Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20145

Hankkeen nimi: Ohjaamo Keski-Uusimaa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0213834-5

Jakeluosoite: Sibeliuksenväylä 55 A

Puhelinnumero: (09)27381

Postinumero: 04400

Postitoimipaikka: Järvenpää

WWW-osoite: http://www.keuda.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna Hyytiä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna.hyytia(at)keuda.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504150855

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjaamo Keski-Uusimaa -hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntakokeilun kanssa. Kuntakokeilussa on tavoitteena kehittää nuorisotakuun alueellista kokonaisprosessia. Mukana hankkeessa ovat alueen kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Sipoo, Pornainen, Nurmijärvi ja Tuusula sekä alueen toisen asteen koulutuksen järjestäjät. Ohjaamo Keski-Uusimaa tukee osaltaan Nuorisotakuun ja Koulutustakuun toteuttamista alueella.

Hankkeen kohderyhmää ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat nuoret ja työmarkkinoiden ulkopuolella sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret ja tavoitteena yhteisen alueellisen ohjaus- ja tukipalvelumallin kehittäminen heille.

Hanke on kolmevuotinen ja sen koordinoivana tahona toimii Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Yhteistyökumppaneina on Keski-Uudenmaan kunnat, Hyvinkää ja Sipoo sekä toisen asteen koulutuksen järjestäjät Hyria, Seurakuntaopisto, TTS ja Validia. Hankkeeseen palkataan kokoaikaisesti työskentelemään projektipäällikkö ja projektityöntekijä, jotka ovat vastuussa toimenpiteiden toteuttamisesta ja toimivat yhteistyössä kuntien, työvoimahallinnon, kolmannen sektorin sekä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Nuorisotakuun alueellinen toimintamallin ydin on paikallinen Ohjaamo, jonka käynnistymistä tukee alueellinen Ohjaamo Keski-Uusimaa. Ohjaamoa kehitetään monialaisena ja -ammatillisena palvelukeskuksena, jossa hyödynnetään Opetushallituksen rahoittamaa Laajennetun työssäoppimisen suunnitteluhanketta ja sen tuloksia. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti toimintamallin pääkohtia:
• Ohjaamoa mallinnetaan TYP -ajattelun mukaisena nuorten työvoiman palvelukeskuksena. Nuorten Ohjaamossa painopiste on koulutuksellisten vaihtoehtojen ja ratkaisujen löytäminen. Toimintamallissa korostuvat uudet asiakkuudet ja varhainen puuttuminen, jolloin pitkä-aikaista moniammatillista asiakkuutta tarvitsevat nuoret kuuluvat / siirtyvät TYP:n asiakkuuteen tai kunnan peruspalveluihin. Ohjaamo on lähtökohtaisesti avoin kaikille nuorille, kuitenkin siten että palveluratkaisut on suunniteltu ensisijaisesti 1. ja 2. palvelulinjan nuorille.
• Järvenpää-Kerava-seutu toimii alueellisena pilottina, jolloin soveltuvin osin voidaan hyödyntää Järvenpään Nuorisokeskuksen integroitua monialaista toimintamallia ja muiden kuntien toimintamalleja sekä kytkeä näihin alueellista verkostoa. Opiskelijoiden ohjaus yhteishaun jälkeen toteutetaan yhteistyössä Keudan tulevan hakutoimiston kanssa.
• Yhteistyössä toteutetaan nykyisten toimintamallien kriittinen arviointi ja hyvien käytänteiden edelleen kehittäminen. Pitkän aikavälin tavoitteena on tehostaa resurssien käyttöä ja lyhyellä aikavälillä luopua päällekkäisten projektien toteuttamisesta alueella.
• Asiakasohjauksessa pyritään päällekkäisten toimintojen poistamiseen ja kokonaisvaltaiseen asiakkuuden hoitoon. Tavoitteena on nuorten osallisuuden lisääminen ja sitä kautta myös syrjäytymisen ehkäisy. Nuoret maahanmuuttajat ovat yksi merkittävä erityisryhmä ja yhtenä tavoitteena on luoda alueellinen kotouttamista tukeva koulutusmalli.
• Tavoitteena yksi toimintamalli, jolla on kattavasti alueellisia palvelupisteitä, joiden toteutuksessa on huomioitu paikalliset tarpeet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat nuoret ja työmarkkinoiden ulkopuolella sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Erityiskohderyhmänä ovat maahanmuuttaja- tai maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Ruotsinkielisten nuorten ohjausta kehitetään Sipoossa. Kunnan nuorisotyön toinen etsivä nuorisotyöntekijä on ruotsinkielinen. Ruotsinkielisten nuorten ohjauksen toteutusvaihtoehtoja selvitetään Porvoon TE-toimiston ja Ohjaamon yhteistyönä.

