|
|
|
Hankekoodi: S20128
Hankkeen nimi: Yhdessä takuuseen – koulutustakuun varmistaminen Uudellamaalla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Uudenmaan liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0201296-1
Jakeluosoite: Esterinportti 2 B
Puhelinnumero: 09 4767 411
Postinumero: 00240
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.uudenmaanliitto.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Heinonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.heinonen(at)uudenmaanliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 706 3310
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke selkeyttää ja yhtenäistää koulutustakuun toteuttamisen käytäntöjä ja luo koulutuksen järjestäjille toimintamallin koulutustakuun toteuttamiseen ja ilman toisen asteen opiskelupaikkaa olevien nuorten ohjaamiseen Uudellamaalla. Toimintamalli sisältää toimeenpanosuunnitelman. Koulutuksen järjestäjien yhteinen toimintamalli koulutustakuun toteuttamiseen tehostaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita ja sitä kautta koulutustakuun toteuttamista, minkä seurauksena peruskoulun päättäneiden nuorten koulutukseen pääsy helpottuu ja koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö tiivistyy.
Hankkeen kesto on kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Hankkeen toteuttajana ja koordinoivana tahona toimii Uudenmaan liitto ja yhteistyökumppaneina on 20 toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Hankkeeseen palkataan kokoaikaisesti työskentelemään projektipäällikkö ja osa-aikainen projektityöntekijä, jotka ovat vastuussa toimenpiteiden toteuttamisesta. Projektihenkilöstön käytännön työn tueksi perustetaan työryhmä, johon kuuluu oppilaitosten keskeistä ohjaushenkilöstöä. Projektihenkilöstö saa työryhmältä tukea ja ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, miten neuvonta- ja ohjauspalvelut oppilaitoksissa toimivat. Työryhmätyöskentelyllä myös varmistetaan hankkeen tulosten käyttöönotto oppilaitoksissa.
Hankkeen toteuttamisvaiheet ovat:
1. Yhdessä oppilaitosten ohjaushenkilöstön kanssa selvitetään ammatillisissa oppilaitoksissa koulutustakuun toteuttamiseksi tehdyt toimenpiteet ja siihen liittyvät haasteet. Näitä toimenpiteitä ovat esim. NAO-koulutukset, avoin ammattiopisto ja perusopetuksen jälkeiset valmistavat koulutukset(mm. lisäopetus, ammattistartti, oppisopimuksen ennakkojakso).
Mahdollisuuksien mukaan ollaan yhteydessä myös peruskoulujen opinto-ohjaajiin, lähinnä ammatillisen koulutuksen ohjaushenkilöstön kautta. Uudenmaan laajuuden ja suuren väestömäärän takia tiiviimpi yhteydenpito ei ole hankkeen puitteissa mahdollista.
Kartoitetaan, minkälaista yhteistyötä koulutuksen järjestäjät tekevät keskenään nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden osalta. Yhteydessä kuntien etsivään nuorisotyöhön kartoitetaan ilman toisen asteen opiskelupaikkaa olevien nuorten ohjauksen käytäntöjä.
Selvitetään miten koulutuksen järjestäjät seuraavat ja arvioivat koulutustakuun toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehdään kuvaus seurannan laadullisista mittareista. Mittarit liittyvät perus- ja toisen asteen nivelvaiheeseen ja niillä kuvataan mm. koulutukseen tulevia ja ulos jääviä nuoria. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös koulutukseen pääsevien ja ulos jäävien opiskelijoiden sukupuolijakaumaan ja aliedustettuihin ryhmiin, kuten vammaisiin ja maahanmuuttajiin.
Selvityksen perusteella saadaan kokonaiskuva koulutustakuuta toteuttavista ja jo toteutetuista toimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä mahdollisista puitteista niissä.
2. Tehdään johtopäätökset ensimmäisessä vaiheessa löydetyistä parhaista käytännöistä ja toimenpidesuositukset niihin perustuen; millä tavoin ja miltä osin yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja mahdollisesti toisen asteen ja perusasteen välillä tulisi lisätä? Laaditaan ehdotus koulutuksen järjestäjien yhteiseksi toimintamalliksi koulutustakuun toteuttamiseen ja ilman toisen asteen opiskelupaikkaa olevien nuorten ohjaamiseen ottaen huomioon maakunnan osa-alueiden mahdollisesti erilaiset tarpeet.
3. Käynnistetään yhteisesti luodun toimintamallin / luotujen toimintamallien toteuttaminen, sisältäen toimeenpanosuunnitelman.
4. Toimintamallin/-mallien jalkauttamiseksi järjestetään neljä seutukohtaista koulutustilaisuutta mukana olevien oppilaitosten ohjaushenkilöstölle. Koulutustilaisuuksilla varmistetaan nuorten ohjauksen parissa työskentelevien henkilöiden osallistuminen hankkeen tuloksiin ja tiedon siirtyminen niille, jotka sitä työssään tarvitsevat.
