Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20136

Hankkeen nimi: Ydinosaajat - Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: PL 62

Puhelinnumero: 044 449 2514

Postinumero: 84101

Postitoimipaikka: YLIVIESKA

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virve Antinoja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virve.antinoja(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4492 725

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rakennusteollisuus RT ry, 0215303-5
Pohto Oy, 0932749-9
Raahen koulutuskuntayhtymä / Raahen ammattiopisto, 0210287-9
Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy, 0875541-6
PSK-Aikuisopisto / Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö, 0828475-7
Oulun yliopisto, 0245895-5
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, 0992445-3
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8
Oulun aikuiskoulutuskeskus Oy, 0868699-1
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, 0208916-8
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, 2553600-4
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, 0210010-1
Ammattiopisto Lappia / Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä, 2109309-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Suomessa on suunnitteilla useita suurhankkeita mm. kaivannaisteollisuuteen, hiukkasfysiikan tutkimukseen ja energiantuotantoon liittyen. Pyhäjoelle rakennettava Fennovoima Oy:n ydinvoimala on merkittävä hanke koko Suomessa. Voimalaitosprojekti lisää alueen kansainvälisyyttä sekä tuo mukanaan työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö vaativat monen alan osaajia. Osaamistarpeen tyydyttämiseksi pohjoissuomalaiset koulutusorganisaatiot ovat muodostaneet yhteistyöryhmän, jossa ovat mukana lähes kaikki julkiset oppilaitokset Kokkola-Kajaani-Rovaniemi kolmion rajaamalta alueelta. Työryhmässä on mukana myös muutama kaupallinen koulutusorganisaatio. Yhteistyöryhmän koordinaattorina toimii Centria-ammattikorkeakoulu.

Hanke toimii Pohjois-Suomen alueen suurhankkeiden työalustana tai runkona, jonka toimenpiteistä versoo uusia tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimenpiteitä. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on mahdollistaa uusien, samaan teemaan liittyvien tutkimus-, kehitys- ja koulutushankkeiden käynnistyminen. Lisäksi hankkeen toimijoista koostuva osaamisverkosto ohjaa rungosta versovia toimenpiteitä oikeaan suuntaan.

Hankeaikaisena päätavoitteena on valmistella ja ottaa käyttöön koulutusorganisaatioiden yhteistoimintamalli, joka mahdollistaa organisaatioiden koulutussisältöjen kehittymisen vastaamaan suurhankkeiden asettamiin ammattitaitovaatimuksiin ja jonka avulla kunkin organisaation palveluksessa olevat alansa osaajat voivat tarjota osaamisensa eri paikkakunnilla toteutettavien koulutusohjelmien käyttöön.

Hankkeen toimenpitein tuetaan toteuttajaorganisaatioiden tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurin suuntaamista suurhankkeiden tarpeita vastaaviksi tarpeetonta päällekkäisyyttä välttäen. Hankkeen avulla koulutusorganisaatioiden tuottama koulutus ja palvelut liitetään osaksi suurempaa asiantuntijaverkostoa.

Pääasiallisena pitkän tähtäimen tavoitteena hankkeella on alueen osaamistason nostaminen vastaamaan suurhankkeiden tarpeita. Hankkeen käynnistämällä yhteistyöllä varmistetaan ammattitaitoisten ja osaavien työntekijöiden sekä yrittäjien saatavuus suurhankkeiden toteutukseen Pohjois-Suomen alueelta.

Yhtenä tavoitteena on lisätä opetushenkilöstön asiantuntijuutta suurhankkeiden erityispiirteiden osalta ja kehittää oppilaitosten ammatillista koulutusta vastaamaan suurhankkeiden tarpeita. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä pyritään tiivistämään yritysten harjoitteluohjaajien kouluttamisella.

Tässä hankkeessa koulutusorganisaatioiden verkosto sisällyttää ydinvoimaan liittyvää osaamista parhaaksi katsomassaan muodossa organisaatioiden tarjoamiin oppimissisältöihin ja synnyttää suurhankkeiden koulutustarjotin Pohjois-Suomeen. Ensimmäisessä vaiheessa koulutustarjottimen sisältöä suunnitellaan ydinvoima-alan ja tekniikan näkökulmasta. Hankkeen tuella kartoitetaan käytettävissä olevat suurhankkeiden (pilottivaiheessa erityisesti ydinvoima-alan) kouluttajatahot ja koulutusmateriaalit sekä koostetaan ja tarvittaessa täydennetään niistä tarkoitukseen soveltuvat opetusmateriaalit.

