Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20149

Hankkeen nimi: Ohjaamo toiminta Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kokkolan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0179377-8

Jakeluosoite: Puutarhakatu 2

Puhelinnumero: 044 780 9818

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.kokkola.fi/palvelut/nuorisopalvelut

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilkka Rintala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vs. nuorisotoimenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ike.rintala(at)kokkola.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 780 9818

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, 0208916-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjaamotoiminta Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa hankkeessa luodaan ja kehitetään toimintamalli, jossa nuorille suunnatut ohjaus- ja neuvontapalvelut keskittyvät monialaisiin ohjaamoihin. Kehitettävät ohjaamot ovat toimipisteitä, joita nuoret voivat lähestyä siinä vaiheessa, kun tiedonpuutteesta on kasvamassa este onnistuneiden koulutus- ja työelämävalintojen tekemiselle. Keski-Pohjanmaalla on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä menestyksekkäiden nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen luomiseksi. Nuorten palvelujen pirstaleisuutta ja moninaisuutta on haluttu vähentää, jotta palveluverkosto eheytyisi. Kokkolan nuorisopalvelujen Nuorisokeskus Vingeen onkin tätä kyseistä tarkoitusta varten valmistunut 11/2104 toimipiste, johon nuorten parissa tekevien monialaisten asiantuntijoiden ohjaukseen liittyvät tiedot ja taidot keskittyvät. Hankkeen avulla luodaan toimipisteelle toimintamallit ja siellä tehtävälle monialaiselle työlle luodaan raamit. Hanke koostuu kolmesta osa-alueesta

1. Ohjaamon toiminta – Kokkolaan perustetaan Ohjaamo ja Kaustisen seutukunnan alueella tehdään monialaista ohjaamotoiminnan kaltaista ohjaamotyötä. Ohjaamo on monialainen matalan kynnyksen palvelupiste. Ohjaamon kantavana ajatuksena on ohjauksen keskittyminen nuorille helposti lähestyttävään paikkaan, jossa entuudestaan on nuorille suunnattua ohjaus- ja neuvontaresurssia.

2. Verkostoyhteistyön kehittäminen
Hankkeen tavoitteena on luoda ja kehittää selkeämpää ja tiiviimpää yhteistyötä nuorten parissa toimivien ohjaustahojen välille. Verkostoyhteistyötä hanke kehittää yhteisen asiakkuuden näkökulmasta. Hankeen puitteissa järjestetään hankkeen yhteistyötahoille koulutusta teemalla "edustamani organisaatio osana nuoren kasvuyhteisöä". Hankkeen tavoitteena on selkeyttää toimijoiden ja nuoren yhteistä tavoitetta ja jokaisen vastuuta tavoitteen saavuttamiseksi.


3. Nuorten osallisuus palvelujen kehittämisessä
Nuorille suunnattuja palveluja luodaan ja kehitetään liian usein etäällä nuorista ja heidän edustamastaan ajatusmaailmasta. Hubi - nuorten ohjauksen solmukohta -hanke syntyy nuorten artikuloimasta tarpeesta ja nuoret tulevat olemaan keskiössä palveluja kehitettäessä.

4. Tehostetaan nuorisotakuun toteutumista
Nuorisotakuun toteutusta tehostetaan luomalla paikka/ohjaamo, johon nuori voi kääntyä halutessaan lunastaa niitä lupauksia, joita nuorisotakuun tiimoilta on annettu. Keski-Pohjanmaan osalta tulevat ohjaamot vastaa tähän tarpeeseen.

Hanke palvelee kaikkia Keski-Pohjanmaan nuoria. Hankehallinnoija Kokkola vastaa Kokkolan ohjaamosta ja siihen liittyvistä palveluista. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä vastaa osatoteuttejan roolissa Ohjaamon yhteistyöstä ja sen kehittämisestä toisen asteen koulutuksen kanssa sekä yhteistoiminnasta muiden hankkeiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ohjaamon kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat Kokkolan ja Kaustisen (Kaustinen, Halsua, Veteli, Lestijärvi Perho) seutukuntien nuoret.

Nuorten kanssa toimivat monialaiset ammattilaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- varsinaisen kohderyhmän nuorten perheet ja lähiympäristö
- elinkeinoelämä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 428 359

