Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20130

Hankkeen nimi: Järjestöjen palvelut osaksi hyvinvoinnin ekosysteemiä - työtä ja osallisuutta nuorille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Laserkatu 6

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KALJUNEN LEENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.kaljunen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaakkois-Suomessa toimii 7 497 rekisteröitynyttä yhdistystä. Yhdistysten tarjoama osallisuus, tuki ja palvelut ovat merkittävä osa kaakkoissuomalaista hyvinvoinnin infrastruktuuria. Järjestöt ovat myös merkittävä työllisyyttä edistävä sektori. Alueen järjestösektorissa on kuitenkin vielä paljon hyödyntämättömiä voimavaroja ja mahdollisuuksia nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä ja samalla syrjäytymisen ehkäisijänä. Jotta nämä mahdollisuudet saadaan käyttöön, on tärkeää kehittää edellytyksiä kolmannen sektorin toiminnalle, palvelutuotannolle ja mm. vapaaehtoistyön tarjonnan ja tarpeen kohtaamiselle. Nuorten vapaaehtoistyöhön aktivoiminen edellyttää kykyä nähdä ja tehdä asioita uudella tavalla sekä kehittää erilaisia osallistumismuotoja. Socomin MontEri-hankkeen aikana on kehitetty YHDISTYSINFO.fi –järjestöverkkopalvelu, joka kokoaa tietoa Kaakkois-Suomessa toimivista järjestöistä, yhdistyksistä ja järjestöjen tuottamasta toiminnasta. Palvelua kehitettäessä on noussut esiin jatkokehittämisen tarpeita. Näitä ovat mm. vapaaehtoistoiminnan välittäminen ja vapaaehtoisten rekrytointi. Yhdistystoimintaan liittyvien sähköisten palvelujen kehittäminen on ensi arvoisen tärkeää etenkin nuorille suunnattujen vapaaehtoistyön mahdollisuuksien markkinoinnissa ja nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoinnissa.
Hankkeen varsinainen kohderyhminä ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat.
Hankkeen tavoitteena on, että
1. Nuorten työllistymismahdollisuudet paranevat yhdistysten palvelutuotannon vahvistuessa
2. Nuorten osallisuus ja työllistymisvalmiudet lisääntyvät vapaaehtoistyön uudenlaisten toteuttamistapojen kautta
3. Nuorten valmiudet kansalaisyhteiskunnan toimijoina vahvistuvat
Toimenpiteinä:
1. Kartoitetaan järjestöjen palvelujen ja vapaaehtoistyön kysyntää ja tarvetta sekä tarjontaa ja tuottamishalukkuutta
2. Järjestetään Etelä-Karjalassa sekä Kymenlaaksossa nuorille ja järjestöjen edustajille ”ideariihet” järjestöjen tuottamien palvelujen ja vapaaehtoistyön uudistamisesta sekä tuotteistustyöpajat palvelujen ja vapaaehtoistyön selkeyttämiseksi
3. Toteutetaan alueelliset pilotit, joissa Yhdistykset työllistäjinä –esiselvityshankkeen aikana luotu julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön ja kumppanuuden toimintamalli viedään käytäntöön
4. Kehitetään uusia nuoria kiinnostavia vapaaehtoistyön toteutustapoja
5. Rakennetaan yhdessä järjestöjen, kuntien ja nuorten vapaaehtoisten kanssa sähköinen vapaaehtoistyön välittämisen palvelu ”Yhdistysinfo.fi –versio2”
6. Tehdään yhteistyötä valtakunnallisten toimijoiden Reilut Parastajat ja THL kanssa
7. Järjestökentän potentiaalia ja mahdollisuuksia hyödynnetään erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammatillisena oppimisympäristönä ja nuorten saamien harjoittelukokemusten avulla edistetään nuorten rekrytointia järjestöjen työntekijöiksi tai vapaaehtoisiksi
8. Kehitetään yhdistystoimintaan liittyviä sähköisiä palveluja nuorten tarpeet huomioiden
9. Laaditaan hankkeen seuranta ja arviointisuunnitelma, kootaan hankkeen seuranta- ja palautetietoja hankkeen eri vaiheissa, eri toimijoilta ja raportoidaan tiedot käytettäväksi hankeen aikana ja sen jälkeen. Tuloksista laaditaan julkaisuja ja artikkeleita. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Hankkeen tuloksena:
- Yhdistysten vapaaehtoistyötä ja palvelutuotantoa on kuvattu ja täsmennetty palvelutuotteiksi nuorten työllistyminen ja kansalaisten aktiivisuuden muutos huomioiden
- Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja kumppanuus palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä on vahvistunut, jonka myötä yhdistysten tuottamien palvelujen kysyntä ja nuorten työllistymismahdollisuudet ovat lisääntyneet
- Vapaaehtoistyölle on luotu uusia, nuoria kiinnostavia toteutustapoja
- Yhdistysinfo.fi –sivustolle on luotu vapaaehtoistoiminnan välittämisen toteutusmalli niin, että nuoret vapaaehtoiset löytävät heille sopivia tapoja ja paikkoja tehdä vapaaehtoistyötä
- Nuorten vapaaehtoisten palvelut ovat helposti löydettävissä niitä tarvitseville henkilöille sekä palveluohjausta tekeville työntekijöille
- Valtakunnallinen yhteistyö nuorten vapaaehtoistoiminnan sähköisten palvelujen osalta on käynnistynyt
- Yhteistyö ja verkostoituminen ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen välillä on käynnistynyt ja järjestökentän mahdollisuudet ja vaihtoehdot on tunnistettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammatillisena oppimisympäristönä ja opiskelijat ovat saaneet kokemuksia toimimisesta järjestöjen työntekijöinä tai vapaaehtoisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nuoret alle 30-vuotiaat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat
Kaakkois-Suomen alueella toimivien järjestöjen avainhenkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kaakkois-Suomen alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt
- Sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden opiskelijat
- Kunnat, Eksote
- Järjestöjen ja yhdistysten toimintaan osallistuvat ja palveluja tarvitsevat kansalaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 302 128