Hankkeen toimenpiteet suoritetaan työpaketeittain. Työpaketteja on yhteensä 6 kpl:
- TP 0 Projektin hallinta ja verkostosuhteet
- TP 1 Kone ja metalli
- TP 2 Rakentaminen
- TP 3 Automaatio ja tietojärjestelmät
- TP 4 Sähkö- ja energiatekniikka
- TP 5 Prosessitekniikka ja kemia

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö. Suurhankkeiden toteutukseen osallistuvien yritysten henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toteuttajaorganisaatioiden opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 743 471

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 712 883

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 868 079

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 836 900

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Keski-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Raahen, Torniolaakson, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Kajaanin, Oulun, Ylivieskan, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Savukoski, Siikajoki, Sodankylä, Posio, Merijärvi, Taivalkoski, Oulainen, Keminmaa, Lumijoki, Kalajoki, Lestijärvi, Toholampi, Paltamo, Pelkosenniemi, Halsua, Inari, Suomussalmi, Enontekiö, Salla, Pello, Ylivieska, Tyrnävä, Tornio, Muonio, Oulu, Alavieska, Kolari, Kokkola, Sievi, Kittilä, Rovaniemi, Perho, Kannus, Kärsämäki, Ii, Kaustinen, Reisjärvi, Utajärvi, Simo, Ristijärvi, Muhos, Hailuoto, Siikalatva, Ylitornio, Raahe, Veteli, Kempele, Ranua, Pyhäjärvi, Kuusamo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pudasjärvi, Vaala, Puolanka, Kajaani, Kemijärvi, Liminka, Haapajärvi, Nivala, Sotkamo, Tervola, Utsjoki, Haapavesi, Hyrynsalmi, Kemi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 61

