Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20129

Hankkeen nimi: Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin Lämärit Ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0427297-8

Jakeluosoite: Länkimaantie 3

Puhelinnumero: 044 574 8814

Postinumero: 94600

Postitoimipaikka: KEMI

WWW-osoite: http://www.keminlamarit.com/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Mäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.keminlamarit(at)gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 848 0539

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Kärpät 46 ry, 0187701-5
Rovaniemen kiekko, 0834550-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä -hankkeessa kolme pohjoista seuraa hakevat muutosta paikallisten työ- ja koulutuspoluille valmentavien/valmistavien kevyiden palvelupolkujen toteuttamiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Kevyet palvelupolut tarkoittavat ennakoivia ja ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla vältetään nuorten ajautumista suoraan julkisen sektorin lakisääteisten palveluiden piiriin. Nykyisten palveluiden piirissä on paljon nuoria, joiden eteenpäin auttamiseksi riittää huomattavasti kevyemmät omaehtoista aktiviisuutta tukevat palvelut. Palveluun ohjaus tapahtuu julkisen sektorin toimesta, mutta toteuttajana ovat kolmannen sektorin toimijat. Harrastustoiminnalla nähdään olevan hyvinvointia ja osallisuutta lisäävä merkitys. Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä rakennetaan ennakoivia hyvinvointipalvelupolkuja.

Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan käytännössä kolmannen sektorin palvelutuotanto- ja palveluosaamista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla. Lisäksi etsitään uusia yhteistyömahdollisuuksia perinteisten julkisen sektorin hyvinvointialojen (sosiaali ja terveys) sekä ennakoivaan työhön luontaisesti panostavan koulun kanssa. Käytännön yhteistyössä luodaan paikallisia kehittämisen toimintamalleja kolmella alueellisella pilotilla. Yhteinen hanke mahdollistaa pienen toimijoiden kehittämistoiminnan vertaistuen ja kokemusten vaihdon kautta. Samalla paikallinen toiminta kytkeytyy osaksi laajempaa kehittämiskokonaisuutta. Hankkeessa kehittäjän ja mobilisaattorin roolissa ovat seurat julkisen sektorin toimijoiden sijaan. Tämä mahdollistaa toisentyyppisen näkökulman ja painotuksen hankkeen toteutukseen.

Yhteishankkeessa alueellisia pilotteja on kolme: Rovaniemi, Kemi ja Oulu. Jokainen pilotti muotoutuu omien paikallisten verkostojen ja tarpeidensa mukaiseksi. Hankkeessa tehtävät kokeilut edellyttävät yhteistyötä julkisen palvelutuotannon kanssa "ennakoivien hyvinvointipalvelupolkujen" rakentamiseksi. Kaikkia hakijoita yhdistää tarve etsiä uusia seuratyönmalleja (yhteiskuntavastuun ulottuvuus), palvelutapoja ja tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja kokeilla paikallisia seurojen ja kuntien yhteistyöhön perustuvia ennakoivia hyvinvointipalveluita työelämän ulkopuolella olevien nuorten osallisuuden ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Yleinen tavoite on jaettu neljään osatavoitteeseen ja toimintapakettiin :

TP 1 Seurojen vapaaehtoistyön resurssien suuntaaminen kilpailu- ja harrasteurheilutoiminnasta laajempaan yhteiskunnalliseen toimintaan
TP 2 Ennakoivaan toimintaan perustuvien paikallisten "kevyiden palvelupolkujen" rakentaminen
TP 3 Matalankynnyksen nuorten osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä edistävät seuratyön toimintamuotojen kehittäminen ja kokeilu
TP 4 Sosiaalista osallisuutta parantavien paikallisten palveluinnovaatioiden mallintaminen ja levittäminen.

