisöllinen kehittäminen asiantuntijoiden ja muiden yritysten kanssa. Hankkeessa kehitettyä kokeilevan kehittämisen arviointityökalua voi hyödyntää myös hankkeen päätyttyä.