Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20142

Hankkeen nimi: eTEVÄ - eTeknologiavälitteinen taidon oppimisen ohjaus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: 020 743 8100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Kauppila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.kauppila(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 846 0627

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ilmasotakoulu, 0952029-9
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, 0208201-1
Keski-Suomen pelastuslaitos, 0174666-4
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, 0208589-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

eTEVÄ on yhteishanke, jonka tavoitteena on löytää ja kehittää uusia kamerateknologiaa ja videota hyödyntäviä toimintatapoja työssä oppimiseen, etäohjaukseen, opetukseen ja tutkintotilaisuuksiin. Hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Ilmasotakoulu ja Keski-Suomen pelastuslaitos.

Nuoret viestivät vapaa-ajallaan kuvallista ilmaisua hyödyntäen ja mobiililaitteissa on nykyisin aina kamera. Kamera- ja tallenneteknologiaa sekä videoita käytetään jo oppimisen tukena, mutta käyttö on satunnaista ja se perustuu tällä hetkellä pitkälti tallenteisiin eikä ole reaaliaikaista ja vuorovaikutteista. Uudenlaisella videoteknologialla voidaan kuvata työsuoritusta, jakaa sitä reaaliaikaisesti ja saada palautetta sekä ohjausta suorituksen aikana, kuvaus voidaan tallentaa ja sitä voidaan analysoida jälkikäteen. Videoiden hyödyntäminen uudella tavalla oppimisessa avaa opiskelijoille uusia reittejä ja tapoja ammattiin oppimiseen. Uudenlaisilla toimintatavoilla pystytään tukemaan sukupuoleltaan, oppimistyyliltään ja motivaatioltaan erilaisia oppijoita. Tämä on tärkeää etenkin syrjäytymisuhassa olevien nuorten koulutuksessa ja koulupudokkuuden estämisessä.

Oppilaitoksilla ja työpaikoilla on tarve rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä ja ottaa käyttöön joustavia ja tarkoituksenmukaisia opetusmenetelmiä. Uusi monikanavainen ja vuorovaikutteinen kamera- ja tallenneteknologia tukee yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista. Työssäoppimisen ohjaus, tutkintotilaisuudet ja niihin liittyvät arviointikeskustelut aiheuttavat paljon matkustamista. Opettajien ohjauskäytäntöjä onkin tarve monipuolistaa ja löytää tapoja etäohjaukseen. Työpaikoilla työtekijöiden työsuoritusten videointi toimii osaamisen kehittämisen välineenä. Teknologian käyttöönoton edellytyksenä on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

eTEVÄ hankkeessa testataan kamera- ja tallenneteknologiaa ja etsitään erilaisia pedagogisia menetelmiä teknologian hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy toimintatapoja, jotka tukevat oppimisen ohjausta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat koulutusorganisaatiot ja niiden opetus- ja ohjaushenkilöstö, muiden toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö sekä työelämän edustajat eli työpaikoilla toimivat ohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 706

