Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20150

Hankkeen nimi: Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 2

Puhelinnumero: 040 821 2000

Postinumero: 00580

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Pinolehto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.pinolehto(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3242053

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Kontinkankaan yksikkö, 0992445-3
Suomen Diakoniaopisto Oy, 2756786-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on aliedustettujen ryhmien koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen nuorten koulutusmahdollisuuksia parantamalla. Pohjois-Suomessa monet romaninuoret putoavat koulutusuralta heti peruskoulun jälkeen tai sen aikana. Hankkeessa haetaan ratkaisuja perusasteen ja 2. asteen siirtymän ongelmakohtiin ja etsivän työn avulla tavoitetaan siirtymässä koulutusuralta pudonneita romaninuoria ja saadaan heitä koulutuksen piiriin.
Maahanmuuttaja- ja romaninuoret ovat aliedustettuina amk-koulutuksessa. Hankkeessa tuetaan näihin ryhmiin kuuluvien siirtymistä 2. asteen koulutuksesta amk-opintoihin luomalla amk-valmiuksia edistävä kulttuurisensitiivinen kiilamainen tukirakenne ja amk:n sosiaali- ja terveysalan valintakäytäntö.
Hankkeen kolmantena tavoitteena on alueen ohjaus- ja opetushenkilöstön ohjausvalmiuksien paraneminen ja asenteiden muuttuminen kulttuurisensitiivisemmiksi ja yhdenvertaisuutta ja kulttuurien välistä luottamusta vahvistavaksi. Hankkeessa kehitetään koulutus ja verkkokurssi eri koulutusasteiden ohjaushenkilöstölle ja muilla tahoilla työskenteleville uraneuvojille ja ohjausasiantuntijoille. Hankkeen neljäntenä alatavoitteena on luodun mallin juurruttaminen ja levittäminen sekä toimiva yhteistyö maahanmuuttajien ja romaneiden koulutusta ja työllistymistä tukevien, toteuttavien ja tutkivien tahojen ja hankkeiden kesken. Hankkeessa kehitetyt toimintatavat jäävät käyttöön oppilaitoksiin ja laajenevat muihin korkeakouluihin ja muille aloille.

Hanke toteutuu Diakonia-ammattikorkeakoulun, Oulun Diakoniaopiston ja Oulun seudun ammattiopiston yhteistyönä. Se toimii yhdessä Pohjois-Pohjanmaalla maahanmuuttajien ja romanien parissa toimivien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Niiden asiantuntemusta hyödynnetään tukirakenteessa ja ohjaushenkilöstön koulutuksessa. Yhteistyöverkoston kautta hankkeen tulokset leviävät muihin oppilaitoksiin ja muille koulutusaloille. Hanke tekee yhteistyötä THL:n romaniväestön osallisuus ja hyvinvointitutkimuksen kanssa ja on verkostoitunut valtakunnallisesti usean maahanmuuttajien ja romanien, hyvinvointia, työllistymistä tai koulutusta tukevan hankkeen kanssa.
Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat: 1) peruskoulun jälkeen koulutusuralta pudonneet romaninuoret saadaan koulutukseen 2) kartoitus alueen peruskoulun ja 2.asteen siirtymän tukitoimista, toimintamallit aukkokohtiin 3) kiilamainen korkeakouluvalmiuksia vahvistava tukirakenne, joka alkaa 2. asteen opintojen aikana ja jatkuu amk-opintojen alkuvaiheeseen 4) koulutus, verkkokurssi ja koulutusmateriaali, joka parantaa ohjaus- ja opetushenkilöstön valmiuksia kohdata ja ohjata maahanmuuttaja – ja romaniopiskelijoita 5) amk:n sote-alan kulttuurisensitiivinen valintakäytäntö, 6) artikkeleita ja seminaarimateriaaleja sekä 7) alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto.
Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman painopistettä monikulttuurista toimintaa edistävien verkostojen ja toimintamallien luomiseksi ja sivistyserojen kaventamiseksi sekä maakuntaohjelman painotusta edistää nuorten koulutuspolkujen löytymistä ja ammatillisen ja korkeakoulututkinnon suorittamista. Hanke ehkäisee maahanmuuttaja- ja romaninuorten koulutusuralta syrjäytymistä siirtymävaiheissa. Hanke lisää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Se edistää maahanmuuttaja- ja romaninuorten tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja osaamisen ja asiantuntemuksen saamista alueiden palveluiden ja niiden kehittämisen käyttöön. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun aiempaa suurempi osuus maahanmuuttaja- ja romanitaustaisista naisista jatkaa opintojaan korkea-asteelle saakka.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
-romanitaustaiset nuoret, jotka eivät ole missään koulutuksessa peruskoulun jälkeen ja näiden nuorten vanhemmat.
-toisen asteen koulutuksessa olevat tai sen suorittaneet maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset ensisijaisesti alle 30-vuotiaat, joiden tavoitteena on korkeakoulutukseen pääsy

Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä hankkeessa niitä maahanmuuttajia, jotka oleskelevat pysyvästi Suomessa, mutta joilta puuttuu suomalainen korkeakoulutus sekä heidän lapsiaan eli 2. polven maahanmuuttajia, joilla on vähintään peruskoulu tai osa siitä tehty Suomessa.
Romaneilla tarkoitetaan tässä hankkeessa Suomessa asuvia romaneita.

Tämän hankkeen kohderyhmää ovat sekä miehet että naiset, mutta pyrimme saavuttamaan molemmista ryhmistä naisia, jotka ovat monesti helpommin jäämässä ulos koulutus- ja työurilta kulttuurisesti määrittyvän asemansa vuoksi. He ovat perhetasolla tärkeitä vaikuttajia myönteisten koulutusasenteiden luojina.

Hankkeen kohderyhmiä erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamis- ja ohjausvalmiuksia
vahvistavan koulutuksen osalta ovat
- opettajat ja opinto-ohjaajat perusasteella, toisella sekä korkea-asteella
- työelämäohjaajat ja harjoittelunohjaajat
- uraneuvojat, TE-toimistojen ohjaushenkilöstö
- sosiaali-, terveys- ja kirkon alan amk-opiskelijat, opiskelijamentorit
- maahanmuuttaja- ja romanijärjestöjen toimijat

Kohderyhmiä perusasteen ja 2.asteen siirtymän tehostamisessa ovat
- opettajat ja opinto-ohjaajat perusasteella ja toisella asteella
- maahanmuuttaja- ja romanijärjestöjen toimijat ja muut romanien ja maahanmuuttajien parissa toimivat asiantuntijat
- maahanmuuttaja- ja romaninuoret

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat
- Romaniperheiden kouluikäiset sisarukset
- Maahanmuuttaja ja romaniperheet ja -yhteisöt
- Koulutus-, neuvonta-, ohjaus- ja työvoimapalvelut
- Sosiaali- ja terveys sekä kasvatus- ja tulkkausalan palveluita käyttävät ihmiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 450 304

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 445 733

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 525 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 430

