Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20143

Hankkeen nimi: DIGITOPIA

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.3.2015 ja päättyy 31.10.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3A

Puhelinnumero: 02 330 000

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arja Tulonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.tulonen(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505985259

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mainostoimisto Satumaa Oy, 2420099-8
Förlags AB Sydvästkusten, 140819-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DIGITOPIA-hanke vastaa media-alalla käynnissä olevaan murrokseen sekä alan muuttuneisiin koulutustarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on luoda ja kehittää uusia, innovatiivisia mainonnan ja journalismin sisältöjä, näihin liittyviä palvelu- ja toimintamalleja sekä täydennyskoulutusta yhteistyössä mediatalojen, mainostoimistojen ja mainostajien kanssa. Tavoitteet voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

1. Hanke vahvistaa media-alan ammattilaisten sopeutumis- ja kilpailukykyä Varsinais-Suomessa kehittämällä systemaattisia yhteistoiminnallisia tapoja työelämän ja Turun AMK:n media-alan koulutusten välille.
2. Hanke luo ja kehittää journalismin ja mainonnan kustannustehokkaita ja innovatiivisia sisältötuotannon muotoja, mediasisältöjä ja toimintamalleja, jotka ovat sekä työelämän että kuluttajan näkökulmasta laadukkaita ja eettisesti kestäviä.
3. Hanke kehittää media-alan täydennyskoulutusta vastaamaan media-alan murroksessa syntyneisiin osaamis- ja ennakointitarpeisiin laadukkaasti ja osuvasti.
DIGITOPIA-hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun media-alan koulutuksen lisäksi Mainostoimisto Satumaa Oy ja Åbo Underrättelser. Journalismin ja mainonnan uusia sisältöjä, työskentelytapoja ja ansaintamalleja luodaan innovaatiotyöpajoissa. Työpajoissa kehitetään ideoita, joista osa valitaan jatkotyöstöön testilaboratorioihin, joissa jalostettuja uusia sisältöjä ja toimintatapoja testataan käytännössä. Saavutettuja tuloksia julkaistaan hankepartnereiden julkaisuissa ja alustoilla.

Innovaatiotyöpajoista saatujen kokemusten sekä koulutus- ja kehittämistarvekartoituksilla kerättyjen tietojen pohjalta hankkeessa kehitetään media-alan täydennyskoulutusta vastaamaan uusiin osaamis- ja ennakointitarpeisiin. Koulutuksen kohderyhmiä ovat media-alan toimijat: mediatalot, mainos- ja viestintätoimistot, yritysten ja muiden organisaatioiden viestintävastaavat sekä markkinointi- ja viestintäosastot, freelance-toimittajat ja -mainonnan suunnittelijat. Erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen tarjoamiseen alan työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Täydennyskoulutukset toteutetaan joustavasti monimediallisia toteutustapoja ja verkko-oppimisympäristöjä hyödyntäen.

DIGITOPIA-hanke on aktiivisessa vuoropuhelussa media-alan ammattikentän kanssa jakaen kokemuksia ja levittäen tietoa julkaisujen, seminaarien ja aktiivisen, vuorovaikutteisen verkkoviestinnän avulla. Artikkelien pääasiallisena julkaisualustana toimii Digitopia -hankkeen verkkoblogi. Lisäksi tuloksia ja kokemuksia levitetään kahdessa avoimessa seminaarissa.

DIGITOPIA-hanke luo, kehittää ja innovoi uusia mediasisältöjä ja toimintamalleja innovaatioiden kokeiluun. Hanke kerää, lisää ja jakaa tietoa media-alan osaamistarpeista ja soveltaa sitä joustavan, verkostoimaisen ja eri innovaatioalustoilla toteutettavan täydennyskoulutuksen kehittämiseen tuottaen toimintoihin osallistuville uutta osaamista ja kilpailukykyä. Hanke synnyttää partnerikonsortion verkoston, joka jatkaa yhteistyötä hankkeen jälkeen.

Hankkeen toimenpiteissä kehitettävät innovatiiviset toimintamallit ja uudet sisällöt ovat kustannustehokkaita ja kestävää kehitystä tukevia (paperittomia). Ammattilaisten osaamisen kehittyminen ja ajantasaistuminen täydennyskoulutuksissa lisää media-alan hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä edesauttaa tasa-arvoa alan yrityksissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä koostuu media-alan rakennemuutoksen kohtaavista yrityksistä ja muista toimijoista. Tällaisia yrityksiä ja toimijoita ovat mainostoimistot, mediatalot, yritysten ja muiden organisaatioiden markkinoinnista ja viestinnästä vastaavat sekä freelance-toimittajat ja -mainonnan suunnittelijat. Useimmat kohderyhmän yritykset ovat media-alan mikro- ja pk-yrityksiä. Myös työttömät ja työttömyysuhan alaiset media-alan ammattilaiset kuuluvat hankkeen kohderyhmään.

