Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20135

Hankkeen nimi: PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2014 ja päättyy 30.11.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1057822-8

Jakeluosoite: Pajatie 5

Puhelinnumero: 08-450 602

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: NIVALA

WWW-osoite: http://www.nihak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ALAKANGAS ARI MATIAS

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vientiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.alakangas(at)nihak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 6846400

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisin tavoite on yritysten henkilökuntien kansainvälistymistaitojen ja osaamisen kehittäminen.
Sen kautta saadaan alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, liikevaihtoa, kannattavuutta ja
työpaikkoja.

Tavoitteiden saavuttamiseksi yritykset parantavat osaamista vastaamaan kansainvälisen kilpailun
vaatimuksia. Lisäksi osallistujat kehittävät mm. vertaisoppimalla strategisia ja operatiivisia toimintojaan
kansainvälisen toiminnan vaatimusten mukaisiksi.

Hankkeessa kv-osaamista parannetaan seuraavilla osa-alueilla:
1. Strateginen suunnittelu ja valmistautuminen (analyysit, sopimukset, IPR-suojaus, jne.)
2. Tietojen, taitojen sekä ymmärryksen lisääminen (fact-finding, benchmarking, workshopit ja matchmaking).
3. Vertaisoppimisen ja tekemällä oppii-menetelmän operatiiviset toimenpiteet kohdemarkkinoilla
(messuesiintymiset, neuvottelut, kaupankäynnin prosessit).

Tulokset voidaan tunnistaa seuraavalla tavalla:
1. taloudellisten mittareiden avulla (henkilöstömäärä, liikevaihto, kannattavuus, jne.) ja
2. ei-numeerisin tuloksin, jossa yritysten toimintaedellytykset paranevat kulttuurisen, liiketaloudellisen ja
sosiaalisen kv-osaamisen lisääntymisen myötä (työhyvinvointi, tuotteiden asiakaslaatu, kv-markkinoiden
ymmärrys ja yrityksen, tuotteiden sekä palveluiden asema näillä markkinoilla).

Hankkeen toiminta-alue tullaan hankkeen myötävaikutuksella tuntemaan dynaamisena kansainvälistätoimintaa tukevana toimintaympäristönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Kansainvälisyyttä pohtivat yritykset ja niiden henkilökunta
2. Kansainvälisille markkinoille jo menevät yritykset ja niiden henkilökunta
3. Pienimuotoista, alueellista kansainvälistä kauppaa tekevät yritykset ja niiden henkilökunta
4. Uusia markkina-alueita ja potentiaalia etsivät kv-kauppaa tekevät yritykset ja niiden henkilökunta
5. Alueemme yritysten verkostoissa toimivat yhteistyökumppanit koko valtakunnan alueella

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Oppilaitokset
2. Tutkimuslaitokset
3. Kansainvälisyyttä tukevat ja kv-palveluita tuottavat yritykset sekä yhteisöt
4. Julkishallinnon toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 040 230

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 995 187

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 129 007

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 114 058

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Alavieska, Siikajoki, Kalajoki, Siikalatva, Ylivieska, Sievi, Kärsämäki, Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Raahe, Pyhäjoki, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 72

