Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20147

Hankkeen nimi: Ohjaamo Vantaa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: Kielotie 13, 3. krs

Puhelinnumero: 09 83911

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.vantaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annukka Jamisto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: annukka.jamisto(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0438268771

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vantaan kaupunki on toteuttanut nuorisotakuuta pitkään etenkin Petra-hankkeen (2010-) myötä. Tulokset nuorisotyöttömyyden taltuttamisessa ovat olleet myönteisiä, mutta työtä pitää monipuolistaa ja kehittää nuorten moninaisiin ja yksilöllisiin lähtökohtiin yhä paremmin pureutuvaksi ja viranomaisten saumattoman yhteistyön sallivaksi toiminnaksi. Alle 30-vuotiaiden työllisyyden, koulutuksen ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan uudenlainen monen toimijan osaamisen yhdistävä poikkihallinnollinen palvelumalli, jonka avulla voidaan tarjota nuorelle matalan kynnyksen palvelupolku. Ohjaamo Vantaa tekee yhteistyötä Helsingin ja Espoon Ohjaamoiden kanssa tavoitteenaan yhtenäisen toimintamallin kehittäminen, henkilökunnan osaamisen kehittäminen, asiakaskunnan osallistaminen, yhteinen viestintä ja seurannan samanlaistaminen. Vantaalla kehitetään lisäksi yritysyhteistyömallia. Hankkeen tuloksena työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan, nuorten koulutukseen ja opintoihin kiinnittyminen sekä työllistymisvalmiudet paranevat, nuorten osallisuus ja hyvinvointi kasvavat, sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus lisääntyvät, heikossa työmarkkina-asemassa olevia palvelevien tahojen osaaminen paranee ja nuorisotyöttömyys vähenee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

2. Muutoshakemus, päivitys maaliskuu 2016:

Hankkeen kohderyhmää ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat vantaalaiset alle 30-vuotiaat nuoret. Lisäksi mallin kehittämisessä kohderyhmänä ovat Vantaan kaupungin toimialat (erityisesti työllisyyspalvelut, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, elinkeinopalvelut, vantaalaiset oppilaitokset), Uudenmaan TE-toimiston Vantaan toimipiste ja Kela.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat suomalaiset ja eurooppalaiset nuorten kanssa toimivat tahot, jotka voivat hyötyä Ohjaamo-mallin toiminnan kokemuksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 878 666

