Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20138

Hankkeen nimi: Palvelu olen minä!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: Kielotie 20 C

Puhelinnumero: 09-839 23264

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.vantaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Salmela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.salmela(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5309643

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Palvelu olen minä! - hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja ja kehitetään olemassaolevien toimijoiden ja verkostojen toimintaa heikossa asemassa olevien ja erityisesti psyykkisesti huonokuntoisten nuorten auttamiseksi. Hankkeessa perustetaan kuntoutuksellinen päivätoimintakeskus, jossa tukea tarvitsevat nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Nuorille tarjotaan mahdollisuus ryhmätoimintaan ja yksilölliseen elämänhallinnan tukeen. Toiminnassa käytetään nuorisotyöllistä työotetta. Päivätoimintakeskus tarjoaa nuorelle paikan, josta hän saa tarvitsemansa tuen eikä häntä ohjata edelleen seuraavalle palvelun tarjoajalle. Tavoitteena on luoda uudenlainen toimintamalli, jossa päästään irti nykyisestä 'poislähettämisen kulttuurista' ja kehitetään uudenlainen 'Palvelu olen minä'-periaatteeseen perustuva toimintamalli, jossa nuori saa tarvitsemansa tuen yhdestä paikasta.

Tällä hetkellä tarjolla olevat mielenterveyspalvelut eivät tavoita riittävän tehokkaasti avun tarpeessa olevia nuoria. Käytännössä esimerkiksi Kelan nuorten kuntoutuskursseja on jouduttu perumaan, koska niihin ei ole ohjautunut riittävästi osallistujia tai osallistujat eivät ole tulleet kuntoutukseen. Toisaalta esimerkiksi Vantaalla nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinään ja työpajoille ohjautuu nuoria, jotka ovat liian huonokuntoisia osallistumaan näiden toimintaan. Näille huonokuntoisille nuorille ei löydy sopivaa paikkaa, josta he saisivat tarvitsemaansa apua tai tukea.

Ongelman perussyy on se, että palvelut ovat hajanaisia, eikä niihin osata ohjata nuoria. Esimerkiksi lääkärit eivät ohjaa nuoria Kelan kuntoutuskursseille. Ei ole olemassa paikkaa, jonne esimerkiksi ohjaus ja tukikeskus Kipinään ohjatut liian huonokuntoiset nuoret voitaisiin ohjata. Oman ongelmansa muodostavat nuoret, joita ei edes tavoiteta.

Hankkeen tavoitteena on aluksi kartoittaa olemassa olevat palvelut. Selvitetään mitä palveluita puuttuu (määrällisesti/laadullisesti). Tehdyn selvitystyön pohjalta kehitetään nuorten mielenterveyspalvelujen alalla toimivien toimijoiden yhteistyötä. Erityisenä tavoitteena kehittää syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden nuorten kanssa työskentelevien (esim. etsivä nuorisotyö) mahdollisuuksia ohjata nuoria heille sopivien palvelujen piiriin. Hankkeessa kehitetään huonokuntoisille nuorille sopivaa toimintamallia. Tämä toimintamalli on suunnattu nuorille, jotka eivät vielä pysty sitoutumaan ja toimimaan säännöllisessä ohjatussa toiminnassa esimerkiksi Kipinässä tai nuorten työpajoilla.

Kohderyhmään ohjautuvien (Ohjaus- ja tukikeskus Kipinän kautta hankkeeseen) nuorten kohdalla selvitetään sukupuolinäkökulma huomioiden syitä, miksi nuori ei kiinnity palveluihin. Kehitettävällä Palvelu olen minä! – toimintamallilla haetaan tähän parannusta; niin tehostetun tuen asiakastyössä kuin verkostoyhteistyössäkin. Toiminnan lähtökohtana on nuoren miehen tai naisen yksilöllinen tarve. Sukupuolinäkökulmaa käytetään yhtenä arviointikriteerinä.