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 209 705

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 583

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 583

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Petäjävesi, Äänekoski, Hankasalmi, Pihtipudas, Kinnula, Uurainen, Joutsa, Karstula, Jyväskylä, Kuhmoinen, Kannonkoski, Saarijärvi, Kyyjärvi, Viitasaari, Keuruu, Laukaa, Jämsä, Muurame, Multia, Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka, Toivakka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tutkimukset osoittavat, että naisten ja miesten oppimisessa ja tiedon käsittelyssä on eroja. Tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu erityisesti sukupuolen merkitystä käytettäessä kuvia ja videoita oppimisen tukena, ei kuitenkaan ole. Yleinen teoria naisten oppimispreferensseistä korostaa sosiaalisen ympäristön ja dialogin merkitystä naisten oppimiselle. Naiset etsivät henkilökohtaisia suhteita oppimisympäristöstä suhteellisesti useammin kuin miehet. Opiskelutoverit ovat naisille sekä ystäviä että auttajia opinnoissa. On myös huomattu, että harjoitustilanteissa naiset lähestyvät ongelmia eri tavoin kuin miehet. Naisten kokemusten huomiointi edellyttää mm. avoimuutta naisten ongelmanratkaisutavoille. Naiset ovat kuitenkin kiinnostuneempia uusista opetus- ja oppimismenetelmistä kuin miehet. Esimerkiksi kosketusnäyttöliittymien käytössä naisten ja miesten välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Miesten ja naisten väliset erot ovat tässä suhteessa kaventuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Kuitenkin on vaikea sanoa, onko miesten ja naisten preferensseissä enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä, koska toistaiseksi tiedetään liian vähän naisten preferensseistä ja niiden varioinnista. Tärkeää on, että opetus- ja oppimismenetelmiä kehitettäessä ollaan tietoisia sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kartoitettaessa jo käytössä olevia tapoja käyttää kamerateknologiaa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja selvitetään, mitä tapoja mies- ja naisvaltaisilla aloilla on jo käytössä ja poikkeavatko nämä toisistaan. Oppilaitosten pilottikohteet valitaan siten, että edustetuksi tulee sekä mies- että naisvaltaisia aloja ja että pilotoivissa opiskelijaryhmissä on edustettuina molempia sukupuolia. Pilotointien arviointi - ja raportointipohjassa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma, joka ohjaa pilotoijia kiinnittämään huomiota sukupuolen vaikutukseen pilotoinnissa. Syntyvät toimintatavat kuvataan tuotekorteissa, joihin tuodaan myös sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa, mutta hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Sähköisiin materiaaleihin (esim. opiskelumateriaalit) siirtyminen vähentää paperitulosteiden määrää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Etäohjauksen lisääntyminen vähentää matkustamisen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeessa tuotettava materiaali tuotetaan ja jaetaan sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 1
Hanketta toteutetaan Keski-Suomessa hyödyntäen ja kehittäen paikallista koulutusosaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 0
Hanke edistää aineettomien palvelujen ja koulutuksen kehittämistä. Uudet toimintatavat ovat levitettävissä laajemmin oppilaitosten ja työelämän käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Kamera- ja tallenneteknologian lisääntyvä käyttö sekä etäohjaukseen ja tutkintotilaisuuksiin luodut toimintatavat vähentävät matkustamisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 0
Hyödyntämällä uudenlaista teknologiaa, voidaan tukea sukupuoleltaan, oppimistyyliltään, motivaatioltaan ja itsetunnoltaan erilaisia oppijoita ja tarjota heille erilaisia tapoja ammattiin oppimiseen. Tämä edistää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytmistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hanke edistää alueellista tasa-arvoa, kun ohjauspalvelut tavoittavat myös kaukana oppilaitoksesta toimivat opiskelijat. Opetusmenetelmien ja materiaalien monipuolisuus tukee erilaisten oppijoiden tarpeita ja oppimista edistäen tasa-arvoa oppimisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Erilaisten tapojen kehittäminen oppimiseen edistää yhdenvertaisuutta sekä yhteiskunnallisesti että kulttuurisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

eTEVÄ-hankkeen tavoitteena oli löytää ja kehittää uusia kamera- ja tallenneteknologiaa hyödyntäviä toimintatapoja työssä oppimiseen, opetukseen, oppimisen ohjaamiseen ja tutkintotilaisuuksiin. Tavoite liittyy tarpeeseen rakentaa uudenlaisia kustannustehokkaita oppimisympäristöjä sekä ottaa käyttöön joustavia ja tarkoituksenmukaisia opetusmenetelmiä, jotka tukevat opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja. Hanketta toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Ilmasotakoulu ja Keski-Suomen pelastuslaitos.

Hankkeessa pilotoitiin kamera- ja tallenneteknologiaa opetuksessa, oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa. Piloteista saatujen kokemusten pohjalta rakennettiin pedagogisia toimintamalleja kamera- ja tallenneteknologian hyödyntämiseen oppilaitosympäristössä ja työpaikalla tapahtuvassa osaamisen kehittämisessä. Hankkeen tuloksena kamera- ja tallenneteknologian hyödyntäminen koulutuksessa lisääntyi ja pedagoginen laatu parani. Pedagogiset toimintamallit painottivat oppijan reflektion ja oman arvioinnin merkitystä oppimisessa ja osaamisen kehittymisessä. Syntyneitä toimintamalleja jalkautettiin ja levitettiin hankeverkostossa ja osatoteuttajien yhteistyöverkostoissa.