TP 1 osatavoite liittyy seurojen tarpeeseen laajentaa nuorisoon kohdentuvaa toimintaansa varsinaista lajin harrastamista laajemmalle. Eri lajien lajiliitot (mm Jääkiekkoliitto) on nostanut yhteiskuntavaikuttamisen ja -vastuun osaksi valtakunnallista strategiaa. Seurat nähdään alueellisina osallistajina ja seuroissa on paljon erilaisia myös jään ulkopuolella tapahtuvia aktiviteetteja, joihin nuoret voivat osallistua.
TP 2 tähtää pilottikaupunkien ja seurojen väliseen yhteiseen palvelusuunnitteluun ja palveluunohjaukseen. Kunnan viranomainen ohjaa seuroihin nuoria, jotka hyötyvät eniten ennakoivista toimenpiteistä, käytännössä harrastamisesta ja osallisuudesta seurayhteisöön. Palvelusisällöt suunnitellaan yhteistyönä seuran, kunnan ja nuoren välillä.
TP 3 hyödynnetään harrastusyhteisöissä ja seuroissa olevia työtehtäviä, joihin osallistaminen lisää nuorten aktiivisuutta ja itsetuntoa. Nuorten identiteetti vahvistuu, kun he saavat onnistumisen kokemuksia heitä kiinnostavien ja heidän tilanteesta mukaan oikein mitoitettujen tavoitteiden toteutumisen myötä.
TP 4 ajatuksena on kolmikannassa (kunta, seura ja nuori) pohtia uusia paikallisia ja alueellisia osallistamisen mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa myös kolmen pohjoisen pilotin kokemusten vaihtamista ja vastaaviin kansainvälisiin kokeiluihin tutustumista. Palveluinnovaatiot levitetään kansallisesti Suomen Jääkiekkoliiton koulutusorganisaation avulla.

Urheiluseurojen vapaehtoistyön resurssien systemaattinen hyödyntäminen osana virallista palvelutuotantoa on vielä iso hyödyntämätön potentiaali. Osallisuutta rakennettaessa harrastukset ja seurojen tarjoamat muut mahdollisuudet ovat luontaisesti lähellä nuoria. Kevyillä ennakoivilla toimintatavoilla parannetaan osalistuvien työ- ja toimintakykyä. Yhteistoteutus julkisen sektorin kanssa mahdollistaa toiminnan jatkumisen hankkeen jälkeen. Kolme pohjoista erikoisseuraa hakevat yhdessä kuntien kanssa paikallisille työ- ja koulutuspoluille valmentavien/valmistavien kevyiden palvelupolkujen toteuttamistapoja.

Uuden ohjelmakauden kevennetty talousseurantamalli yhdistettynä maksatuskäytänteitä helpottavaan ennakkoon mahdollistavat laajempien kolmannen sektorin tarpeista lähtevien kehittämishankkeiden käynnistämisen. Tarkastelukulman muutoksella on saavutettavissa lisäarvoa julkisen sektorin ja kolmannen sektorin palvelutuotannon ja -suhteen määrittelyssä. Seurakonsortiovetoisuus itsessään on uutuusarvo. Seurojen merkitys pienten paikallisten alueiden (kaupunginosa) palvelutuotannossa on merkittävä. Taideperusteisten työmenetapojen ja palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen palvelutarpeiden ja -polkujen määrittelyssä on uutta seuratyöntekijöille. Voidaan olettaa, että taidelähtöisten menetelmien käyttäminen nostaa esiin seuroista ja seuratyöntekijöistä vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Taitedeperustaisten työ- ja toimintatapojen avulla seuratyötekijät etsivät yhdessä nuoren kanssa vuorovaikutuksen tapoja, joista he ovat kiinnostuneita. Käytännössä on kyse nuorten osallistamisesta heitä koskevien palveluiden suunnitteluun. Yhdessä kokeilemalla löydetään uusia tulokulmia ennestään tuttuihin asioihin ja tapoja toimia jotka kiinnostavat nuoria. Samalla syntyy mahdollisesti myös innovatiivisia tilanteeseen sopivia toimintatapoja. Perinteisten hyvin institutionaalisten piirteiden kuormittamien palvelurakenteiden rinnalle synnytetään kontrollista vapaata tilaa, joka on vapaa aikuislähtöisistä toiveista ja määrittelyistä miten nuoren tulisi olla suhteessa itseensä ja maailmaan.

Seuratyössä tarvitaan monenlaisia tapoja kommunikoida nuorten kanssa. Tässä tehtävässä voi olla avuksi symbolinen etäisyys, taiteen metaforinen suoja. Itseilmaisuun vapauttava suoja voi tarjoutua vaikkapa (seura)roolivaatteiden, harrastusvälineiden tai perinteisestä taiteellisesta työskentelystä lainatuista välineistä (video, musiikki, verkkomedia yms). Joidenkin nuorten kohdalla toiminnallinen tai taiteelliseen itseilmaisuun perustuva työskentely voi olla ainoa mahdollinen lähestymistapa kontaktin rakentamisessa. Taideperustaisiin työmenetelmiin ja vuorovaikutuksen keinoihin tutustutaan yhdessä pohjoisen taide- ja kulttuurialan oppilaitosten ja oppilaiden kanssa, jotka myös avustavat niiden käyttöönotossa seuratyön arjessa.

