Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20124

Hankkeen nimi: Hyvinvoinnin lisääminen hoiva-alalla kulttuuritoiminnan keinoin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää muokkaa kuntauudistus ja sen osana palvelurakenteen uudistaminen. STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012-2015 linjaa tavoitteekseen eriarvoisuuden vähentämisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestämisen asiakaslähtöisesti. Painopiste on siirretty ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Eri ammattiryhmien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyöosaamista on vahvistettava. Valtakunnallisena tavoitteena on, että suurin osa kansalaisista asuisi omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Laitoshoidon laadullisena haasteena on vähentää organisaatiolähtöisyyttä, laitoskulttuurin tunnuspiirteitä ja lisätä asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä koskeviin päätöksiin.

Hanketta on valmisteltu yhteistyössä koulutus- ja tutkimustahojen sekä työelämän kanssa. Hankkeen suunnittelussa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun konservatorio, Itä-Suomen yliopisto, Taiteen edistämiskeskus, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä lisäksi työelämäpuolelta julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja säätiön edustus. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut työelämän tarpeista lähtevä hankesuunnittelu. Hankkeen aikana tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä juurrutetaan toiminnot osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan arkea niin, että ne jatkuvat myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen tavoitteita ovat:
- tarjota ja kehittää työvälineitä ja koulutusta, jotta hoitoalan henkilökunta voi hyödyntää omaa kulttuurista osaamistaan ja luovuuttaan työssään asiakkaiden hyväksi.
- juurruttaa uudenlainen sosiokulttuurinen toiminta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan arkeen, jota henkilökunta voi toteuttaa yhdessä asiakkaiden kanssa
- reflektoida, todentaa ja tuoda näkyväksi sosiokulttuurisen toiminnan kokemuksia ja vaikutuksia, niin että toimintaa voidaan levittää edelleen muihin työyhteisöihin

Tavoitteisiin johtavia toimenpiteitä ovat:
- sosiokulttuurisen hoitotyön koulutusosion suunnittelu ja pilotointi osaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) sekä täydennyskoulutuskokonaisuus sote-alalla jo työskenteleville;
suunnittelu ja pilotointi tapahtuu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan työelämätahon kanssa.
- Sosiokulttuurisen hoitotyön koulutettavien osallistaminen hoitotyön käytännön arkeen niin että he itse tuottavat ja ohjaavat taidelähtöistä toimintaa.
- tuotetaan kirjallisia sosiokulttuurisen työn käytäntöihin liittyviä ohjeistuksia sote-alalle.

Hankkeen tuloksena on
1) vahvistettu työelämän ja toisen asteen sekä aikuiskoulutuksen yhteistyötä,
2) edistetty hyvinvointialojen sekä luovien alojen yhteisiä kehittämistoimia,
3) kehitetty koulutustarjonnan osuvuutta sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeet huomioon ottaen,
4) edostetty työssä olevien osaamista ja ammattitaitoa sekä
5) vahvistettu elinikäistä oppimista

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Sosiaali- ja terveysalan yritysten ja organisaatioiden johto.
Johdon sitoutumisen kautta muu henkilökunta.
- Sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunta, suurimpana ryhmänä lähihoitajat.
- Lähihoitajaopiskelijat, jotka opiskelevat alaa toisena tutkintonaan ja joiden ensimmäinen tutkinto on taide-/kulttuurialalta.
- Muut lähihoitajaopiskelijat.
- Hyvinvointialan opettajat ja kouluttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Karelia AMK-opiskelijat ja –opettajat (koulutusosioiden pilotointi)
- Sosiaali- ja terveysalan asiakkaat/potilaat.
- Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden/potilaiden omaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 809

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 809

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 054

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 302 349

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Kontiolahti, Joensuu, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 211

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty Lapin Letka -hankkeen kehittämän Suvauskoneen avulla, joka auttaa hanketoimijoita sukupuolivaikutusten arvioinnissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma mahdollisimman hyvin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on päätavoitteeltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
ei vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeella luodaan hyvinvointia sekä välillisesti että välittömästi.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

1. Tarjota ja kehittää työvälineitä ja koulutusta, jotta hoitoalan henkilökunta voi hyödyntää omaa kulttuurista osaamistaan ja luovuuttaan työssään asiakkaiden hyväksi.
2. Juurruttaa uudenlainen sosiokulttuurinen toiminta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan arkeen, jota henkilökunta voi toteuttaa yhdessä asiakkaiden kanssa.
3. Reflektoida, todentaa ja tuoda näkyväksi sosiokulttuurisen toiminnan kokemuksia ja vaikutuksia, niin että toimintaa voidaan levittää edelleen muihin työyhteisöihin.

Tavoitteisiin johtaneita toimenpiteitä olivat täydennyskoulutuskokonaisuuden suunnittelu ja pilotointi sosiaali- ja terveysalalla jo työskenteleville hoitajille. Pilotoinnissa olivat mukana Honkalampi-säätiön kuusi palvelukotia sekä Juuan kunnan (myöh. Siun soten) kolme asumispalveluyksikköä. Pilotoinnin aikana sosiokulttuurisen hoitotyön koulutettavat osallistettiin yhdessä heidän asiakkaidensa kanssa hoitotyön käytännön arkeen niin, että hankkeen päätyttyä hoitajat pystyvät itse tuottamaan ja ohjaamaan taidelähtöistä toimintaa omassa toimintaympäristössään. Pilotointiin kuuluneissa työpajamuotoisissa koulutuksissa toimivat kouluttajina taide- ja kulttuurialan ammattilaiset. Työpajoja toteutettiin kaikkiaan 24 kpl.

Lisäksi hankehenkilöstö osallistui sosiokulttuurisen hoitotyön koulutusosion suunnitteluun, joskin varsinaisesti uuden valtakunnallisen valinnaisen tutkinnonosan suunnittelusta vastasi Opetushallituksen asettama tutkinnonuudistustyöryhmä. Tutkinnon uudistaminen liittyy ammatillisen koulutuksen reformiin, joka tuli voimaan 1.1.2018. Uusi valinnainen tutkinnonosa (Toiminnalliset menetelmät ja luonnon hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä) tulee koulutustarjontaan 1.8.2018 osaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opintoja (lähihoitaja).

Hankkeen toiminnan tuloksena pilottikohteisiin juurtui uusia sosiokulttuurisen työn toimintamalleja. Pilotoinnin tuloksena luotiin sosiokulttuurisen työn ja toiminnan koulutusmodulit hakijaorganisaation koulutustarjontaan ja laadittiin sosiokulttuurisen työn menetelmäopas, johon koottiin kirjalliset sosiokulttuurisen työn käytäntöihin liittyvät ohjeistukset sosiaali- ja terveysalalle. Menetelmäopas julkaistaan osoitteessa www.riveria.fi
ja hankkeen aikana toteutettiin kaksivaiheinen hyvinvointitutkimus, jonka raportti on saatavilla osoitteessa www.riveria.fi.