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 821 227

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 171 555

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 094 969

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 2000

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ohjaamo Vantaassa hyödynnetään ja täydennetään Petra-projektin analyyseja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen on Vantaalla läpileikkaava toimintatapa, joka perustuu kaupungin tasa-arvosuunnitelmaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole varsinainen tasa-arvohanke (vrt. tasa-arvon kaksoisstrategia ESR-työssä).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa toimitaan kaupungin ympäristöohjelman mukaisin toimin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa toimitaan kaupungin ympäristöohjelman mukaisin toimin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei yhteyttä hankkeeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei yhteyttä hankkeeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei yhteyttä hankkeeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa toimitaan kaupungin ympäristöohjelman mukaisin toimin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeessa toimitaan kaupungin ympäristöohjelman mukaisin toimin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Työvoiman saatavuus paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Hanke kehittää palvelutoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä ja yhden oven mallia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Nuorten hyvinvoinnin lisääminen on hankkeen keskiössä ja vaikutukset heijastuvat muihinkin ikäryhmiin.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Sukupuoli- ja seksuaalisuusnäkökulma on Vantaan kaupungin läpileikkaava toimintatapa palveluissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Yhdenvertaisuusperusteista hankkeessa on kiinteä yhteys ikään, kieleen ja kulttuuritaustaan.
Kulttuuriympäristö 0 4
Hankkeessa on laaja näkemys kulttuurista.
Ympäristöosaaminen 0 1
Mukana osana ohjaustoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ohjaamo Vantaan tavoitteena oli muiden Suomessa toimivien Ohjaamoiden tapaan tavoittaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai muuten ohjauspalveluita tarvitsevat nuoret sekä auttaa heitä löytämään oma polkunsa ja tarvittavat palvelut. Ohjaamon toimintamallin ytimessä on ollut nuorille suunnattujen palveluiden keskittäminen yhden katon alle. Ohjaamo Vantaa avasi ensimmäisenä Ohjaamona matalan kynnyksen neuvonnan kesäkuussa 2015. Matalan kynnyksen neuvonnassa työskenteli Ohjaamon hankehenkilökunta sekä TE-toimiston Ohjaamolle osoittamat TE-asiantuntija ja psykologi.
Ohjaamon toimintamallia kehitettiin koko hankekauden ajan, erityisesti asiakasmäärän tasainen kasvu aiheutti painetta sujuvoittaa sisäistä ohjausta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointia. Kehittämisessä Ohjaamo Vantaa hyödynsi palvelumuotoilua ja Ohjaamoiden tukihankkeena toimivaa Tessu-hanketta, joiden avulla henkilöstö pystyi osallistumaan toiminnan suunnitteluun (Tapaamisia hankekauden aikana 5, painottuen vuosiin 2016 ja 2017).
1.3.2016 Ohjaamo-hankkeen yhteyteen kiinnitettiin Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden nuorten palvelut, ns. Petra-toiminta. Petra-toiminnan perustana oli Vantaalla 2010-2014 kehitetty Ohjaamo-toimintaa edeltävä yhden luukun monialainen palvelumalli nuorten työnhakijoiden ohjauksesta kohti työtä koulutusta ja muita palveluja. Petran yhdistäminen Ohjaamoon toi toiminnalle kuuden kaupungin työntekijän resurssin nuorten henkilökohtaiseen ohjaukseen. Neuvonnan ja henkilökohtaisen ohjauksen yhdistämisellä pystyttiin lisäämään Ohjaamon asiakasmääriä ja laajentamaan yhteistyötä erityisesti kaupungin työllisyyspalveluiden suuntaan.
Viestintä ja tiedottaminen Ohjaamossa
Koko Ohjaamo-verkoston yhteinen haaste hankekauden aikana on ollut kohderyhmän tavoittaminen ja palveluista tiedottaminen. Perinteisten kanavien lisäksi Ohjaamo oli mukana pk-seudun yhteisissä viestintäkampanjoissa (ml. bussikampanja 2016), järjestämässä hankekauden puolivälin seminaarin, järjestämällä 1-vuotissyntymäpäivien kunniaksi teemaviikon ja nuorille suunnatun iltatilaisuuden sekä maalauttamalla Ohjaamon rakennuksen yhdessä nuorten kanssa enemmän huomiota herättäväksi. Ohjaamo toimi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jota tehostettiin 2016 vuoden lopussa viestinnän palvelumuotoilun avulla. Ohjaamo palkkasi myös kesinä 2016 ja 2017 nuoria kesätyöntekijöitä Ohjaamon kesäsomettajiksi, joiden ensisijainen tehtävä oli tehostaa Ohjaamon viestintää erityisesti somessa.
Paras ja toimivin keino nuorten tavoittamiseen vaikuttaa kuitenkin olevan nuorten oma puskaradio. Puskaradion tehostamiseksi nuorille tarjottiin mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Ohjaamoon esimerkiksi ottamalla heidät mukaan Ohjaamossa työskentelevien asiantuntijoiden rekrytilaisuuksiin (hankekauden alku). Ohjaamossa on toiminut Nuorten verkosto, jossa kehitettiin Ohjaamon toimintamuotoja.
Kohderyhmä
Hankekauden aikana Ohjaamo Vantaan kohderyhmä on tarkentunut. Aluksi Ohjaamon markkinointi kohdistui kaikkiin vantaalaisiin nuoriin, hankkeen loppuvaiheessa markkinointia kohdennettiin erityisesti nuoriin, jotka tarvitsevat työ-, koulutus- tai asumisneuvontaa. Ohjaamon toimintamallit kuten yksilölliset ajanvarausajat, Työnhaun ABC-valmennukset (ostopalveluna 2016 3x), CV- ja työnhakuboostit (ostopalveluina vuonna 2017 viikoittain), sekä monipuoliset rekrytilaisuudet edistävät erityisesti juuri työelämään siirtyvien nuorten pärjäämistä. Näiden lisäksi Ohjaamo Vantaa on hankkinut korttikoulutuksia nuorille, jos tiedossa koulutuksen jälkeen on ollut työpaikka.