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 556

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 571 144

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 467 409

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen

Kunnat: Lestijärvi, Toholampi, Perho, Kokkola, Kaustinen, Halsua, Veteli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Alueen nuorisotyöttömyyttä ja sen sukupuolinäkökulmaa on seurattu tarkasti seuraavien toimijoiden tahosta: Keski-Pohjanmaan liitto /työllisyysstrategia, Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto / Nuorten elinoloja kuvaavat indikaattoritiedot, Etsivä nuorisotyö, parent -järjestelmä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankeen valmistelussa. Hankkeen tuottamat palvelut ja niiden kehittäminen perustuvat ensisijaisesti nuoren/asiakkaan ilmaisemaan tarpeeseen, sukupuolinäkökulma on toisisjainen, mutta tärkeä näkökulma
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminta on sukupuolisensitiivistä. Toimintaa tarjotaan sekä miehille että naisille. Toiminta määräyryy ensisijaisesti tarpeen ei sukupuolen perusteella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Suomessa on pitkään puhuttu tulevasta työvoimapulasta ja sen välttämisestä. On kansantaloudellisesti todella merkityksellistä saada ehkäistä syrjäytyminen ja tukea nuorista tulevaisuuden työntekijöiksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Ohjaamo-toiminnan kehittäminen lisää nykyisten palvelujen tehokkuutta. Kehitettävä ohjaamo -malli on hyödynnettävissä muillakin paikkakunnilla
Liikkuminen ja logistiikka -5 -5
Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut kesittyvät ohjaamoon jolloin nuorten liikkuminen eri palvelupisteiden välillä vähenee
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Nuorten kokema hyvinvointi on sidoksissa heidän yhteiskuntakiinnityvyyden kanssa. Ulkopuoliset nuoret eivät koe yhtä vakaata hyvinvointia. Koulutukseen ja työllisyyteen tähtäämällä paranee nuorten hyvinvointi ja välillisestä yhteiskunnan hyvinvointi
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke edistää sukupolvien välistä tasa-arvoa. Nuorten osallisuuden edistäminen tekee nuorista subjekteja objektien sijaan ja antaa nuorille, muiden yhteiskuntaryhmien tavoin, mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke parantaa nuorten yhteiskunnallista asemaa tarjoamalla nuorille mahdollisuuden ottaa koulutuksen ja työllisyyden myötä täysivaltaisesti osaa yhteiskuntaan. Hanke edistää ja tuo näkyväksi nuorisokulttuurin, jota usein väärin perustein pidetään vähemmän tärkeänä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ohjaamo-toiminta Kokkolan ja Kaustisen seutukunnassa hankkeessa luotiin ja kehitettiin toimintamalli, jossa nuorille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita keskitettiin monialaisiin Ohjaamoihin. Lisäksi panostettiin moniammatillisen yhteistyöverkoston asiakkaiden palvelusiirtymien nopeuttamiseen sekä yhteisen, ohjaamomaisen, työskentelytavan aikaansaamiseen.
Raporttia kirjoittaessa Keski-Pohjanmaalla toimii kaksi Ohjaamon palvelupistettä, Kokkolassa ja Kannuksessa, sekä satelliittipiste Kaustisella. Kokkolassa Ohjaamon palveluita saa Nuorisokeskus Vingen ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tiloissa.

Hankkeen tavoitteet

1. Ohjaamon perustaminen. Hankkeen aikana perustettiin Ohjaamon palvelupisteet Kokkolaan ja Kaustiselle.
2. Verkostoyhteistyön kehittäminen
3. Nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä
4. Nuorisotakuun toteutumisen tehostaminen

Hankkeen osatoteuttajan, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän päätavoitteet hankkeelle olivat:
1. Koulutukseen ohjautuvuuden parantaminen
2. Erityistä tukea opinnoissa tarvitsevan nuoren palvelut
3. Ohjauksen palvelutarjottimen eheyttäminen

Hankkeen alkaessa kartoitettiin Ohjaamo-toiminnan järjestämisen kannalta keskeistä yhteistyöverkostoa ja tehtiin aiesopimukset kahdeksan yhteistyötahon kanssa. Hankkeen aikana yhteistyötahot osallistuivat Ohjaamo-mallinnuksen laadintaan, kouluttivat henkilöstöään yhteiseen asiakkuuteen liittyvien koulutuspäivien avulla, sekä resursoivat työpanosta ohjaamomaiseen työskentelyyn. Hankkeen aikana käynnistynyt SoTe-uudistus mylläsi seudun sosiaali- ja terveyspalveluita ja organisaatiomuutokset johtivat suunniteltua pienimuotoisempaan yhteistyöhön SoTe-kentällä toimivien yhteistyötahojen kanssa. Ohjaamossa korostuikin hankekauden loppupuolella koulutukseen ja työhön suuntaavien palveluiden yhteistyön kehittäminen.

Asiakasmäärän osalta tavoitteeksi asetettiin 600 asiakasta hankekauden aikana. Henkilömäärän arvioinnissa hyödynnettiin vuoden 2014-2015 nuorisotyöttömyystilastoja, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön asiakasmääriä sekä erityistä tukea saavien nuorten lukumäärää. Hankekauden aikana aloituslomakkeita kertyi kaiken kaikkiaan 487 ja lopetuslomakkeen täytti 382 asiakasta, heistä haja-asutusalueella asui 200 henkilöä.

Hankekauden aikana Kokkolan kaupungin alle 25v-työttömyys on vähentynyt voimakkaasti ja hankekauden alun 18% (n.450) lukemista on päästy alle 13% (n.330).