Palveluja kohdistetaan myös Ohjaamo-verkostossa toimiville työntekijöille, joille voidaan pitää koulutuksia, työpajoja suunnittelupäivä ja vertaistapaamisia/valmennusta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Lions Quest -koulutuksen kanssa ja tuotteistetaan mallikoulutus haastavien kohderyhmien kanssa toimiville ohjaajille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on kuntien ja koulutusorganisaatioiden henkilöstö, joka osallistuu Nuorisotakuun toteutukseen, siihen liittyvien ohjaus- ja tukitoimien järjestämisestä sekä näiden toimintojen johtamisesta.
Yritykset ja yhteisöt ovat välillisenä kohderyhmänä, koska myös heidän suuntaansa tehtävää viestintää ja palvelutarjonnan virtaviivaistamista on tarkoitus kehittää.

Pääkohderyhmän ohella voidaan tiedotustoimenpiteitä ja palvelutarpeeseen liittyviä kyselyjä suunnata ennakoivasti myös oppilaitoksissa ja mm. pajoilla oleville nuorille, jotka ovat potentiaalisia Ohjaamo-asiakkaita muussa elämänvaiheessaan.

Helsingin seudun kauppakamari ja Uudenmaan Yrittäjät ovat lupautuneet mukaan hankkeen yritysyhteistyön suunnitteluun ja organisointiin. He osallistuvat myös tarpeen mukaan yrityksille suunnatun viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Myös yhteistyön rajapinnat, mahdolliset pullonkaulat sekä uudet yhteistyötavat alueen TE-toimistojen kanssa kuuluvat ryhmän asialistalle. Tähän perustetaan erillinen yhteistyöryhmä, joka voi olla tarpeen myös vakinaisessa ohjaamossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 342 275

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 323 081

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 491

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 404 687

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Pornainen, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sibeliuksenväylä 55 A

Postinumero: 04400

Postitoimipaikka: Järvenpää

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 535

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke hyödyntää etsivän nuorisotyön selvitystä vuodelta 2013. Sen mukaan Uudellamaalla tavoitetuista 21-25-vuotiasta nuorista on miehiä lähes 60 prosenttia. Suurin ongelma kohderyhmällä on ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen, joka koski lähes kolmannesta tästä ryhmästä. Eniten asiakkuuteen ohjautuun ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä eli yhteensä 40 prosenttia tästä ryhmästä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolisensitiivisyyteen sekä ohjaajien valmiuksiin ottaa huomioon esim. maahanmuuttajien tähän liittyviä kysymyksiä. Nuorille miehille suunnattuihin palveluihin haetaan uusia ratkaisuja esim. koulutuksen työvaltaistamisen ja verkostoitumisen avulla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa edistetään ohjaus- ja tukihenkilöstön tilanneherkkyttä ja kulttuurisensitiivisyyttä monialaisen asiantuntijaverkoston avulla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke pyrkii palvelemaan molempia sukupuolia tasapuolisesti ja kohderyhmäsensitiivisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Ohjaamon tavoitteena on toimia paperittomasti hyödyntäen sähköisiä järjestelmiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Tavoitteena on yhteisten palveluiden kehittäminen. Välillisesti osallistujien osaaminen lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Ohjaushenkilöstö ja hankkeen muut toimijat pitävät yhteiset palaverit Lyncin yli aina, kun se on mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Nuorten hyvinvointiin vaikutetaan löytämällä heille sopiva tukimalli. Kehitetty toimintamalli palvelle myös jatkossa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Erityiskohderyhmänä on maahanmuuttaja- ja maahnamuuttajataustaiset nuoret. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ohjaamo Keski-Uusimaa -hankkeen (03/2015-02/2018) tavoitteiksi oli määritetty yhteinen alueellinen Ohjaamo-mallin luominen, Ohjaamo-mallin laajentaminen koko verkoston alueelle, alueellisen Ohjaamon toimintamallin alle kuuluvien palvelujen integrointi paikallisiin Ohjaamoihin sekä erilaisten pilottien käynnistäminen. Tämän lisäksi kehittämiskohteiksi oli määritetty paikkakuntakohtaisten Ohjaamojen palvelumuotoilu sekä vaihtoehtoisten käyttöliittymien täsmentäminen, yhteistyöverkoston yhteiset toimintatavat, resurssienjakoperusteet, tiedonsiirron toteutus sekä Ohjaamon markkinoinnin ja ohjaustoiminnan vakinaistamisen periaatteet.