Omaa alaa etsiville nuorille Ohjaamo Vantaa on toteuttanut ohjaustyön lisäksi mm. Sunshine! -työpajan (2016), joka oli toiminnallinen viiden kerran workshopsarja Ohjaamon asiakkaille, jotka ovat etsineet töitä jo pidemmän aikaa, keskeyttäneet opinnot tai tarvitsevat eritystukea. Lisäksi Haaveista todeksi -kokonaisuus (ostopalveluna 2 x2017) järjestettiin nuorille, jotka kaipasivat systemaattisempaa kokonaisuutta omien vahvuuksien tunnistamiseen. Kun yhteistyö Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa hankekauden aikana tiivistyi, tehostui myös yhteistyö mm. kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Tämä toi lisätukea pidempään työttöminä olleiden nuorten ohjaukseen, mm. koulutushakuihin keskittyvien kuntouttavan työtoiminnan ryhmien kautta.
Työnantajayhteistyö oli yksi Ohjaamo Vantaalle jo hankehakuvaiheessa kohdennettu kehittämisen alue. Vantaalla oli tehty menestyksekästä yritysyhteistyötä jo vuodesta 2010 alkaen nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ja Ohjaamo-toiminnan tavoitteena oli vakinaistaa näitä toimintamalleja sekä kehittää uusia rekrytoinnin tapoja. Hankkeeseen palkattiin yrityskoordinaattori vuoden 2016 alussa. Lisäksi alkuvuodesta 2017 aloitti toinen yritysyhteistyöhön keskittynyt asiantuntija. Yritysyhteistyötä tehtiin tiiviisti yhdessä Helsingin ja Espoon Ohjaamoiden kanssa ja erilaisia nuorten rekrytapahtumia järjestettiin hankekauden aikana useita. Yritysyhteistyön tilastoinnissa on huomioitu kaikki yhteisesti järjestetyt rekrytilaisuudet.
Vuonna 2016:
Työnantajatreffit 47 kpl ja yrityksiä 24kpl, osallistujia 424, joista työllistyi 93
Isommat rekrytapahtumat: 2, yrityksiä mukana 15, osallistujia 550 ja työllistyi 59.
Mentorointitilaisuudet 2: yrityksiä mukana 16, 190 osallistujaa, joista työllistyi 2
Vuonna 2017:
Työnantajatreffit 44 kpl, yrityksiä mukana 44kpl, osallistujia 839, joista työllistyi 165
Isommat rekrytapahtumat: 3, yrityksiä mukana 30, osallistujia 659, joista työllistyi 109
Mentorointitilaisuudet: 3, yrityksiä 19, osallistujia 130, joista työllistyi 2
HR-yhtiöt aloitti walk in -rekryt Vantaan ja Helsingin Ohjaamoissa syksyllä 2017. Työnhakijoita neljässä ajanvarauksettomassa walk in -rekryssä kävi yhteensä 47, ja heistä työllistyi 10.
Pelkästään työllistymisen näkökulmasta tehokkain malli näyttäisi Ohjaamon tulosten perusteella olevan Työnantajatreffien toimintamalli, jossa työllistymisprosentti on selvästi korkein. Isompien rekrytointitapahtumien tarkoituksena on kuitenkin työpaikkojen löytymisen lisäksi aktivoida nuoria työnhakijoita liikkeelle, kartoittaa palvelutarpeita nuorten työnhakijoiden keskuudessa ja tarvittaessa lisätä ohjausta Ohjaamon palveluihin. Samoin mentorointitilaisuuksien tarkoitus on avata nuorille ideoita ja ajatuksia siitä, miten työllistyä aloille, joille ei ole olemassa selkeää suoraa reittiä. Walk-in -rekryjen osalta tilanne oli haastavin, sillä Ohjaamon asiakasmäärien suuri vaihtuvuus vaikutti myös rekryjen onnistumiseen. Näiden järjestäminen lopetettiin kokeilujakson jälkeen.
Yritysyhteistyölle asetettuihin tavoitteisiin hanke ei hyvästä toiminnasta huolimatta yltänyt. Yhtenä tekijänä oli koko pk-seudun yhteisesti toteutettu yritysyhteistyö, jolloin kaikkia mukana olleita yrityksiä ei voi kirjata Ohjaamo Vantaan tuloksiin, vaikka Ohjaamo Vantaan kohderyhmä yritysten tarjoamista mahdollisuuksia hyötyikin. Hankekauden aikana ESR-seurannan mukaisista Ohjaamon asiakkaista työllistyi 22% (naisista 23%).
Asiakaskäynnit ja asiakasmäärät
Ohjaamo-hanke tavoitti Vantaalla 998 alle 25 -vuotiasta nuorta (naisia 485) ja 283 (naisia 135) 25-29-vuotiasta nuorta. Yhteensä asiakkaita tavoitettiin 1338 (naisia 652), kun hankkeen kokonaistavoitteena oli 2000 asiakasta. Aloituslomakkeen täytti 1323 ja lopetuslomakkeen 687. ESR-raportoinnin osalta haasteelliseksi osoittautui lopetuslomakkeiden saaminen Ohjaamo-tyylisessä palvelussa, koska nuoret eivät enää palaa palveluun saatuaan työ- tai opiskelupaikan. Moni ohjausprosessi jäi sen vuoksi pois tilastoinnista. Lomakkeita ei aina saatu kerättyä Ohjaamon neuvonnan asiakkailta, koska palvelulupaus mahdollisti asioinnin myös anonyymisti.
Työttömiä nuoria hanke tavoitti 819 (naisia 383), koulutuksessa olevia 324 (naisia 152), työelämän ulkopuolella 59 (naisia 36), työssä 119 (naisia 62) ja yrittäjiä 2 (naisia 1). Yleisin koulutusaste oli keskiaste, jonka jälkeen ylempi perusaste, alempi perusaste, alempi korkeakouluaste, keskiaste, ylempi korkeakouluaste ja alun korkea-aste.
Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki ja myös Ohjaamon asiakkaissa tämä moninaisuus näkyi koko hankekauden. ESR-lomakkeiden perusteella itsensä ulkomaalaistaustaiseksi kirjasi 422 (naisia 177). Hankkeen aikana kuitenkin arvioitiin, että noin 1/3 asiakkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Ohjaamossa resursoitiin myös ruotsinkielisten nuorten palveluun ja hankehenkilökunta osallistui mm. ruotsin kielen koulutukseen Tessu-hankkeen kautta. Lisäksi yhden työntekijän työpanosta oli kohdennettu ruotsinkieliseen yhteistyöhön ja palveluun. Ohjaamo kehitti yhteistyötä erityisesti Nuorisopalveluiden ruotsinkielisen työn vastuuhenkilön kanssa. Ruotsinkielisten nuorten osuus Vantaalla työttömistä työnhakijoista on kuitenkin selvästi muuta pk-seutua matalampi. Vantaalta ohjauksia pk-seudun yhteiseen palveluun oli alle 10. Syyskuussa 2017 alle 25-vuotiaiden työttömien ruotsia äidinkielenä puhuvien määrä oli 7.