Osallistumalla innovaatiotyöpajojen tulosten ja kokemusten pohjalta kehitettyihin täydennyskoulutuksiin hankkeen kohderyhmä saa hyötyä sekä rahoituskaudella että tulevaisuudessa. Näin ollen kohderyhmän yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ja työttömyysuhan alaisilla ammattilaisilla on mahdollisuus päivittää taidot vastaamaan yritysten tarpeita. Projektissa kehitetyt kustannustehokkaat toimintamallit antavat kohderyhmälle työkaluja sopeutua media-alan rakennemuutokseen.

Partnerikonsortion yritykset sekä ohjausryhmän jäsenet edustavat keskeisiä rakennemuutoksen kohteena olevia media-alan toimijoita. Näin hankkeen toteuttajilla on käytettävissään ajankohtaista tietoa kohderyhmän tarpeista, toimintaympäristöistä ja haasteista. Kohderyhmä on tavoitettavissa alalla totuttuja kanavia käyttäen, monimediallisesti ja alan sisältä käsin avainhenkilöiden avustuksella.

Kohderyhmien edustajat ovat osallistuneet hankkeen sisältöjen ja toteutustapojen suunnitteluun, ja sen omaleimaisuus näkyy hankkeen nopeassa toteutuksessa: uudet innovaatiot ovat heti kokeiltavissa partnereiden tietämyksen sparraamina ja kokeiluista saadaan tulokset käytössä olevien analytiikkapalveluiden avulla. Hidasta, julkaisualustojen perustamiseen liittyvää toimintaa ei tarvita, koska partnerikonsortiolla on julkaisualustat valmiina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillistä kohderyhmää ovat media-alan tulevaisuuden ammattilaiset, it-alan yritykset, oppilaitokset ja muut pk-yritykset. Välillisen kohderyhmän tulevaisuuden ammattilaiset hyötyvät hankkeesta osallistumalla innovaatiotyöpajojen työskentelyyn ja testaamalla pajoissa syntyneitä innovaatioita käytännössä. It-alan yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia toteuttaa innovaatioita teknisellä tasolla. Oppilaitokset ja pk-yritykset hyötyvät kehitetyistä ketteristä yhteistyömalleista ja täydennyskoulutuksesta ja pystyvät tulevaisuudessa paremmin vastaamaan alan nopeasti muuttuviin kehitys- ja osaamistarpeisiin. Yrityksille tarjotaan uusia mediasisältöjä ja täsmäkoulutuksia heidän omiin tarpeisiinsa. Media-alan koulutuksessa olevien nuorten koulutuksen työmarkkinavastaavuus paranee.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 212 533

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 209 708

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 272 794

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 217

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Salon, Turun, Loimaan

Kunnat: Paimio, Salo, Lieto, Mynämäki, Rusko, Nousiainen, Turku, Somero, Masku, Sauvo, Naantali, Loimaa, Parainen, Uusikaupunki, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 34