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 451

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 318

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 296

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Kouvola, Lemi, Rautjärvi, Savitaipale, Luumäki, Ruokolahti, Parikkala, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 54

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta nuorten työllisyyteen ja työttömyys- sekä syrjäytymisriskiin on analysoitu tutkimus- ja tilastotietojen pohjalta. Taustatekijöinä on huomioitu mm. koulutus, työllisten työsuhteen tyyppi ja työttömuyysjaksojen pituus.Työllisillä miehillä sekä naisilla työttömyysriski on korkein 18 - 29-vuotiailla ja koulutustason mukaan alimmilla koulutustasoilla. Nuorten korkeasti koulutettujen naisten työttömyysriski on miehiä korkeampi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tarkastellaan mm. vapaaehtoistyön uusia toimintamalleja ja järjestöjen palvelutuotantoa työllistäjänä erikseen naisten ja miesten kohdalla (erot ja niiden huomioiminen jatkokekittämisessä)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toimenpiteissä niin, että järjestökenttä pystyisi uudistumaan tavalla joka tarjoaa sekä naisille että miehille vapaaehtoistyön sekä työllistymisen paikkoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Työllisyydellä on vaikutusta sekä terveyteen että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On vahvaa tilasto- ja tutkimusnäyttöä siitä, että työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Järjestöt tarjoavat osallistumisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja erilaisen toiminnan ja vapaaehtoistyön kautta. Osallistuminen, mielekäs tekeminen ja kuuluminen johonkin ryhmään vahvistavat nuoren osallisuuden tunnetta kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä, mutta myös oman elämänsä aktiivisen toimijana oman työelämän tai koulutuksen polun avautumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tässä hankkeessa luodaan mm. uudenlaisia nuoria kiinnostavia vapaaehtoistyön toimintamalleja sekä edistetään niiden löydettävyyttä ja saatavuutta nuorille luontevan, sähköisen kanavan kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Työttömyys on yksi eriarvoisuutta kasvattava tekijä. Väestöryhmien välinen tasa-arvo ja sosioekonomisten hyvinvoinnin erojen kaventaminen ovat keskeisiä hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Edistäessään nuorten työllistymismahdollisuuksia ja -valmiuksia sekä nuorten valmiuksia kansalaisyhteiskunnan toimijoina hankkeella on vaikutuksia myös tasa-arvon edistämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistäessään nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua, työllistyä ja aktivoitua kansalaisena.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli kansalaistoiminnan merkityksen vahvistaminen kehittämällä oppilaitosyhteistyötä, järjestöjen palvelutoimintaa, uusia vapaaehtoistyön toimintamalleja sekä yhdistystoimintaan liittyviä sähköisiä palveluja siten, että järjestökenttä tarjoaa nuorille vapaaehtoistyötä ja mahdollisuuksia toimia työllistämisen edistämisen polkuna.

Hankkeessa tuettiin yhdistyksiä heidän omien palvelujen ja toimintojen tuotteistamisessa. Eksoten hyvinvointiasemilla Savitaipaleella ja Rautjärvellä lisättiin järjestöjen ja hyvinvointiaseman yhteistyötä ja selvitettiin, miten nuorten osallisuutta ja vapaaehtoistyötä voidaan vahvistaa nuorten, järjestöjen ja hyvinvointiaseman yhteistyössä. Hankkeen tuloksena syntyi kehitysvammaisten kaveritoiminnan toimintamalli Eksoten, Saimaan ammattiopisto Sampon ja Lappeenrannan Kehitysvammaisten Tuki ry:n yhteistyönä, jossa Sampon opiskelijat toteuttavat kaveritoimintaa Eksoten vammaispalvelujen yksiköissä. Kouvolan alueella lisättiin nuorten tietoisuutta järjestötoiminnasta ja järjestöjen tietoutta, miten heidän tulisi kehittää palvelujaan ja vapaaehtoistoimintaansa nuoria houkutteleviksi. Lisäksi selvitettiin Kouvolan alueen yhdistysten tuen tarpeita työllistämisasioissa, mahdollisuuksia työllistää nuoria ja nuorille suunnatut vapaaehtoistyön paikat.