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Koillismaan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Kempele, Alavieska, Siikalatva, Oulu, Siikajoki, Kärsämäki, Sievi, Oulainen, Pyhäjärvi, Utajärvi, Merijärvi, Kalajoki, Ii, Ylivieska, Taivalkoski, Lumijoki, Raahe, Reisjärvi, Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Haapajärvi, Pudasjärvi, Nivala, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäntä, Liminka, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Ulkomaalaisista opiskelijoista naisia on hieman enemmän kuin miehiä ja naiset keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin miehet. Ammatillisessa koulutuksessa miltei joka toinen vieraskielinen mies ja joka kolmas vieraskielinen nainen keskeytti opintonsa. Vaikka vieraskieliset naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän, on heidän työllisyysasteensa kuitenkin heikompi. (Myrskylä, P. Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tulosten perusteella maahanmuuttajista molemmat sukupuolet tarvitsevat lisätukea opintojen etenemisessä ja koulutusasteiden välisissä siirtymissä. Romanien osalta tilastotietoa sukupuolten välisistä koulutuseroista ei ole. OPH:n perusopetusta koskevassa selvityksessä (OPH raportit ja selvitykset 2011:26) ilmeni, että viidesosalla romanioppilaista on ongelmia opinnoissaan. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatko-opintoihin hakeutumista. Tästä syystä erityisesti naiset jäävät helposti koulutusurien ulkopuolelle, mutta riski on vahva myös nuorilla romanimiehillä. Raportin mukaan tarvitaan erityistä ohjauksellista tukea perusasteen ja 2.asteen siirtymävaiheessa. Sama tarve on ilmeinen myös 2.asteen ja korkea-asteen siirtymässä. Molemmissa hankkeen kohderyhmissä naisten koulutustasolla ja koulutuksellisilla asenteilla on suuri merkitys perheen muiden jäsenten ja etenkin lasten ja nuorten koulutukseen hakeutumiselle sekä opintojen suorittamiselle.(Ks. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28; Romanipoliittisen ohjelman seurantaportti, STM 2013:48). Analyysi on tehty perehtymällä em. raportteihin ja alan tutkimukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on merkittävä, koska hankkeen etsivän työn kautta mahdollistuu peruskoulun jälkeen koulutusuralta pudonneiden naisten saaminen opintojen piiriin. Hanke edistää sekä nuorten romani- että maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia jatkaa toiselta asteelta amk-opintoihin. Romaninaisten korkeakoulutukseen osallistumisella on merkittävä vaikutus koko romaniyhteisössä. Myös maahanmuuttajataustaisissa perheissä naisten koulutuksen merkitys on suuri sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämisessä. Hanketta ei voida kuitenkaan rajata vain naisiin, koska molemmissa kohderyhmissä myös nuoret miehet tarvitsevat erityistä tukea opintojen etenemisessä ja jatkamisessa seuraaville koulutusasteille. Hankkeen tukirakenteeseen sisältyvä ohjaus ja kannustus sekä opiskelijamentorointi ovat merkittäviä elementtejä sekä kohderyhmään kuuluville miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä on tasa-arvohanke erityisesti yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Maahanmuuttajia ja romaneita koskevat palvelut ovat hyvin hajallaan ja pääasiassa hankepohjaisia. On erittäin tärkeätä, että tuotetaan sellaisia rakenteita, joilla edesautetaan sekä maahanmuuttajataustaisten että romanitaustaisten ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutus- ja työurilla etenemisessä sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa kehitetään monipuolisia opiskelumahdollisuuksia sekä edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä, minkä vuoksi voidaan vähentää matkustamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Kehittämistyöllä on vaikutuksia myös ohjaushenkilöstön koulutusten osalta siten, että niitä toteutetaan osin tai kokonaan sähköisin välinein ja materiaalein. Hankkeen neuvotteluihin ja kokouksiin voi osallistua myös AC-järjestelmän kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Sähköisten oppimisympäristöjen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen ja -materiaalien sekä opiskeluja oppimisen välineiden käyttöä ja vähennetään siten paperijätettä. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeen myötä saadaan maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia korkeakoulutettuja työntekijöitä sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. Heillä on paljon merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurisista lähtökohdista), jota voidaan hyödyntää sote-alan paikallisten palveluiden kestävässä kehittämisessä. Hanke toteutuu alueellisesti ja tukee kohderyhmien osaamispotentiaalin saamista nimenomaan paikallisten palveluiden käyttöön. Hankkeen pilotit toteutuvat paikallisten koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen yhteistyönä ja hyödyntävät siten paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Hallitusohjelmassa ja maakuntaohjelmissa kiinnitetään huomiota yhteiskunnalliseen koheesioon. Nuoria koskeva syrjäytymistieto -tutkimuksen mukaan (Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 27) erityisen huolestuttava havainto yhteisöllisyyden kannalta on nuorten viime vuosina heikentynyt yhteenkuuluvuuden tunne yhteisön ja yhteiskunnan eri tasoilla. Toimenpideehdotuksissa haastetaan yhdenvertaisuusajattelun kytkeminen osaksi lapsi- ja nuorisotyötä sekä –politiikkaa. Opin portailla -hankkeessa huolehditaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kansallisten vähemmistöjen kohdalla. Inklusiivisen yhteiskunnan tulee luoda sellaisia koulutusmahdollisuuksia, jotka perustuvat yhdenvertaisuuden edistämiselle ja esteettömyydelle. Opetuksen saavutettavuus ja siihen liittyvän tuen edistäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. OKM:n koulutuksellista tasa-arvoa koskevan raportin (2012:28) mukaan korkeakoulujen tulisi lisätä tukea erityisesti opiskelun alkuvaiheessa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Oppilashuoltopalveluja pitää kehittää ja ottaa käyttöön saavutettavuuden parantamiseksi laaditut suositukset esteettömän opiskelun ja opetuksen varmistamiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa tuotettavalla tukirakenteella ja koulutuksella parannetaan kohderyhmän, ohjaus- ja opetushenkilöstön ja sote-alan opiskelijoiden osaamista. Hankkeessa tuotetaan koulutuksellisia, opintoja tukevia rakenteita ja materiaaleja. Samalla kehitetään välillisesti sotealan palveluita ja yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28 toimenpiteessä 22 tavoitellaan avoimen korkeakoulun kehittämistä koulutuksen saavutettavuuden ja ns. avoimen väylän nykyistä laajempia käyttömahdollisuuksia. Tässä hankkeessa avoimen amkin väylä on yhtenä mahdollisuutena kehitettäessä tukielementtiä korkeakouluopintoihin siirtymisessä ja siellä selviytymisessä. Myös ohjaushenkilöstön koulutuskokonaisuus on jatkossa avoimen ammattikorkeakoulun palveluna valtakunnallisesti kaikkien käytettävissä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan etäkoulutusta, -seminaareja ja verkkokursseja, joihin osallistuminen on mahdollista nettipohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta, mikä tukee vähähiilisyyttä. Hankkeen toimenpiteet edellyttävät myös matkustamista. Se tehdään joukkoliikenteen kulkuvälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista ja sujuvaa siirtymistä korkeakoulutukseen sekä sen myötä työelämään. Maahanmuuttajien terveystutkimuksessa on todettu, että koulutus edistää kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä terveyttä ja hyvinvointia. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa,THL 2012,61). Hanke vahvistaa maahanmuuttajien ja romanien osallisuutta, osallistumista ja pitkällä aikajänteellä työllistymistä (Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus ja seuranta, työryhmän raportti STM 2013:48; Palkkaisinko romanin? Opas romanien kouluttajille, koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille, TEM, 2011).
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten henkilöiden tasa-arvoista mahdollisuutta suorittaa korkeakoulutasoinen tutkinto ja siirtyä työelämään. Koulutukseen päässeillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttaja- ja romaniyhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Kansainvälisen romaninaisten foorumin (syksy 2013) loppuasiakirjassa on suositukset romaninaisten osallisuuden lisäämiselle. Myös maahanmuuttajanaisten asemaan koulutuksessa ja työmarkkinoilla on kiinnitetty huomiota. THL:n mukaan maahanmuuttajien koulutus- ja palkkataso sekä työllisyystilanne ovat keskimäärin heikompia kuin kantaväestöllä. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi naisten osallistuminen koulutukseen vaatii erityisiä järjestelyjä ja tukea. (Alitolppa-Niitamo 2005, 46.) Hankkeessa pyritään koulutuksen avulla lisäämään maahanmuuttaja- ja romaninaisten itseohjautuvuuden tasoa ja sen avulla auttamaan heitä saavuttamaan tasaarvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa. Lähtökohtana on tasa-arvolaissa määritelty sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisen aseman parantaminen todellisen tasa-arvon toteutumisen mahdollistamiseksi (Viren ym. 2011, 34- 35.). Opiskelijavalintakäytännöissä on piirteitä, jotka asettavat hakijat eriarvoiseen asemaan. Valintamenettelyt saattavat suosia kantaväestöä maahanmuuttajataustaisten kustannuksella tai olla tavalla tai toisella sukupuolittuneita. Usein nämä rakenteet ovat tiedostamattomia ja niiden purkamiseen tarvitaan sekä tutkimusta että korkeakoulujen omia päätöksiä syrjivien rakenteiden purkamiseksi (OKM 2012:28). Tässä hankkeessa kehitetään sellaista valintakäytänöä, joka purkaa diskriminoivia käytänteitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He myös keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Vieraskielisten keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa yli kaksinkertainen verrattuna suomea äidinkielenään puhuviin. (Myrskylä, P. (2014). Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tämä osoittaa sen, että hankkeessa luotava tukirakenne on erittäin tarpeellinen, jotta kohderyhmillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet opinnoissa etenemiseen ja siirtymiseen korkea-asteen koulutukseen. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmiin kuuluvia opiskelijoita ja työntekijöitä. Tasaarvoraportin (OKM 2012:28) selvityshenkilön tehtäväksi annettiin laatia esitys siitä, millä keinoilla maahanmuuttajien asemaa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa voidaan parantaa siten, että maahanmuuttajien osuus korkeakouluopiskelijoista kasvaisi. Okm laati selvityshenkilön työn pohjalta vuonna 2013 konkreettiset toimenpiteet yhdessä korkeakoulujen kanssa korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn parantamiseksi. Opin portailla -hanke vastaa näihin tavoitteisiin ja lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Hankkeessa kehitetään syrjintää vähentävä, kulttuurisensitiivinen valintakoekäytäntö. Mira Kalalahden (2014) väitöskirjassa todetaan, että hyvä koulumenestys kietoutuu nuorten perhetaustaan ja kouluun. Perheen koulutustaso ja myönteinen kouluasenne ovat vahvaa sosiaalista pääomaa: sosiaalisesti turvattua tilaa kasvaa ja kehittyä. Hankkeen ohjauksellisilla elementeillä ja mentoroinnilla tuotetaan sosiaalista pääomaa, joka romani- ja maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoita saattaa suhteessa koulutukseen olla heiveröinen mm. lyhyen koulutukseen liittyvän kulttuurisen sidoksen ja yhteiskunnallisen koheesion puuttuessa. Nuoria koskeva syrjäytymistieto - tutkimuksen mukaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt viime vuosina yhteisön eri tasoilla. Samassa julkaisussa (s. 67) todetaan, että on merkityksellistä huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sen seurannasta toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kansallisten vähemmistöjen kohdalla. Hankkeen kaikki toimenpiteet tukevat tätä tavoitetta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten henkilöiden kouluttautumisen myötä hoiva- ja palvelukulttuurin kulttuurisensitiivisyyden vahvistumista. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena pääomana. Se on maahanmuuttajalle tärkeä resurssi paitsi asettautumisessa ja integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä (Lumio 2009). Tässä hankkeessa tuotetaan osallistavana ja valtaistavana prosessina kulttuurisensitiivinen opintokokonaisuus, joka on tarkoitettu opettajille, opiskelijamentoreille, työelämäohjaajille, TE-toimistojen henkilökunnalle sekä muille ohjauksen ammattilaisille.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen päätavoitteena oli maahanmuuttajien ja romanien koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen parantamalla heidän koulutusmahdollisuuksiaan ja –jatkumoitaan. Hankkeessa luotiin toimintamalleja, joilla pyrittiin poistamaan esteitä maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten koulutukseen pääsyltä ja opintojen etenemiseltä peruskoulusta aina korkeakouluasteelle saakka. Hankkeessa kehitettiin ohjauksen, opiskelu-ja työelämävalmiuksien tukemisen välineitä sekä toimintoja yhteistyössä 2.asteen kouluttajien, ammattikorkeakoulun, romanijärjestöjen ja – toimijoiden, asiantuntijoiden, työ-ja elinkeinotoimistojen sekä työelämäkumppaneiden kanssa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun, Suomen Diakoniaopiston ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa.