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 65

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Media-alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina erityisesti teknologian kehityksen ja kuluttajakäyttäytymisen vuoksi. Digitaalista murrosta ovat nopeuttaneet mediakulutukseen soveltuvien kuluttajalaitteiden yleistyminen sekä mediasisältöjen saatavuuden ja tarjonnan kasvu. Hankkeessa on hyödynnetty eri asiantuntijoiden toimesta tehtyjä ja jo olemassa olevia alan toimintaympäristöanalyysejä. (VTT Media-alan kehitystrendit 2013, Viestintäalan toimialastrategia, Viestinnän keskusliiton toimialastrategian esiselvitys). Em. selvitykset on tehty myös sukupuolinäkökulma huomioon ottaen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä sukupuoli huomioidaan jo lähtökohtaisesti, kun työyhteisöjä, heidän osaamistaan ja koulutustarpeitaan lähdetään kartoittamaan. Toimenpiteissä ja toimintamallien kehittämisessä otetaan huomioon miesten ja naisten keskinäiset, mutta myös sisäiset erot ja esimerkiksi roolit ja vuorovaikutuksen tavat työyhteisöissä. Tavat, joilla innovaatiotyöpajoja ja täydennyskoulutusjaksoja esitellään, niiden vaikutuksia ja hyötyjä yritykselle perustellaan, ovat erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen työyhteisö. Myös työpajojen ja koulutuksen järjestämistavoissa kiinnitetään huomiota sukuspuolinäkökulmaan. Käytännössä kuitenkin media- ja journalismialan työyhteisöt ovat sukupuoleltaan hyvinkin heterogeenisiä eli ei mies- eikä naisvaltaisia. Hankkeessa pyritään myös rekrytoimaan työntekijöiksi sekä naisia että miehiä. Vaikutusten arvioinnissa ja menetelmäkehityksessä huomioidaan osaamisenkehittymisen vaikutuksen mahdollinen sukupuolittuneisuus. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi kysymyksiin, merkitseekö osaamisen kehittyminen naisille ja miehille samankaltaisia asioita. Kyselyissä, haastatteluissa ja havainnoinnissa otetaan myös huomioon naisten ja miesten erilaiset tavat reagoida tilanteisiin ja puhua asioista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa media-alan ammattilaisten sopeutusmis- ja muutoskykyä. Toimenpiteet suunnitellaan niin, että sekä naiset kuin miehetkin ovat samanarvoisessa asemassa toimenpiteiden suhteen. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulma. Koulutus- ja osaamistarvekartoitukset, innovaatiotyöpajat, täydennyskoulutusjaksot sekä arvioinnit tehdään sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ja huomioiden henkilön omat kehittämistavoitteet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeen toimenpiteissä ja toteutuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon digitaalista tekniikka/teknologiaa. Hanketoimijoiden kokoukset ja hankkeen ohjausryhmän kokoukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman usein esim. videoneuvottelutekniikan avulla. Hankkeen osallistujille kohdistetuissa toimenpiteissä kuten osaamistarvekartoitusten tekemisessä, täydennyskoulutusjaksoissa, arvioinneissa ja palautekyselyissä hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä sekä sähköisiä kysymyslomakkeita. Hanketoiminnassa ja dokumentoinnissa käytetään paperitonta työskentelytapaa sekä vältetään turhaa tulostamista. Hankkeen päätavoitteena on kehittää kustannustehokkaita, paperittomia media- ja julkaisualan uusia innovaatioita ja toimintamalleja sekä lisätä näiden käytön osaamista. Hankkeen tulosten julkaisemisessa kiinnitetään huomiota tulosten saavutettavuuteen sähköisissä medioissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita, paperittomia media- ja julkaisualan uusia innovaatioita ja toimintamalleja, verkkoviestintää ja -julkaisuja sekä lisätä näiden käytön osaamista ja saavutettavuutta. Hanke on alueellinen, joten matkustamista esim. ilmateitse ei tapahdu. Hanketoimijoiden kokoukset ja hankkeen ohjausryhmän kokoukset toteutetaan pääsääntöisesti videoneuvottelutekniikan avulla. Mikäli kokouksia ei pystytä järjestämään ilman face-to-face -tapaamista, hankkeen hallinnoija korvaa vain julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvan matkustamisen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hanke on alueellinen, joten matkustamista esim. ilmateitse ei tapahdu. Mikäli esimerkiksi kokouksia ei pystytä järjestämään ilman face-to-face – tapaamista, niin hankkeen hallinnoija korvaa vain julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvan matkustamisen. Hankkeen täydennyskoulutusjaksojen toteutuksessa käytetään mahdollisimman paljon sähköisiä verkko-oppimisympäristöjä, mikä vähentää osallistujien tarpeetonta liikkumista. Em. toiminnan tavat vähentävät kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanketoiminnassa ja dokumentoinnissa käytetään mahdollisimman paljon paperitonta työskentelytapaa sekä vältetään turhaa tulostamista. Täydennyskoulutusjaksoissa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä, jonne tallennetaan esim. käytetty opetusmateriaali. Näin opetusmateriaalin tulostaminen loppuu käytännössä kokonaan. Hankkeen tavoitteena on nimenomaan kehittää kustannustehokkaita, paperittomia media- ja julkaisualan uusia toimintamalleja ja innovaatioita, verkkoviestintää- ja julkaisuja sekä lisätä näiden käytön osaamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Alan yritysten ja organisaatioiden verkkoviestimien ja –viestinnän, verkkojulkaisujen sekä verkkomainonnan kehittäminen vahvistaa vähähiilisyyden tavoitetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Teknologian kehitys ja toimintaympäristön muutos haastaa paitsi alalla toimivien osaamista mutta myös alan koulutusta. Hankkeessa kehittyvät sekä alalla toimivien ammattilaisten että media-alan koulutuksessa olevien nuorten koulutuksen osaaminen ja työmarkkinavastaavuus media- ja mainosalojen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Hankkeessa pyritään