Hankkeessa tuotetaan käsikirja Uudenmaan toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa nuorten tieto-, ohjaus- ja neuvontapalveluissa työskenteleville henkilöille, sisältäen hankkeessa syntyneen toimintamallin ja ohjeet toteuttamiseen käytännön ohjaustilanteissa. Tehdään myös laadullinen mittari tai mittaristo koulutustakuun toteuttamisen arvioimiseksi. Hankkeen tulokset esitetään raportissa, joka julkistetaan seminaarissa hankkeen päättyessä.
Uudellamaalla toimivat toisen asteen ammatilliset koulutuksen järjestäjät sekä niiden koulutustakuun ja ohjauksen parissa toimiva henkilöstö, kuten opinto-ohjaajat, opintosihteerit, etsivän nuorisotyön ohjaajat jne.
Hankkeessa ovat mukana seuraavat toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät, jotka osallistuvat hankkeeseen myös rahoittamalla sitä:
1. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
2. Haaga Instituutti-säätiö (Haaga-Perho)
3. Helmi Liiketalousopisto Oy
4. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Helsingin diakoniaopisto)
5. Helsinki Business College Oy (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto)
6. Hyria koulutus Oy
7. Invalidiliitto ry (Validia Ammattiopisto)
8. Invalidisäätiö (Keskuspuiston ammattiopisto)
9. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto, Edupoli)
10. Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. (Kanneljärven Opisto)
11. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria)
12. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda)
13. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (Luksia)
14. Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry (Helsingin Maalariammattikoulu)
15. Oy Porvoo International College Ab (Point College)
16. Pop & Jazz Konservatorion Säätiö (Pop & Jazz Konservatorio)
17. Kirkkopalvelut ry (Seurakuntaopisto)
18. Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö (SKY-Opisto)
19. Työtehoseura ry
20. Vantaan kaupunki (Vantaan ammattiopisto Varia)
Peruskoulun päättäneet, alle 30-vuotiaat uusmaalaiset nuoret, jotka ovat koulutustakuun piirissä, eli vailla toisen asteen koulutuspaikkaa, sekä keskeyttämisuhan alla olevat toisen asteen opiskelijat. Peruskoulujen opinto-ohjaajat, joilta saadaan tietoa nuorista, joilla on riski jäädä ilman toisen asteen koulutuspaikkaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 007
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 189 238
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 231 191
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 294
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan
Kunnat: Lohja, Porvoo, Hyvinkää, Inkoo, Myrskylä, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Pornainen, Järvenpää, Sipoo, Kirkkonummi, Pukkila, Hanko, Karkkila, Askola, Loviisa, Espoo, Lapinjärvi, Vantaa, Raasepori, Mäntsälä, Siuntio, Helsinki, Kauniainen, Kerava
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Välillisiä vaikutuksia siten, että luonnonvaroja säästetään toteuttamalla materiaaleja suurimmaksi osaksi sähköisessä, ei paperisessa muodossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeen vaatimat matkat eri puolille Uuttamaata tehdään hankehenkilöstön osalta pääsääntöisesti julkisilla kulkuvälineillä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Nämä teemat eivät varsinaisesti ole hankkeen kohteena, mutta välillisesti mukana, koska ne huomioidaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Nämä teemat eivät varsinaisesti ole hankkeen kohteena, mutta välillisesti mukana, koska ne huomioidaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Natura-kohteet huomioidaan välillisesti osana ammatillista koulutusta, jossa sitä käsitellään luonnonsuojelukohteiden ohella luonnonvaroja käsittelevillä aloilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Jätteiden syntyminen on hankkeessa vähäistä, koska painettua materiaalia tuotetaan vain vähän. Hankkeessa hyödynnetään myös olemassa olevia toimistotarvikkeita ja muita materiaaleja, joten hanke ei sinänsä synnytä kovin paljon jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeessa ei suoranaisesti vaikuteta uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mutta aihe huomioidaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| Koulutusta kehittämällä pyritään välillisesti myös paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiseen. Koulutuksen järjestäjät ovat huomioineet kestävän kehityksen omissa strategioissaan, joka niiden kautta huomioidaan myös hankkeessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeella tähdätään koulutustakuuta toteuttavien toimenpiteiden kehittämiseen, mikä käsittää mm. oppilaitosten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, eli hankkeella on suoraan vaikutusta aineettomien palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Liikkuminen hankkeen eri kohteiden eli oppilaitosten välillä pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen tavoite: koulutustakuun varmistaminen ja siihen paremmin vastaaminen, edistää suoraan hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävän laadullisen mittarin tai mittariston toteuttamisessa otetaan huomioon koulutukseen pääsevien ja sieltä ulos jäävien sukupuolijakauma, joten hankkeella on vaikutusta tasa-arvon edistämiseen, mutta se ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 10 |
| Hankkeella tähdätään koulutustakuuta tehostamalla koulutuksen eriarvoisuuden vähentämiseen, kiinnittämällä huomiota toisen asteen koulutuksessa aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja vammaisten, koulutukseen pääsyyn. Välilliset vaikutukset ovat välittömiä vaikutuksia suuremmat, koska koulutukseen pääsyn parantaminen parantaa aliedustettujen ryhmien yhteiskunnallista asemaa myös yleisemmällä tasolla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Kulttuuriympäristöön vaikutetaan välillisesti ammatillisen koulutuksen kautta, jossa otetaan huomioon paikallisen ympäristön ja perinteiden kunnioitus ja säilyttäminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Myös ympäristöosaamiseen vaikutetaan välillisesti osana ammatillista koulutusta, jossa käsitellään ympäristön huomioimista siten kuin se opiskeltavan alan kannalta on relevanttia. | ||
Hankkeessa on kartoitettu koulutustakuun toteutumista Uudellamaalla sekä jaettu tietoa, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.