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan löydettävyyden parantamiseksi kehitettiin Yhdistysinfo.fi –verkkopalvelua nuorten tarpeet ja toiveet huomioiden. Palveluun luotiin vapaaehtoistoiminnan välittämisen ja rekrytoinnin toimintamalli sekä ”yhdistyskortti” yhdistysten toiminnan esiin saamiseksi. Yhdistysinfo.fi –sivustolta nuoret (ja muut asukkaat) sekä ammattilaiset löytävät Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden järjestöjen tarjoaman tuen ja toiminnan sekä vapaaehtoistehtävät. Sivuston kautta voi myös liittyä mukaan toimintaan. Verkkopalvelun kehittämisessä tehtiin yhteistyössä valtakunnallisessa Toimeksi-verkostossa.

Nuorten valmiuksia kansalaisyhteiskunnan toimijoina vahvistettiin kehittämällä Saimaan ammattikorkeakoulun ja järjestöjen välistä oppilaitosyhteistyötä sekä hyödyntämällä järjestökentän mahdollisuudet sosiaali- ja terveysalan ammatillisena oppimisympäristönä. Hankkeen myötä Saimaan ammattikorkeakoulun sote-alan opetussuunnitelmien toteutusta uudistettiin monin tavoin: sosionomikoulutuksen opetukseen lisättiin teoriatietoa järjestötoiminasta , opiskelijoiden työelämäprojekteja suunnattiin vahvemmin järjestökentälle, terveydenhoitajakoulutukseen sisältyvän ammatillisen harjoittelun rakennetta ja toteutusta muutettiin niin, että se vastaa joustavammin yhdistysten tarpeisiin. Lisäksi selvennettiin ohjeistusta vastuukysymyksistä ja luotiin malli harjoittelijan työskennellessä järjestössä osana opintojaan.

Hankkeessa onnistuttiin erityisesti yhteistyön tiivistämisessä järjestöjen ja Saimaan amk:n välillä, opiskelijoiden innostuksen ja tietoisuuden lisäämisessä järjestöjen tarjoamista vapaaehtoistyön ja työllistymisen mahdollisuuksista sekä keskustelun herättämisessä järjestötoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan muutoksesta. Hankkeessa nostettiin esiin järjestötoiminnan painoarvo osana Kaakkois-Suomalaista hyvinvoinnin ekosysteemiä ja rakennettiin valtakunnallisen yhteistyötä Toimeksi-verkostossa.

Haastavinta oli työttömien ja työttömyysuhan alla olevien alle 30-vuotiaiden nuorten tavoittaminen. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pelkkä aktivointi ei riitä, jota hankkeessa oli tarjolla vaan näiden nuorten kohdalla tarvittaisiin usein vahvempaa ammatillista ohjausta ja tukea. Hankkeessa tarjottiin tuotteistustyöpajoja yhdistyksille, joissa huomattiin järjestökentän hyvin yksilölliset tarpeet palveluosaamisen vahvistamisessa. Tuotteistusprosessissa oltaisiin voitu päästä pidemmälle keskittymällä vain muutaman yhdistyksen tukemiseen.

Hankkeen loppuseminaarin esitykset ja videotallenne löytyy osoitteesta: http://jobihanke.blogspot.fi/2016/12/jobi-hankkeen-loppuseminaarin-1122016.html

Hankkeessa tuotettiin seuraavat julkaisut:
Järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyö Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, Marianne Suntio ja Sanna-Leena Mikkonen, Saimaan ammattikorkeakoulu, 2015
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-25-0 (PDF)

Yhdistyksen varainhankinta ja lainsäädäntö. Timo Hynynen. 2016.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116253/Opas%20Yhdistyksen%20varainhankinta%20ja%20lainsaadanto.pdf?sequence=1
Nuorten osallisuuden vahvistaminen nuorten, järjestöjen ja hyvinvointiaseman yhteistyötä kehittämällä. Riitta, Jormakka & Taina, Räsänen. Opinnäytetyö Yamk, Saimaan ammattikorkeakoulu, 2016.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211629

Järjestöt oppimisen ja osallisuuden mahdollistajina – Kokemuksia oppilaitosyhteistyöstä Jobi –hankkeessa, Sanna-Leena Mikkonen (toim.), Saimaan ammattikorkeakoulu, 2017
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123064/Julkaisujobi2.pdf?sequence=1