Hankkeen keskiössä on yhteistyön kehittäminen kunnan ja seuratoiminnan välillä osallistamalla nuortet mukaan heitä koskevien palveluiden suunnitteluun. Kaikki toimenpiteet rakentuvat olemassaolevan palvelurakenteen varaan ja palveluunohjaus tapahtuu viranomaisten toimesta. Seurojen roolina on toteuttaa ja kehittää kunnalle soveltuvia palveluita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat, joille nähdään olevan hyötyä osallisuutta lisäävien kevyiden palvelupolkujen rakentamisesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat paikallisia hyvinvointipalveluita tarjoavat seurat ja julkinen sektori.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 454 184

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 449 139

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 510 957

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 501 920

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Oulun

Kunnat: Oulu, Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen osallistuvat seurat ovat aatteellisia yhdistyksiä ja sinettiseuroja, joiden toiminnan periaatteisiin on kirjattu sukupuolten tasa-arvo. Seurojen toiminnassa on mukana tasapuolisesti sekä miehiä, että naisia johtokunnasta joukkueiden toimintaan. Luistelukoulut ovat perinteisesti tyttö ja poika harrastajien osalta tasa-arvoisia, taitoluistelupuolella painottuu tyttöjen osuus, kun kiekkopuolella poikajoukkeita on määrällisesti enemmän. Kaikkiin harrastusryhmiin ja seuran toimintoihin voi kuitenkin osallistua sukupuolesta riippumatta. Järjestettävän sarjatoiminnan joukkueisiin voi osallistua sekajoukkueilla. Suomen jääkiekkoliitto on oheistanut seuroja sukupuolineutraalista toiminnasta ja sitä edellytettään kaikessa liiton alaisessa toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvat seurat ovat aatteellisia yhdistyksiä ja sinettiseuroja, joiden toiminnan periaatteisiin on kirjattu sukupuolten tasa-arvo.Hankkeeseen tulevat nuoret ohjataan viranomaisten toimesta normaalin palvelunohjausprosessin kautta. Yhteistyöllä kaupungin palveluntarjoajien kanssa varmistetaan, että hankkeeseen ohjataan molempien sukupuolten edustajia tasapuolisesti. Seuroissa toiminnasta vastaavat ohjaajat ovat tasapuolisesti miehiä ja naisia hankkeeseen ohjattujen nuorten tarpeen ja tilanteen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena palveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat hyvinvoinnin edistämistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Kaikessa seurojen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja ne on kirjattu seurojen toimintasuunnitelmiin. Hankkeen tavoiteet ja toimenpiteet tukevat yhdenvertaisuutta. Kts hankkeen tavoitteet.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristö on osa seurojen paikallista toimintaympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä -hankkeessa Kemin Lämärit ry, Rovaniemen Kiekko ry ja Oulun Kärpät 46 ry hakivat muutosta paikallisten työ- ja koulutuspoluille valmistavien kevyiden palvelupolkujen toteuttamiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Kevyet palvelupolut tarkoittavat ennakoivia ja ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla vältetään nuorten ajautumista suoraan julkisen sektorin lakisääteisten palveluiden piiriin.

Seurat aloittivat paikkakuntakohtaiset pilotit kevään ja kesän 2015 aikana. Hankkeen alussa seurojen hanketyöntekijät verkostoituvat niiden julkisen sektorin toimijoiden ja päättäjien kanssa, joiden vastuualueisiin kohderyhmän alle 29-vuotiaat työn ja opiskelun ulkopuolella olevat nuoret kuuluivat. Samalla syntyi luonnollisia yhteistyökumppanuuksia, joiden kautta kohderyhmän nuoria ohjautui seuroihin. Kemissä tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Kemin työllisyyspalvelut, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö sekä Lapin TE-toimisto. Rovaniemellä yhteistyötä tehtiin erityisesti Nuorten Ohjaamon ja Lapin TE-toimiston kanssa. Oulussa tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi muodostui Oulun Byströmin nuorten talo sekä Oulun TE-toimisto.