Asiakasmäärät Ohjaamon oman tilastoinnin ja Nuti-tilastoinnin perusteella:
2015 Ohjaamossa oli yhteensä 639 asiakaskäyntiä, joista 106 käyntiä oli yksittäisiä ja 453 useamman kuin yhden käynnin vaatineita käyntejä.
2016 tilastointi aloitettiin Koordinaatin Nuti-tilastoilla. Ohjaamossa oli yhteensä 6534 käyttökertaa yksilöt ja ryhmät), joista naisia oli 2736, miehiä 2533 ja ei tiedossa 1265. Yksilökäyttökertoja oli 4211, joista miehiä 2145, naisia 1993 ja ei tiedossa 73. Asiakaskäynneistä alle 15 minuutin tapaamisia oli 1677 (Neuvonta ja rekryt) kappaletta, henkilökohtaisissa ohjaustapaamia (30min – 1,5h) 1400 kappaletta. 2017 Ohjaamossa oli yhteensä 7899 käyttökertaa (yksilöt ja ryhmät), joista naisia oli 2643, miehiä 3164 ja ei tiedossa 2092. Yksilökäyttökertoja oli 4436, joista naisia oli 2104, miehiä 2240 ja ei tiedossa 92. Asiakaskäynneistä alle 15 minuutin tapaamisia oli 1559 kappaletta, henkilökohtaisen ohjauksen tapaamisia 2145.2018 Ohjaamossa oli tammi-helmikuun aikana yhteensä 542 käyttökertaa (yksilöt ja ryhmät), joista naisia oli 215.