kehittämään alueellista alan osaamista sekä yhteistyötä välillisten kohderyhmien kanssa mm. innovaatiopajoissa kehitettyjen uusien mediasisältöjen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa paikallista osaamista. Hankkeen kumppanit ovat paikallisia yrityksiä ja organisaatioita, joiden kanssa kehitetty yritysten ja oppilaitoksen joustava yhteistyömalli edistää paikallisen osaamisen kehittämistä. Parantamalla ja kehittämällä yritysten henkilöstön osaamista vastaamaan uusia, hankkeen innovaatiotyöpajoissa syntyneitä kustannustehokkaita mediasisällöissä tarvittavaa osaamista, lisätään yritysten kilpailukykyä ja parannetaan työllisyyttä. Hankkeen tarjoilussa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Aineettoman pääoman merkitystä on tutkittu ja on todettu, että jopa 50-90 % yrityksen tulosta on seurausta aineettoman pääoman vaikutuksista. Erityisesti tietointensiivisellä alalla kuten asiantuntijaorganisaatioissa toiminta perustuu nimenomaan aineettomiin asioihin, kuten tietoon ja osaamiseen. Näillä aloilla aineeton pääoma kattaa pääosan koko organisaation resursseista. Henkilöstö ja henkilöstön osaaminen on yrityksen kriittisin ja vaikeimmin hallittava voimavara. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tavoitteellista pitkän aikavälin toimintaa. Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen edellyttää ennakointia ja jatkuvaa oppimista. Henkilöstön kehittäminen edellyttää myös yksilötason taitojen kehittämistä. Yrityksen ja yksilöiden menestyminen ja kehittyminen on yhä enemmän riippuvainen tavoitteellisesta kouluttautumisesta ja kyvystä oppia uutta. Innovaatiotyöpajojen tavoitteena on kehittää uusia aineettomia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja. Täydennyskoulutuksessa kehitetään alan ammattilaisten osaamista aineettomien tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien kehittämisosaamiseen. Koulutuksessa hyödynnetään eri asiantuntijuuksista koostuvia kytkeytymis- ja innovaatioalustoja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Hanke on alueellinen, joten matkustamista esim. ilmateitse ei tapahdu lainkaan. Mikäli esimerkiksi kokouksia ei pystytä järjestämään ilman face-to-face – tapaamista, niin hankkeen hallinnoija korvaa vain julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvan matkustamisen. Hankkeen täydennyskoulutusjaksojen toteutuksessa käytetään mahdollisimman paljon sähköisiä verkko-oppimisympäristöjä, mikä vähentää osallistujien tarpeetonta liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Pitkään media-alalla toimineiden ammattilaisten negatiivinen kokemus oman osaamisen työelämävastaavuudesta media-alan murroksessa, tuo epävarmuutta työn jatkuvuuteen ja on merkittävä stressitekijä. Yksilötasolla täydennyskoulutuksen on todettu näkyvän ammatillisen osaamisen kasvuna ja uudistumisena mutta myös yksilön näkökulman laajentumisen, uudenlaisen ajattelun ja oivallusten syntymisen, itseluottamuksen kohentumisen sekä ammatillisen identiteetin kehittymisen lisääntymisenä. Työntekijöiden osaamisen parantuminen ja kehittyminen parantaa työkäytäntöjä, kehittää koko organisaatiota, synnyttää uusia innovaatioita sekä parantaa työn ja työyhteisön tuloksellisuutta. Alan kustannustehokkaiden mediasisältöjen ja toimintatapojen kehittäminen edistää alan yritysten kannattavuutta ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen. Osaamisen kehittämisen myönteiset vaikutukset ovat hyvin moninaiset: työssä oppiminen vahvistuu, osaamisen johtaminen paranee, työhyvinvointi ja tuloksellisuus kasvaa ja koko organisaatio kehittyy. Hankkeen täydennyskoulutusjaksojen saavutettavuutta edistetään käyttämällä mahdollisimman paljon sähköisiä verkko-oppimisympäristöjä. Myös hankkeen tulosten saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, julkaisemalla ne sähköisessä ympäristössä.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeessa kaikilla osallistujilla on yhtäläiset ja tasavertaiset oikeudet saada saman sisältöistä koulutusta riippumatta sukupuolesta. Koulutuksen suunnittelussa ja ohjauksessa otetaan kuitenkin huomioon kunkin yksilön henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja oppimiskyvyt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeessa tullaan toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien Ihmisoikeuksien Yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklan mukaisesti, jonka mukaan jokainen on oikeutettu kaikkiin em. julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Hankkeessa ei tulla hyväksymään minkäänlaista syrjintää tai kiusaamista ja uusien toimintakäytäntöjen kehittämisessä kiinnitetään tähän eritysitä huomiota.
Kulttuuriympäristö 5 8
Hankkeen toimenpiteet eivät suoraan kohdistu perinteisiin kulttuuriympäristöihin vaan se luo uutta kulttuuriympäristöä luomalla uutta virtuaalikulttuuria.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita, paperittomia media- ja julkaisualan uusia toimintamalleja ja innovaatioita, verkkoviestintää ja -julkaisuja sekä lisätä näiden käytön osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitopia-hankkeen keskeiset ylätason tavoitteet olivat media-alan uudet innovaatiot ja osaamisen kasvu. Digitopia-hankkeessa innovaatiot ymmärretään uuden oivaltamisena, uusina ideoina ja ajatuksina toteuttaa työtään. Innovaation ei tarvitse olla koko toimialaa mullistava uusi toimintapa, vaan se voi olla myös esimerkiksi jonkin jo vakiintuneen viestintätavan vieminen uuteen kontekstiin. Yksittäisen media-alan ammattilaisen näkökulmasta tuoreiden toimintatapojen kokeileminen ja villienkin ideoiden vieminen käytäntöön laajentavat osaamista sekä luovat työllistymismahdollisuuksia ja tuovat potkua jo olemassa olevaan liiketoimintaan. Digitopia-hankkeen toiminta käsitti työpajoja, täydennyskoulutusta, julkaisuja ja digitaalisten tietopakettien tuottamista.