Kokkolan seutukunnassa asuvien ruotsinkielisten 15-24v. työttömyysaste oli noin 8.6%, suomenkielisillä vastaava luku oli 21.9% vuoden 2016 lopussa. Noususuhdanne on helpottanut yritysten tilannetta alueella ja vahva kysyntä on saanut useat yritykset palkkaamaan lisätyövoimaa. Hankkeen päättyessä kesäkuussa 2018 Kokkolan alle 25 -vuotiaiden työttömyysaste oli 14% ja Kaustisen 14,3%.
Ikärakenteen vanhenemisen vuoksi Kaustisen seutukunnan nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on hankkeen aikana säilynyt lähes samana ja on raporttia kirjoitettaessa noin 10.9%. Lukumäärällisesti nuorten työttömien keskimäärä vuositasolla on hankkeen aikana tippunut kahdeksastakymmenestä noin kuuteenkymmeneenviiteen. Työmarkkinoille tulevien määrä verrattuna eläkkeelle lähteviin on Kaustisen seutukunnassa ollut hankekauden aikana keskimääräisesti noin 60% ja Kokkolan seutukunnassa noin 90%. Työpaikkojen määrä suhteessa työikäisten määrään ei ole laskenut samaa tahtia eläköitymisen ja ikärakenteen vanhenemisen myötä. Sopiville aloille kouluttautuneet nuoret löytävätkin alueelta töitä varsin helposti. Ohjaamon palveluihin näyttääkin hakeutuvan usein varsin moninaisten haasteiden ja rajoitteiden kanssa painiskelevia nuoria.

Minkä ikäinen sä olet? (Miltä tulevaisuus näyttää viiden vuoden päähän?)

"28. Niin no viiden vuoden päästä mulla vois olla nelivuotias poika, jonka kanssa mä olisin kattomassa Helsingin IFK:n peliä. Viiden vuoden päästä mä voisin asua omakotitalossa ja mulla vois olla oma perhe. Mulla vois olla vakkariduuni ja 30 kg paremmassa kunnossa ja ulosottovelaton ja luottotiedot tallella. Tollaset olis mitä haluaisin, mutta ne ei nyt välttämättä toteudu. Viiden vuoden päästä, tää nyt olis kaikken realistisin, mulla vois olla kemiantekniikan insinöörin paperit. Se on jo aika iso juttu." (Asiakkaan teemahaastattelu, kevät 2017)

Hankkeen asiakasmäärään vaikutti erityisesti Kokkolassa linjaus, jonka mukaan etsivän nuorisotyön asiakkaita ei kirjattu Ohjaamo-hankkeen asiakkaiksi vaan ainoastaan etsivän nuorisotyön asiakasjärjestelmään. Hankkeen aikana Kokkolan etsivän nuorisotyön asiakkaiksi hakeutui 544 alle 29-vuotiasta nuorta.

Suurin syy aloitus (498)- ja lopetuslomakkeiden (382) määrän eroon on jatkuvaksi aiotun asiakkuuden keskeytyminen syystä tai toisesta. Hankkeen aikana lopetuslomakkeet täytettiin kun asiakas ja työntekijä totesivat ohjaustarpeen päättyneen. Mikäli asiakas ei halunnut lopettaa Ohjaamo-kontaktiaan, jäi lopetuslomake uupumaan. Hankkeen jatkoajalla toteutettiin soitto- ja kirjekierros niille asiakkaille, joiden yhteystiedot olivat saatavilla ja pyydettiin heitä täyttämään lopetuslomake tai ottamaan yhteyttä Ohjaamoon, jotta asiakkuus voisi jatkua, mikäli asiakkaalla oli edelleen tarve palvelun saamiseen. Kierroksien avulla ero aloitus- ja lopetuslomakkeiden määrissä saatiin pienemmäksi, mutta puuttumaan jäi silti 116 lopetuslomaketta.

Lopetuslomakkeen täyttäneistä asiakkaista (382) 48% ilmoitti olevansa lopetustilanteessa opiskelemassa tai koulutuksessa, töissä 19%, työttömänä 19%, työnhaun aloittaneena 10%, työelämän ulkopuolella 3% ja yrittäjänä 0.5%

Nuti -tilastoihin merkittyjä Ohjaamon käyntikertoja oli hankekauden aikana yhteensä 4319.

Hankkeen henkilöstöresurssit
Hankkeen päätoteuttajan alaisuudessa on hankkeen parissa työskennellyt kuusi eri henkilöä. Kokkolan hankekehittäjä on ollut hankkeessa töissä sen alusta asti, muissa työtehtävissä oli paljon vaihtuvuutta. Hankepäällikö vaihtui elo- syyskuunvaihteessa 2017 jolloin hankepäällikön resurssi muuttui 50%:ksi. Hankkeessa on ollut parhaimmillaan työntekijöitä kolmen henkilötyövuoden verran.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimesta oli hanketta toteuttamassa kuusi eri osa-aikaista henkilöä.