Varsinaisessa tutkimusosiossa kartoitetaan nuorille suunnatut Vantaan mielenterveyspalvelut ja niiden toimivuus; selvitetään myös mitä palveluita puuttuu. Nuorten käyttäjänäkökulmaa tuodaan esille sukupuoli huomioiden; haastatteluissa pyritään tarkentamaan onnistuneita palvelupolkuja, nuorten kokemuksia ja toiveita.

Hankkeen tuloksena kehitetään nuorten palveluverkoston toimintaa siten, että toimijat ovat tietoisia tarjolla olevista palveluista ja osaavat ohjata nuoria näihin palveluihin. Kehitetään yhteistyökumppanien kanssa tarvittavia palveluja niille nuorille, joille tällä hetkellä ei ole sopivia palveluita. Lopputuloksena on vakiintunut toimintamalli, jonka avulla kohderyhmään kuuluvat nuoret tavoitetaan, sitoutetaan toimintaan ja saadaan ohjattua edelleen opiskelemaan tai työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Heikossa asemassa olevat psyykkisesti huonokuntoiset 16-28-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat jatko-ohjaukseen vahvempaa tukea, kuin mitä ohjaus ja tukikeskus Kipinä tai nuorten työpajat pystyvät tarjoamaan. Kohderyhmän täsmällistä määrää on mahdotonta arvioida, mutta esimerkiksi Vantaalla on vuositasolla n. 400 nuorta, jotka on ilmoitettu etsivälle nuorisotyölle, mutta joita ei tavoiteta eikä saada minkään toimenpiteen piiriin. Etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista suurin osa tarvitsee sellaista tukea ja palvelua, jota Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä ja etsivä nuorisotyö eivät yksin pysty heille tarjoamaan.

Vantaalla TE-toimiston asiakkaina oli heinäkuussa 2014 5406 alle 30-vuotiasta, työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat mukaan luettuna.

Joidenkin arvioiden mukaan nuorista 20-25 prosenttia voi pahoin. Nuorten itsearviointimittareilla saatujen tulosten mukaan nuorilla on arvioitu masentuneisuutta olevan noin 10-15 prosenttia. Lääkärintutkimuksissa todettua kliinistä depressiota on todettu esiintyvän lähes 10 prosenttia nuorissa ikäluokissa.

Jos näillä tiedoilla lasketaan TE-toimiston noin 5500 nuoren määrästä 10 prosenttia kärsivän mielenterveyden häiriöistä, niin Te-toimiston asiakkaista arviolta noin 350 nuorta, tarvitsisi ja hyötyisi hankkeen mukaisesta toiminnasta ja vahvasta tuesta ja ohjauksesta, jota kuntoutuksellisen päivätoimintakeskuksen kautta voisi saada.

Nuorisotoimen ja TE-toimiston arvioiden perusteella kohderyhmään kuuluvia nuoria olisi siis pelkästään Vantaalla muutamia satoja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuorten mielenterveyspalveluja tarjoavat ja niihin ohjaavat tahot, joiden yhteistoimintaa hankkeen kautta edistetään.

Hakemuksen liitteenä on Nuorten mielenterveyspalvelujen "palvelukartta", johon on koottu erialaisia mielenterveyspalvelujen tarjoajia. Tämän hankkeen tavoitteena ei ole kehittää uutta palveluntarjoajaa jo nykyisellään sekavan palvelukokonaisuuden osaksi. Tarkoituksena on kehittää palvelumalli, jossa nuori saa tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Vaikka toimijoita olisi useita, olisi nuorella yksi paikka, johon hän voi kiinnittyä ja joka tarjoaa turvallisen ja pysyvän tukirakenteen nuorelle. Tavoite on siis kehittää koko palveluverkoston toimintaa siten, että nuorta ei siirrellä luukulta toiselle.