Nuorten yksilölliset palvelupolut suunniteltiin kolmikantayhteistyössä nuorten, palveluun ohjaavien tahojen ja seurojen kanssa. Nuoret osallistettiin seurayhteisöihin ja seuratoimintaan erilaisten työtehtävien kautta, jotka vaihtelivat seuroittain. Hanketyöntekijät toimivat seuroissa nuorten seuratyönohjaajina, jotka opettivat työelämätaitoja, kuuntelivat ja, ohjasivat sekä kannustivat nuoria koulutus- tai työpoluille.

Hankkeen kokonaistavoitteeksi asetettiin 150 nuoren osallistaminen 2000 henkilötyöpäivän ajaksi. Hankkeeseen osallistui yhteensä 133 kohderyhmän nuorta. Nuoret olivat seuratoiminnassa keskimäärin 80,63 päivää ja henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 10 816. Nuorten kokonaismäärä jäi hieman tavoiteltua pienemmäksi, mutta henkilötyöpäivät ylittyivät viisinkertaisesti. Nuorten pitkät työkokeilujaksot ja paikkakuntakohtaisten pilottien käynnistymisen viivästyminen noin kolmella kuukaudella selittää osittain sitä, miksi asetettuun 150 nuoren tavoitteeseen ei hankkeen aikana päästy.

Hankkeessa toteutetun ESR:n aloitus- ja lopetuslomakkeiden perusteella nuoret kokivat, työkykynsä parantuneen hankkeessa olon aikana (Koetun työkyvyn keskiarvo muutos 8,39 - 8,86). Nuorilta kerätyn palautteen mukaan seuratyö koettiin mielekkäänä ja kehittävänä. Hankkeen aikana nuorille syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. Seurojen vapaaehtoistoimijat sekä päätoimiset työntekijät kokivat nuorien olevan arvokas osa seurayhteisöä ja tuovan lisäresursseja seuratoiminnan arkeen. Myös palvelun ohjaavat tahot kokivat palvelumallin hyödylliseksi. SOPPI- hankkeeseen osallistuneista 133 nuoresta noin 81 prosenttia ohjautui työ- ja koulutuspoluille sekä muille positiivisille jatkopoluille puolen vuoden sisällä hankkeen päättymisestä.

Hankkeessa seuroihin rakentui paikkakuntakohtaiset SOPPI -palvelumallit, jotka on mahdollista juurruttaa osaksi kaupunkien palvelurakennetta. Palvelumallin avulla pystytään osallistamaan noin 15-25 työn ja opiskelun ulkopuolella olevaa nuorta vuosittain seurayhteisöön ja seuratyöhön.

Hankkeesta tiedotettiin yhteisellä Facebook-sivustolla, paikallisesti eri lehtien sekä seurojen omien julkaisujen avulla. Tämän lisäksi valtakunnallista näkyvyyttä on saatu mm. Rakennerahastojen omassa tiedotuslehdessä, Leijonat.fi-palvelussa, Kuntalehti sekä Demokraatti-lehdessä.

Seurat tekivät pääsääntöisesti yhteistyötä paikkakuntien muiden toimintalinja viiden hankkeiden kanssa. Tämän lisäksi kaikki seurat tekivät tiivistä yhteistyötä TL5:n hankkeita koordinoivan Sokra-hankkeen kanssa. Sokra-hankkeen avulla saatiin hyödyllistä tietoa muiden TL5-hankkeiden käytännöistä, sekä nuorten syrjäytymiseen liittyvästä tutkimustoiminnasta. Sokra-hanke oli tärkeä tuki myös Soppi-hankkeessa syntyneen palvelumallin visualisoinnissa.

Lapin Yliopiston merkitys SOPPI-hankkeelle on ollut merkittävä, sillä yliopiston avulla seuroihin on saatu hankeosaamista ja yhteiskuntavastuuseen liittyvää toimintaa. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta järjesti ja osallistui hankkeen aikana kaikilla kolmella pilottipaikkakunnilla yhteensä 12 tapaamista/työpajaa. Näiden lisäksi yliopisto opasti ja neuvoi hankkeen työtekijöitä hanketoiminnan käytänteissä sekä sparrasi esitettyjä ajatuksia ja ideoita. Yliopisto seurasi arjen työllistämistoimenpiteitä ja osallistui eri tapahtumiin pyydettäessä.