Hankkeessa kehitettiin ja todettiin toimiviksi seuraavat palvelumallit:
- etsivä romanityö koulutukseen hakeutumisen tukena
- kulttuurisensitiivinen kiilamainen tukirakenne ammattikorkeakouluvalmiuksien edistäjänä
- esteetön ja syrjimätön opiskelijavalinta
- maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille opiskelijoille suunnattu tukipajatoiminta perusasteella, toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa
- opiskelijamentoritoiminta
- monikulttuurinen ohjaus ja osaaminen -koulutus

Hankkeen romanitaustaisen työntekijän etsivän työn avulla löydettiin koulutuksesta kiinnostuneita romaneja, jotka lähtivät jatkamaan opintojaan. Hankkeen opinto-ohjaaja (OSAO) järjesti peruskouluopintoja jatkaneille romaneille erilaisia tukitoimia opintojen loppuun saattamiseksi ja ohjasi jatko-opintoihin. Aktiivisen romanityön johdosta romanit hakivat ja saivat koulutuspaikkoja jokaisesta hankkeessa mukana olleesta oppilaitoksesta.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tukea maahanmuuttaja- ja romaninuorten siirtymistä 2. asteen opinnoista ammattikorkeakouluopintoihin. Tätä varten hankkeessa kehitettiin ammattikorkeakouluvalmiuksia edistävä kiilamainen tukirakenne. Tukirakenne sisältää erilaisia tukimuotoja, joiden tavoitteena on edistää opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia ja -taitoja kulttuurisensitiivisessä toimintaympäristössä.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Diakissa kolme maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille opiskelijoille suunnattua erillishakua. Erillishakujen tavoitteena oli kehittää kulttuurisensitiivistä opiskelijavalintaa, jossa mahdollistetaan ammattikorkeakouluopinnot hakijoiden taustat huomioiden. Valintakokeissa arvioitiin alalle soveltuvuutta motivaation, sosiaalisten valmiuksien, oppimis- ja työskentelyvalmiuksien sekä suomen kielen taidon perusteella.

Maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille opiskelijoille järjestettiin tukea kaikilla koulutusasteilla. Tuki oli opiskelijalähtöistä, hankkeen opettajien tarjoamaa lukujärjestyksiin merkittyä tukipajatoimintaa ryhmä- pari- tai yksilöohjauksena. Opiskelijoiden tuen tarpeet, tuen järjestelyihin liittyvät haasteet ja ratkaisut olivat saman tyyppisiä ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa. Alkuvaikeudet liittyivät yleensä opiskelutekniikkaan, verkkoympäristössä ja ryhmässä opiskeluun sekä erityisesti oppimistehtävien edellyttämän suomen kielen hallintaan. Suomen kielen opetuksen nivominen kiinteästi ammattiaineisiin ja harjoitteluihin/työssäoppimisen todettiin erittäin tärkeäksi opintojen etenemisen kannalta.

Opiskelijoita tuki myös hankkeen kehittämä mentoritoiminta, johon rekrytoitiin vapaaehtoisia opiskelijamentoreita kannustamaan, tukemaan ja ohjaamaan opiskelijoita. Mentoritoiminnan osapuolet tapasivat toisiaan esim. kahviloissa, tukipajoissa tai sopimuksen mukaan.

Hankkeessa kehitettiin Monikulttuurinen osaaminen ja ohjaus -verkkokurssi (5 op). Koulutuksessa avataan monikulttuurisuuteen ja kulttuurisensitiivisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ja tekijöitä, joita tarvitaan eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ja työntekijöiden ohjauksessa. Lisäksi koulutuksen selkokielen käyttöä ohjaamisen tukena käsittelevää osiota laajennettiin ja järjestettiin erillisenä koulutuksena työyhteisöille.

Romanit ja maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko ja tuen tarpeet moninaisia. Hankkeessa mukana olleiden romani- ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kieli- ja opiskeluvalmiudet ovat kehittyneet hankkeen tarjoaman tuen avulla merkittävästi ja opinnot ovat edenneet pääosin tasaisesti. Nämä opiskelijat toimivat yhteisöissään arvostettuina ja kannustavina esimerkkeinä ja vaikuttavat myönteisesti yhteisöjensä tulevaisuudenkuviin ja lisäävät luottamusta koulutuksen ja yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Hankkeen kehittämistä palvelumalleista on levitetty tietoa opiskelijoille ja ohjaus- ja opetushenkilöstölle mediassa, seminaareissa ja eri tilaisuuksissa. Kun näitä palveluita yhdistetään maahanmuuttaja- ja romanitaustaisen opiskelijan sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön palvelupolkuun, hahmottuu eheämpi tie, rinnalla kulkijoita ja yhteistyöverkosto, jossa kenenkään ei tarvitse kulkea yksin.

Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman painopistettä monikulttuurista toimintaa edistävien verkostojen ja toimintamallien luomiseksi ja sivistyserojen kaventamiseksi sekä maakuntaohjelman painotusta edistää nuorten koulutuspolkujen löytymistä ja ammatillisen ja korkeakoulututkinnon suorittamista. Hanke ehkäisee maahanmuuttaja- ja romaninuorten koulutusuralta syrjäytymistä koulutusten eri siirtymävaiheissa. Hanke lisää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Se edistää maahanmuuttajien ja romaninuorten tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja osaamisen ja asiantuntemuksen saamista alueiden palveluiden ja niiden kehittämisen käyttöön. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun aiempaa suurempi osuus maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia naisia on jatkanut opintojaan korkea-asteelle saakka.