Hankkeessa kehitettiin alueellinen yhteistyömalli, josta käytetään nimeä Keski-Uudenmaan Ohjaamot. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan alueella toimiva koulutuksenjärjestäjä olisi toiminut yhteistyön koordinaattorina, mutta asiakaskuuntelujen, maakuntauudistukseen liittyvien muutosoletusten ja hallituksen Ohjaamo-toiminnan kehittämiseen myöntämän rahoituksen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa alueellista Ohjaamo-yhteistyötä koordinoi Uudenmaan TE-palvelut ainakin vuoden 2020 loppuun. Ratkaisulla ennakoidaan Ohjaamojen siirtymistä maakuntahallinnon alaisuuteen, joko Kasvupalveluihin tai muun hallinnon alle: kuntien omat Ohjaamot voivat tällöin halutessaan/tilanteen mukaan jatkaa toimintaansa mahdollisen maakunta-tason Ohjaamon alla tai osana muuta verkostoa. Alueelliseen yhteistyömalliin liittyen hankkeessa valmisteltiin alueellisen pajatoiminnan asemoitumista koulutuksenjärjestäjän yhteyteen (Keuda) ja samassa yhteydessä ylläpidettiin keskustelua aikuisten peruskoulun ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen roolista. Hankehenkilöstö valmisteli pajatoimintaa varten tarvittavan kelpoisuushakemuksen ja teki ehdotuksen pajatoiminnan, aikuisten peruskoulun ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen mahdollisesta sijoittumisesta Keudan organisaatioon.

Hankkeen päättyessä Ohjaamo-mallia toteutetaan kaikissa kahdeksassa kunnassa. Yhteistyömallin kautta integroidaan TE-palvelujen asiantuntijuutta Ohjaamoihin hallituksen Ohjaamo-toimintaan suunnatulla resurssilla. Ohjaamot avautuivat eri ajankohtina. Osassa kuntia oli olemassa vakiintuneita nuorisotyön toimintamalleja, jonka yhteyteen Ohjaamo oli liitettävissä. Osassa kunnissa rakennettiin uusi toimintamalli puhtaalta pöydältä. Ohjaamolaisen ajattelun ja toimintamallien kehittyessä useampi Ohjaamoista on terävöittänyt toimintaansa verkostojen vahvistuessa ja muuttuvien tarpeiden takia siirtänyt toiminnan uusiin tiloihin. Kaikista Ohjaamo-kunnista on saatu viesti Ohjaamo-toiminnan jatkumisesta hankkeen jälkeen.

Ohjaamoihin on osin kuntakokeiluyhteistyössä kehitetty erilaisia pilotointeja, joista suurin osa on liittynyt uravalmennukseen, työnhakuun, osaamisen hankkimiseen ja arjen hallintaan. Palvelujen suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilua, mutta myös kevyempää tuotekehitystä. Palveluita ja pilotteja on kehitetty yhteistyössä verkostojen kanssa. Yhteisiä käytänteitä kehitettiin viestintään, työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja osaamisen hankkimiseen. Yhteisten käytänteiden luomiseksi varmistettiin, että ohjaamolaiset ymmärtävät tahtotilan samalla tavalla ja katsovat samaan suuntaan ohjaamolaisen identiteetin kautta, eivät pelkästään omasta toimenkuvastaan katsoen. Ohjaamolaista identiteettiä vahvistettiin yhdessä kehitetyllä POKERI-koulutusohjelmalla, jonka sisällöt määrittyivät ohjaamolaisilta tulleiden toiveiden mukaan ja liittyivät Ohjaamojen arkeen. Pokeri- ja viestintäkoulutuksissa käytiin läpi tapoja rakentaa verkostoa, keinoja kohdata verkoston jäseniä, vaikuttajia ja nuoria Ohjaamo-kysymyksissä, ja väyliä viestiä Ohjaamotoiminnasta yhdenmukaisesti ja yhtenäisellä ilmeellä. Erilaisissa työryhmissä valmisteltiin yhdenmukaisia linjauksia ja tapahtumia. Oppilaitos- ja opotyöryhmät mallinsivat ratkaisut koulutuskokeiluun, kortti-koulutuksiin ja OPO-yhteistyöhön. Duunipysäkkityöryhmä edisti työkokeiluun liittyviä käytänteitä, erilaisia rekrytapahtumia ja työnhakua tukevia työkaluja (Duunipysäkki, Tunnissa duuniin, Duunitreffit, Duuniportaali, Tiitus). Myös Ohjaamo-toiminnan alustamiseen kehitettiin työ- ja seurantatyökaluja, mutta niiden rooli Ohjaamo-toiminnan vakiintuessa ei ole merkitsevää.