Hankkeessa on selvitetty, miten maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjät Uudellamaalla toteuttavat nuorten koulutustakuuta, ja millaisia haasteita sen toteutumiseen liittyy. Hankkeessa toteutetuissa selvityksissä on kartoitettu etsivän nuorisotyön ja peruskoulun oppilaanohjauksen käytänteitä ja haasteita sekä luotu katsaus Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO) ja maahanmuuttajataustaisten nuorten ammatilliseen koulutukseen. Selvityksiä varten koottiin aineistoa sähköisillä kyselyillä Uudenmaan peruskoulun opinto-ohjaajilta sekä etsivää nuorisotyötä tekeviltä. Lisäksi koulutuksen järjestäjien edustajilta koottiin tietoa ja näkemyksiä tilaisuuksissa, joissa käsiteltiin Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) toteutumista ja maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusta ja ohjausta.
Hankkeessa on koottu tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koulutustakuun toteuttamisen parantamiseksi. Hankkeen verkostossa ja tilaisuuksissa on jaettu oppilaitosten ja muiden toimijoiden hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeen aikana koottuja aineistoja ja näkökulmia on hyödynnetty hankkeessa tuotetussa sähköisessä ohjauskirjassa. Nuorten ohjauksen parissa toimiville suunnattuun ohjauskirjaan on koottu tilastoja, tutkimusta, asiantuntijanäkökulmia, suosituksia ja hyviä toimintamalleja. Ohjauskirjasta on tehty englanninkielinen tiivistelmä.
Toimintamallien jalkauttamiseksi järjestettiin neljä seututilaisuutta mukana olevien oppilaitosten ohjaushenkilöstölle ja laajemmalle joukolle ohjauksen ammattilaisia. Seututilaisuuksissa esiteltiin hankkeen tuloksia, toimintamalleja, asiantuntijanäkökulmia sekä sähköistä ohjauskirjaa.
Hankkeen aikana toteutettiin opintomatkat Hollantiin ja Viroon. Opintomatkoilla tutustuttiin maissa käytössä oleviin ohjausmalleihin ja opintojen keskeyttämistä ehkäiseviin toimiin. Opintomatkojen tarkoituksena oli tuoda koulutustakuun ja ammatillisen koulutuksen tarkasteluun eurooppalaista näkökulmaa ja mahdollisia hyviä käytäntöjä kehitettäväksi oman järjestelmämme tueksi. Viron opintomatkan tuloksena toteutettiin Helsingissä suomalaisvirolainen yhteisseminaari otsikolla ”Alaikäisten ja nuorten aikuisten turvapaikanhakijoiden tilanne, kotoutuminen ja koulutuspolut”. Tilaisuus vastasi akuuttiin tiedon tarpeeseen, joka oli noussut nopeasti muuttuneessa turvapaikanhakijatilanteessa.
Lisäksi hankkeessa on järjestetty erilaisia workshoptapaamisia ja koulutusluonteisia tilaisuuksia, joissa keskusteltiin Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta, opiskelumotivaatiosta sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä nuorisolain näkökulmista toisen asteen ammatillisten oppilaitosten osalta.
Hankkeen nettisivuilla on tiedotettu hankkeen tapahtumista, koottu aineistoja tilaisuuksien pohjalta ja julkaistu asiantuntijakatsauksia. Hankkeen tulokset on koottu hankkeen loppuraporttiin, jota jaettiin myös hankkeen päätösseminaarissa 6.4.2017. Raportti on luettavissa hankkeen kotisivuilla yhdessakoulutustakuuseen.fi
Hankkeen kesto on ollut kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Hankkeen toteuttajana ja koordinoivana tahona on toiminut Uudenmaan liitto ja yhteistyökumppaneina 20 toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Hankkeessa on työskennellyt kokoaikainen projektipäällikkö ja osa-aikainen projektityöntekijä, jotka ovat vastuussa toimenpiteiden toteuttamisesta. Projektihenkilöstön käytännön työn tukena on toiminut työryhmä (projektiryhmä), johon kuului oppilaitosten keskeistä ohjaushenkilöstöä.