Vantaalla ollaan yhdistämässä nuorisoneuvolan ja nuorisoaseman toimintaa. Yksi hankkeen kehittämiskohde olisikin toiminnan integroiminen osaksi tämän uuden palvelumallin toimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 366 847

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 384

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 489 179

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, että nuoret miehet ovat erityisessä syrjäytymisvaarassa. Tämän vuoksi oletuksena on, että hankkeen kohderyhmästä enemmistö on miehiä. Taustalla myös se, että mm. Vantaan ohjaus- ja tukikeskus Kipinän asiakkuuksista vuonna 2014 noin 60% oli miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmään ohjautuvien (Ohjaus- ja tukikeskus Kipinän kautta hankkeeseen) nuorten kohdalla (arvioitu miehiä n. 50 %) selvitämme sukupuolinäkökulma huomioiden syitä, miksi nuori ei kiinnity palveluihin. Kehitettävällä Palvelu olen minä! – toimintamallilla haemme tähän parannusta; niin tehostetun tuen asiakastyössä kuin verkostoyhteistyössäkin. Toiminnan lähtökohtana on nuoren miehen tai naisen yksilöllinen tarve. Sukupuolinäkökulmaa käytetään yhtenä arviointikriteerinä. Varsinaisessa tutkimusosiossa kartoitetaan nuorille suunnatut Vantaan mielenterveyspalvelut ja niiden toimivuus; selvitetään myös mitä palveluita puuttuu. Nuorten käyttäjänäkökulmaa tuodaan esille sukupuoli huomioiden; haastatteluissa pyritään tarkentamaan onnistuneita palvelupolkuja, nuorten kokemuksia ja toiveita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hanke sijoitetaan olemassa oleviin tiloihin, joissa on jo toimintaa. Ekologisuus, kestävä kehitys ja kierrätys huomioidaan koko hankkeessa, kuten Vantaan työpajatoiminnassakin. Tämä kuuluu osana myös kasvatukselliseen ja nuorisotyölliseen työotteeseen. Hankkeen työntekijät sekä hankkeeseen mukaan tulevat nuoret käyttävät kävelyn ja pyöräilyn ohessa julkisia liikennevälineitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
kuten edellä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
kuten edellä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 0
Sipoonkorpi ainutlaatuisena retkikohteena nuorten kanssa (luontosuhde, elämyksellisyys, luonnossa liikkuminen ja erätaidot).
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Kestävän kehityksen huomiointi ja kierrätys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Koko hankkeen tavoitteena on nostaa kaikkein huonoimmassa psykososiaalisessa asemassa olevien nuorten toimintakykyä, jotta kiinnittyminen olemassa oleviin palveluihin toteutuu (syrjäytymisen ehkäisy).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitettävän Palvelu olen minä!-toimintamallin kohderyhmään kuuluvat vantaalaiset nuoret, jotka ovat vaarassa jäädä kaikkien palveluiden ja yhteiskunnan tukirakenteiden ulkopuolelle. Hajanaisten nuorille suunnattujen mielenterveyspalvelujen toimivuus selvitetään ja palveluverkoston toimintaa kehitetään verkostoyhteistyönä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen työntekijät sekä nuoret kävelevät, pyöräilevät sekä käyttävät julkisia liikennevälineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoite on osallisuuden ja tätä kautta hyvinvoinnin lisääminen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa edistetään heikossa asemassa olevien nuorten mahdolllisuutta tasa-arvoiseen osallistumiseen ja elämään sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy lisäävät yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke kohdistui vantaalaisiin nuoriin aikuisiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhattuna kotiin syrjäytymisen vuoksi. Hankkeen nuoret kärsivät erityisesti masennuksesta, ahdistuksesta sekä voimakkaista sosiaalisten tilanteiden peloista. Pomppunuoren tarina: https://palveluolenmina.wordpress.com/2017/11/15/entisen-pomppu-nuoren-tarina/ .
Hankkeessa kehitettiin Pomppu-toimintamalli, jolla näiden nuorten toimintakykyä nostettiin nuorisotyöllisin keinoin. (Pomppu-toimintamallin käsikirja https://palveluolenmina.files.wordpress.com/2017/06/vantaa-pomppu-netti-1.pdf).