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suurhankkeisiin liittyvät toimialat (erityisesti kone- ja metalliala, rakennusala, automaatioala, sähkötekniikka, prosessitekniikka ja kemian ala) ovat teknisinä aloina perinteisesti miesvaltaisia. Kaikista tekniikan koulutuksen suorittaneista henkilöistä 16,2 % on naisia. Luonnontieteellisen koulutuksen saaneista henkilöistä naisia on 43 %. Koulutusorganisaatioissa sukupuolijakauma melko tasainen, vaikka organisaatiokohtaisia eroja onkin paljon. Usein erot organisaatioiden sukupuolijakaumassa riippuvat oppilaitoksen tarjoaman koulutuksen sisällöistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan koulutussisältöjen suunnittelussa yhdistämällä tyypillisesti miehisten teknisiin teemoihin naisia tyypillisesti kiinnostavia näkökulmia, kuten ympäristö, terveys ja kielet. Centria ammattikorkeakoululla on tasa-arvosuunnitelma, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu tietyn sukupuolen edustajiin. Hanke tukee osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä, koska toimenpiteet kohdennetaan tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Hankkeen päätavoite on toiminta-alueen osaamistason nostaminen vastaamaan suurhankkeiden tarpeita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeella pyritään osaamisen avulla tehostamaan suurhankkeisiin liittyvien luonnonvarojen käyttöä ja näin vähentämään ympäristörasitusta. Hankkeen laatu- ja ympäristöosiot osaltaan lisäävät luonnonvarojen kestävän käytön huomioimista tulevissa koulutuksissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Hankkeessa hyödynnetään ja luodaan sähköisiä tiedonjakoalustoja, jotka vähentävät autoilun tarvetta. Hankkeen pilottikohteena toimii ydinvoimalan rakentaminen, joka aikanaan tuottaa lähes hiilidioksidineutraalia sähköä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Välillisesti hanke vaikuttaa positiivisesti, sillä hankkeessa kehitetään suurhankeosaamista myös ympäristönäkökulmista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia vesistöön, maaperään tai ilmaan. Välillisesti hanke vaikuttaa positiivisesti, sillä hankkeessa kehitetään suurhankeosaamista myös ympäristönäkökulmista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hankkeen toimenpitein huomioidaan suurhankkeiden ympäristövaikutusta ja pyritään osaamisen kehittämisellä vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hanke pyrkii välillisesti osaamisen lisäämisellä vähentämään materiaalien käyttöä sekä lisäämään energia- ja materiaalitehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Tuulivoimapuistot ovat suurhankkeita, joiden osaamistarpeisiin hankkeeella pyritään vastaamaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Hankkeen tavoitteena on nostaa pohjoissuomalaisten koulutusorganisaatioiden suurhankeosaamista, jotta ne pystyvät valmistamaan alueen elinkeinoelämää tulevien suurhankkeiden toteutukseen osallistumisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa luodaan suurhankkeiden koulutustarjotin. Hankkeessa luodaan koulutusorganisaatioiden yhteinen internet-pohjainen palvelualusta, jonka kautta asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää ja myydä nykyistä laajemmin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankkeen toimenpitein pyritään tehostamaan koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja luomaan toimintamalli, jolla paras osaaminen olisi käytössä nykyistä laajemmalla maantieteellisellä alueella. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä tietojärjestelmiä, jotka vähentävät liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hankkeella pyritään nostamaan toimijoiden suurhankeosaamista ja sitä kautta alueen toimijoiden kilpailukykyä sekä mahdollisuutta osallistua suurhankkeiden toteutukseen. Tämä osaltaan edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteet suunnataan tasapuolisesti sekä miehille että naisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Yhtenä hankkeen päätavoitteista on tarjota parasta koulutusta nykyistä laajemmalle alueelle. Hanke lisää opiskelijoiden ja koulutettavien koulutuksen laatua ja riippumattomuutta oppimispaikan maantieteellisestä sijainnista.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeen toimenpitein huomioidaan suurhankkeiden ympäristövaikutusta ja pyritään osaamisen kehittämisen kautta vähentämään suurhankkeiden haitallisia vaikutuksia maisemaan.
Ympäristöosaaminen 0 8
Työpakettien 1-5 tehtäviin on sisällytetty ympäristöosio, jossa tarkastellaan kunkin toimialan koulutusta ympäristönäkökulmasta ja huomioidaan se suurhankekoulutusten suunnittelussa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ydinosaajat-hankkeen toimenpiteiden kohteena olivat kone- ja metalliala, rakentamisala, automaatio- ja tietojärjestelmäalat, sähkö- ja energiatekniikka sekä prosessitekniikka ja kemia. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasiat sisällytettiin läpileikkaavasti kaikkiin hankkeessa mukana oleviin koulutusaloihin. Hankkeen tuloksena lisättiin tekniikan koulutusalojen suurhankevastaavuutta, selvitettiin kouluttajien pätevyyksiä sekä yrityksiä palvelevan toiminnan kehittämistarpeita ja kartoitettiin oppimisympäristöjen tilat ja laitteet. Opettajien yritystyöskentelyyn, opiskelijoiden työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen kehitettiin eri koulutustasoilla toimivia malleja. Hankeaikana annettiin suurhankkeiden erityispiirteistä valmennusta yli 300:lle verkoston opettajalle. Hankkeen tuloksena muodostettiin pohjoinenkoulutus.fi –sivusto, joka tarjoaa koulutusorganisaatioiden henkilöstölle ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyvän opetusmateriaalipankin ja asiantuntijarekisterin opetus- ja koulutusresursseista. Sivusto parantaa myös yritysten mahdollisuuksia löytää relevantteja suurhankeaiheisia koulutuksia. Kaikki hankkeen aikana laaditut valmennusmateriaalit ja julkiset aineistot ovat ladattavissa sivustolta.
Hankkeen tehtäviä edistettiin erilaisin toimintatavoin ja samalla testattiin koulutusorganisaatioiden verkostomaisen yhteistyön toimintamalleja. Osa työpaketeista eteni linjaorganisaatiomaisesti ja toiset taas edistivät työpaketin tehtäviä ryhmätyömäisesti yhdessä toimien. Hankkeen jälkeisen, omaehtoisen ja aktiivisen yhteistyön jatkamisen kannalta oli hyvä, että saman tekniikan alan opetustehtävissä työskentelevät ihmiset tulivat hankeaikana keskenään tutuksi, tottuivat tekemään horisontaalista yhteistyötä ja näkivät mitkä mahdollisuudet yhteistyössä on. Hanketyön ohella tutuksi tulivat koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden osaamiset ja työnteon mallit, oppimisympäristöt sekä yritysyhteistyö.