Työpajoissa ja seminaareissa media-alan ammattilaiset työskentelivät sisältötuotannon eri toimintatapojen kehittämisen parissa. Innovatiivista ajattelua lisättiin innovaatiotyöpajoilla ja palvelumuotoilun työpajoilla. Digitopiassa annettiinkin työkaluja kehittää ratkaisuja sellaisiinkin ongelmiin, joista potentiaaliset asiakkaat eivät ole välttämättä edes tietoisia – kun erilaisia tarpeita tarkastellaan poikkeavista näkökulmista, löytyy helposti pieniä innovaatioiden ituja, jotka ovat jalostettavissa myytäviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Lisäksi toimintaa kehitettiin toiminnallisissa työpajoissa. Työpajojen aiheet valikoituivat innovaatiotyöpajojen perusteella: ajankohtaiset ja tuoreet aiheet ja taidot, joita osallistujat nostivat innovaatiopajoissa esille, valittiin myös työpajojen aiheiksi ja kokeilujen kohteiksi. Innovaatiopajoissa esimerkiksi nousi kokemuksellisuuden merkitys viestinnässä, jota erilaiset live-palvelut korostavat, joten Pericope-sovelluksen hyödyntäminen markkinointiviestinnässä valikoitui yhden työpajan teemaksi. Digitopiassa innovaatiot näyttäytyvät uuden oivaltamisena, uusina avauksina ja ajatuksina toteuttaa työtään. Hankkeen toiminteisiin osallistuneita on kerätty palautetta, jonka avulla innovaatio-näkökulmaa on selvitetty. Palautteen perusteella voidaan todeta, että hanke on tuottanut innovaatio-osaamista, ja että hanke toimi katalysaattorina innovatiivisten mediasisältöjen tuotannossa. Osallistuvat yritykset pystyivät suunnittelemaan viestintäänsä uusilla tavoilla. Nimilistojen perusteella Digitopian tilaisuudet tavoittivat kaiken kaikkiaan 1189 henkilöä. Digitopiassa toteutettiin Digityy-julkaisu (http://digityy.com/), joka pohtii ja tiivistää media-alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Julkaisussa pääsee ääneen 14 merkittävää media-alan toimijaa, jotka avaavat kukin omasta näkökulmastaan, millä eväillä pärjää tulevaisuuden työmarkkinoilla.


Lisäksi Digitopiassa käsitellyistä teemoista koottiin osallistavia tietoiskuja hankkeen verkkosivuille. Digikylpylä-nimellä kulkeva kokonaisuus paketoi tiiviillä ilmaisulla, visuaalisuudella ja monimediallisilla elementeillä markkinoinnin, kevyen videotuotannon, palvelumuotoilun, sosiaalisen median sisällöntuotannon ja tapahtumatuotannon perusteet helposti nieltävään muotoon.