Verkostojen työskentelyä varten luotiin työryhmät eri tarkoituksiin ja työryhmille määritettiin säännölliset tapaamiset tapauskohtaisesti. Työryhmien kokoukset ja muut hankkeen verkostotapaamiset laitettiin vuosikelloon. Työryhmistä osa on saanut tehtävänsä valmiiksi ja niiden toiminta on päättynyt. Myös jatkossa kokoontuvien työryhmien koollekutsujan toimii TE-hallinnon alle sijoitettu alueellinen Ohjaamo, Keski-Uudenmaan Ohjaamot.
Resurssienjakoperusteiden suhteen on noudatettu käytäntöä, jossa Ohjaamo-kohtainen resurssi määrittyy kunnan asukasluvun ja työttömien nuorten määrän mukaan. Esimerkiksi Ohjaamo-toimintaan ohjattua määrärahaa ohjautuu siten TE-hallinnon työpanoksena enemmän kuntiin, jossa on laajempi asiakaspohja ja siten suurempi päivystystarve Ohjaamoissa. Muut Ohjaamojen ulkopuolelta Ohjaamoihin tulevat päivystäjät ovat Ohjaamoissa oman taustaorganisaation resursseilla. Kunnat puolestaan vastaavat itse Ohjaamoiden ylläpitoon ja toimintaan liittyvistä resursseista.

Tiedonsiirtoon liittyvää ongelmaa ei pystytty ratkaisemaan. Hankkeen alkuvaiheessa suositeltiin yhteistyössä kuntakokeilun kanssa NTtyppi- järjestelmän käyttöönottoa ja ohjaamolaisia perehdytettiin järjestelmän käyttöön. Kuntakokeilulainsäädännön päätyttyä ei ollut olemassa olevaa lainsäädäntöä, jonka perusteella järjestelmässä olevia asiakkuuksia olisi voitu ylläpitää. Hankehenkilöstö selvitti asiaa yhdessä Kohtaamon, vastuuministeriön ja ohjelmatoimittajan kanssa. Saatujen linjausten mukaan järjestelmään kirjatut asiakkuudet päätettiin ja järjestelmästä luovuttiin. Kohtaamo-hanke selvitti vaihtoehtoisen järjestelmän käyttöönottoa valtakunnallisesti, mutta aie kariutui. Keski-Uudenmaan Ohjaamot olisivat ottaneet käyttöön valtakunnallisen vaihtoehtoisen järjestelmän, mikäli se olisi otettu käyttöön kaikissa Suomen Ohjaamoissa. Nyt tiedonsiirto ja rekisteröinti tapahtuvat kuntakohtaisten käytänteiden mukaan. Ohjaamoissa on tyypillisesti käytössä useita eri järjestelmiä eri palveluita varten.

Markkinointi- ja viestintätyötä varten laadittiin viestintäopas. Viestintäoppaaseen on kirjattu Ohjaamotoiminnan periaatteet ja graafiset ohjeet. Siellä on vinkkejä SOME:n hyödyntämiseen markkinoinnissa, markkinointia tukevan jakotavaran hankkimiseen, eri tapahtumissa näkymiseen ja toimimiseen sekä sidosryhmä, päättäjä ja -mediaviestintään.

Numeroiden valossa kohderyhmä näyttää löytäneen Ohjaamot. Koko hankekauden aikana kerättiin 537 ESR-lomaketta (tavoite 535) ja NUTI-tilastoon kirjattiin 10130 käyntiä (joista 2447 yksilökäyntiä ja loput ryhmien mukana).Tyypillisin Ohjaamo-asiakas näyttäisi olevan työtön alle 24-vuotias. Hankkeessa järjestettiin tai hanke oli aktiiviesti mukana yli 300 kokouksessa tai tapahtumassa. Hankkeeseen kertyi yli 900 henkilötyöpäivää.