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 125

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki yritykset ja yrittäjät hankkeen toimialueella sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Hanke toteutetaan yhdenvertaisuuslakia noudattaen: hankkeeseen pyydetään osallistumaan tahoja sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Seutukunnallisia tilastotietoja sukupuolinäkökulmaan liittyen Kokonaistilastoissa Nivala-Haapajärven seutukunta vaikuttaa sukupuolijakaumaltaan tasaiselta: seutukunnassa on 15 286 miestä ja 14 649 naista. Tilastoa tasaa eläkeikäisten naisten suuri määrä. Jos tilastoa tarkastellaan 20-64-vuotiaiden kesken, miesten osuus väestöstä kasvaa: miehiä tuolla ikähaarukalla on yhteensä 8172 kpl ja naisia 7235 kpl (yhteensä 15 407 kpl). Miehistä naimattomia on 3486 kpl eli 42,7 %, naisista puolestaan 1993 kpl eli 27,5 %. Miehistä noin puolet (47,6 %) on naimisissa (3887 kpl). Naisista lähes 60 % (57,8 %) on naimisissa (4179 kpl). 30-49 -vuotiaita on yhteensä 6104 kpl. Heistä miehiä on 3243 kpl ja naisia 2861 kpl. Miehistä naimisissa on 1641 kpl eli 50,6 %, naisista naimisissa on 1819 kpl eli 63,6 %. Miehistä naimattomia on 1341 kpl eli 41,4 % ja naisista 707 kpl eli 24,7 %. Lukumääräisesti naimattomia miehiä on lähes kaksi kertaa enemmän. Molemmissa otannoissa on huomattavissa samanlainen tendenssi: naimattomia miehiä on yli 40 %, kun naisista alle 30 %. Miehistä naimisissa on noin puolet, kun naisista on 60 % kieppeillä. 25-29-vuotiaita seutukunnassamme on yhteensä 1423 kpl. Heistä miehiä on 771 kpl ja naisia 652 kpl. Miehistä 197 kpl eli 25, 6 % on naimisissa, naisista 253 kpl eli 39 %. Tässä luvussa mainituista tilastoista voi tehdä johtopäätöksen, että naisten jäämisen syy seutukunnalle on perheen perustaminen useammin kuin miehillä. Tämän perusteella voidaan olettaa, että nuoret naiset muuttavat miehiä herkemmin pois paikkakunnalta. Seutukunnan työttömyysaste huhtikuussa 2014 oli 11,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 1434 kpl. Heistä miehiä oli 922 kpl ja naisia 512 kpl. Naisiin verrattuna työttömiä miehiä oli siis lähes kaksi kertaa enemmän. Työttömistä yli puolet (52,6 %) on joko alle 25-vuotiaita tai yli 50-vuotiaita. Tilastoista voi tehdä johtopäätelmän, että tilastollisin mittarein seutukunnassamme miehillä on suurempi syrjäytymisen riski: työtön yksinasuja on tyypillisemmin mies. Nainen muuttaa herkemmin paikkakunnalta pois henkilökohtaisista syistä, kun mies puolestaan asettuu kotiseudulleen helpommin työllisyystilanteesta tai yksin elämisestä huolimatta. Sukupuolen merkitys hankkeen toimintaympäristössä Tilastoista voi tehdä seuraavan johtopäätöksen: nuorten aikuisten kohdalla poismuutto painottuu naisiin: nuoret naiset muuttavat miehiä tyypillisemmin seutukunnasta pois henkilökohtaisista syistä. Miehistä 85 % työskentelee yksityisellä sektorilla. Näistä syistä hankkeeseen oletettavasti osallistuu enemmän miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketta valmisteltaessa työryhmässä on todettu, että hankkeen toiminta valtavirtaistaa sukupuolinäkökulmaa ja että rajat ylittävä eri kulttuureita kohtaava kanssakäyminen edesauttaa yksilöiden tasa-arvon kehitystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kansainvälisen liiketoiminnan lisääntyminen alueellamme.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
Hankkeen toimenpiteinä mm. Fact-finding -toimintojen kautta saavutetaan tietämystä State of Art -teknologiasta, joka johtaa uusien työkalujen sekä menetelmien investointiin ja implementointiin yrityksissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Toimialueellamme on vahvaa kierrätysteknologiaa käyttävää, tuottavaa ja kehittävää yritystoimintaa. Nämä yritykset ovat yhtenä kohderyhmänä hankkeen toteutuksessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Kohderyhmänä mm. bioenergia-, metsä- ja elintarvikeyritysten toimintaedellytysten parantaminen kansainvälisillä markkinoilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 6
Alueemme vahva maatalouskoneteknologian osaaminen sekä valmistus on positiivinen tekijä ko. vaikutuksessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Osaamisen ja ymmärryksen sekä teknologian kehittymisen myötä ko. kuormitus pienenee merkittävästi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Bioenergian käyttö tuotannollissa toiminnassa sekä tuotantotilojen energian lähteenä lisääntyy alueellamme.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Elinkeinorakenteen monipuolisuus tukee ja turvaa kasvua sekä kestävää kehittymistä vähentäen mm. poismuuttoa alueelta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on kv-osaamisen ja palveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Kansainvälinen kauppa on suurelta osin liikkumista ja logistiikkaa. Tämän hankkeen sisältö on liikkumisen ja logistiikan kehittämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Elinvoiman kasvu, työllisyyden parantuminen
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Uudet alueet ja kulttuurit. Kannattavan kv-kaupan yksi edellytys on kohdemaan tapoihin sekä kulttuuriin perehtyminen. Uusien näkökulmien myötä myös tasa-arvo lisääntyy ja yhdenvertaisuus lisääntyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Kts ed. kohta
Kulttuuriympäristö 7 6
Katso kohta Tasa-arvon edistäminen.
Ympäristöosaaminen 9 9
Alueellamme vireillä olevilla suurhankkeilla on pakottava vaikutus yritysten strategiseen ajatteluun ja sertifiointeihin. Tällaisia vaadittavia toimintoja on mm. ympäristöjärjestelmä. Hankkeessa suunnataan ja ollaan tukemassa yrityksiä kohti suurhankkeita ja sitä kautta myös kohden edellä mainittuja toimintoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke oli ensimmäinen Oulun eteläisten seutukuntien yhteinen yritysten, yritysten työntekijöiden sekä yrittäjien kansainvälistymistä tukeva hanke. Toiminnan tuloksena myös hankkeeseen osallistuneiden elinkeinoyhtiöiden henkilöstö tunnisti seuturajat ylittävän luontevan yhteistyön mahdollisuudet alueellisessa elinkeinoilmapiirin sekä yhteistyön kehittämisessä. Kansainvälistyminen ja alueen yritysten kansainvälistäminen on joukkuepeliä, jossa yksilöiden osaaminen ja persoona ovat keskeisessä roolissa.
Hankesuunnitelmassa asetettu keskeinen tavoite, kansainvälisen kaupan osaamisen kasvu hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä, on toteutunut ja nähtävissä hankkeen loppuessa selkeästi yritysten henkilöstöjen asenteessa kansainvälisyyteen; kansainvälisyys ja kansainvälistyminen nähdään mahdollisuutena eikä uhkana.

Hanke näkyi julkisesti toiminta-alueellaan järjestämällä neljän tyyppisiä toimenpiteitä:
• 52 Fact Finding-matkaa keskeisille kansainvälisille messuille tai kongresseihin
• 16 messuosastoa kansainvälisillä ammattimessuilla
• Useita kansainvälistymistä tukevia seminaari tilaisuuksia
• Pienryhmäkoulutusta yritysten henkilöstöille