Hankkeessa edistettiin vantaan nuorille suunnattujen psykososiaalisten toimijoiden yhteistyötä ja kehitettiin monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. Hanke järjesti kaksi kehittämisfoorumia alan toimijoille. Toinen foorumi oli yhdistelmä koulutuksellisesta osuudesta sekä verkottumistapahtumasta. Voimaa verkostosta –tapahtuma syntyi ensimmäisen foorumin pohjalta nousseesta tarpeesta lisätä toimijoiden tuntemusta toisistaan ja toistensa työstä. Tavoitteena on, että verkottumistilaisuuksia järjestetään systemaattisesti ja niistä tulisi osa uusien työntekijöiden perehdytystä.
Palvelu olen minä! -hankkeessa laadittiin foorumien jälkeen verkostokehittämisen jatkosuunnitelma. Linkit materiaaleihin:
https://palveluolenmina.wordpress.com/2016/05/19/kuulumisia-kehittamisfoorumista/
https://palveluolenmina.wordpress.com/2016/10/19/voiko_ammatillisuus_olla_rakkaudellista/
https://palveluolenmina.files.wordpress.com/2017/02/verkostoyhteistyc3b6n-jatkokehittc3a4minen2c-tr7-11-16.pdf

Keväällä 2015 Kipinän etsivän nuoristyön aloitteesta perustettiin Nuoret näkyviksi -verkosto (nuorten terveydenhuollon työryhmä). Hankkeessa katsottiin, että tuo ryhmä -täydennettynä muutamilla toimijoilla- olisi hyvä "kotipesä" systemaattisen verkostokehittämisen jatkajaksi. Ehdotukset Nuoret näkyviksi verkoston toiminnan terävöittämisestä hyväksyttiin keväällä 2017. Marraskuussa 2017 Vantaan nuorten palvelujen koordinaatioryhmässä päätettiin, että verkosto toimii jatkossa koordinaatioryhmän alatyöryhmänä, jonka tehtävänä on mm. tuoda monialaista näkemystä nuorten tilanteesta ja palvelujärjestelmän "pullonkauloista" ja kehittämistarpeista johtotasolle.

Hankkeen tutkimusosion raportti Luottamusta palveluihin! Julkaistiin marraskuussa 2017. Raportin artikkeleissa hahmotellaan luottamusta rakentavaa palvelujärjestelmää eri näkökulmista. Millainen on luottamusta rakentava työote nuoren kanssa? Mitä haasteita tällainen työote luo tiedon tuottamiselle palveluissa? Miten tämän hetkinen palvelujärjestelmä Vantaalla tukee nuorta?
https://palveluolenmina.files.wordpress.com/2017/12/luottamustapalveluihin-raportti-netti.pdf
Saatujen tutkimustulosten avulla syntyi näkemys, miten nuorten aikuisten psykososiaalista palvelujärjestelmää voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti: https://palveluolenmina.files.wordpress.com/2017/06/luottamusta-palveluihin.pdf .

Havainnot, johtopäätökset ja suositukset
• Sosiaalista kuntoutusta tarvitaan psykiatrisen hoidon lisäksi. Nuori tarvitsee ilon ja onnistumisen kokemuksia sekä normaalia arkielämää.
• Nuorten on vaikea puhua ja sanoittaa asioitaan. Tämän vuoksi he jäävät ilman tarvitsemaansa palvelua tai palvelu toimii puolella teholla. Nuoret tarvitsevat luottotyöntekijää, joka auttaa tuomaan asiat yhteiseen keskusteluun.
• Luottotyöntekijän tarjoaman tuen tulee olla riittävän pitkäkestoista. Turha vaihtuvuus ei vie nuorten tilanteita eteenpäin, vaan aiheuttaa usein takapakkia.
• Läpi kentän tarvitaan yhteistä, luottamukseen perustuvaa työotetta ja eetosta. Tällöin vältetään nuoren putoaminen ja prosessin alkaminen taas alusta. Kun nuori siirtyy eteenpäin esim. seuraavaan palveluun tai opiskelemaan, se on nuorelle herkkää aikaa. Uudenlaisen työ- ja organisaatiokulttuurin rakentamiseen tarvitaan koko verkoston yhteistä kehittämistyötä kaikilla tasoilla ja niiden välillä.