Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20151

Hankkeen nimi: LAB-oppimisympäristöjen kehittäminen (LABDEV)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kulttuurialan osasto, Kotkantie 1

Puhelinnumero: 010 27 21030

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.oamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikki Riikonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heikki.riikonen(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5979873

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LAB-oppimisympäristöjen kehittämishanke (LABDEV) on kolmivuotinen toimintamallin kehittämishanke, joka keskittyy koulutuksen, työelämäyhteyksien sekä yrittäjyyskasvatuksen tehostamiseen korkeakoulumuotoisessa opetuksessa. Kehittämisidea perustuu Oulu Game Labissa kehitettyyn toimintamalliin, joka on onnistunut toteuttamaan vuodesta 2012 lähtien menestyvää pelialan koulutusta ja tuottanut uusia yrityksiä, pelidemoja ja -konsepteja sekä pelialan ammattilaisia toimialan tarpeisiin. Tämä ainutlaatuinen koulutusmalli liittää yhteen monialaiset opiskelijaryhmät eri aloilta sekä eri taustaiset ammattilaiset, jotka saavat täydennys- ja muuntokoulutusta toimialakohtaisten ​​konseptien ja tuotesuunnittelun toteuttamiseksi.

LABDEV-hankkeessa perustettavien uusien LABien teemat ovat alustavasti:
- LifeLAB (terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät tuotteet ja ratkaisut)
- EnviLAB (monialaiset ympäristö- ja energia-alan ratkaisut yrityksille)
- EduLAB (oppimistuotteet ja -ratkaisut vientituoteyrityksille)
- DigiLAB (digitaalisten sisältöjen demot ja ratkaisut)

LABDEV-hankkeessa kehitetään ja käyttöönotetaan uusi oppimisen toimintamalli, jota pilotoidaan ja evaluoidaan hankkeen aikana. Tätä toimintamallia ei ole vielä aiemmin sovellettu hankkeessa valituille toimialoille. Toimintamallin odotetaan luovan uutta yritystoimintaa, parempaa ja tehokkaampaa koulutusta sekä vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Toimintamallilla edesautetaan myös alueen muunto- ja täydennyskoulutusta.

Hankkeen toiminnan kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö sekä muu henkilöstö. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat 1) LAB-mallin kehittäminen, 2) pilottikoulutusjaksot, 3) evaluointi, 4) koulutusvientisuunnitelma, 5) kohderyhmän koulutus sekä 6) tiedotus ja viestintä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toiminnan kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö, kohdetoimialoille suuntaavat henkilöt sekä yrityksistä hankkeen asiantuntijaverkostoon osallistuvat henkilöt. Opetushenkilöstö koostuu hanketoimijan omista työntekijöistä. Kohdetoimialoille suuntaavia henkilöitä ovat esimerkiksi hankkeeseen mukaan tulevat muunto- ja täydennyskoulutettavat henkilöt, ulkomaiset vaihto-opiskelijat sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta tulevat opiskelijat. Yhteistä näille ryhmille on, että he eivät kuulu ammattikorkeakoulun perusrahoituksen piiriin ja heidän koulutukselle ei ole olemassa muuta hankerahoitusta. Yrityksistä hankkeen asiantuntijaverkostoon kuuluvat henkilöt eivät ole mukana hankkeessa varsinaisina hyödynsaajina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kohdetoimialojen yritykset. Toimialoina ovat terveysteknologia, energia ja ympäristöala, koulutusteknologia ja digitaalinen sisällöntuotanto (mm. auto- ja peliteollisuus, av-ala, markkinointiviestintä, tapahtumatuotanto). Hanke vaikuttaa toiminnallaan laaja-alaisesti em. toimialueella toimivien yritysten toimintamahdollisuuksiin luoden uusia työpaikkoja, liiketoimintamahdollisuuksia, uusia yrityksiä sekä osaamista. Kohdetoimialan yritykset osallistuvat hankkeeseen, mutta hankkeesta tuleva hyöty ei kuitenkaan kohdennu yksittäisiin yrityksiin vaan hanketoteuttajan toiminnan kehittämiseen. Toiminnan välillisenä erityiskohteena ovat alueella rakennemuutoksen seurauksena olevat elektroniikka- ja ICT-aloilla työskentelevät henkilöt, jotka ovat työttömyysuhan alla. LAB-mallisten koulutusten yhteyteen heille tarjoutuu mahdollisuus osallistua erillisrahoituksella tapahtuviin muunto- ja täydennyskoulutuksiin, joiden kautta työllistyminen uusille aloille tai omaan yritykseen muodostuu helpommaksi. Hanke vastaa äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin sekä vaikuttaa tätä kautta seutukunnan talouteen ja alueella olevan työvoiman mahdollisuuksiin hakea koulutusta vastaavaa työtä. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kohdetoimialoille opintojaan suuntaavat opiskelijat, seutukunnan kunnat (Oulun kaupunki, lähialueet) sekä julkiset toimijat (BusinessOulu, Oulun innovaatioallianssi), PK-yritysten verkostot, BusinessKitchen ja sekä toimialoja edustavat järjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 525 219

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 504 672

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 663 345

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 630 839

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Lumijoki, Tyrnävä, Oulu, Muhos, Hailuoto, Kempele, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Business Kitchen, Torikatu 23

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: OULU

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 242

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöinä on tarkasteltu hankkeen kohderyhmiä, ensisijaisesti välittömiä mutta myös välillisiä kohderyhmiä. Hankkeen välitön kohderyhmä on Oulun ammattikorkeakoulun henkilöstö. Henkilöstön sukupuolijakauma ei ole tasainen koska miesten osuus on noin 60% ja naisten noin 40% koko ammattikorkeakoulun henkilöstöstä. Hankehakemuksen teeman kautta kohderyhmästä voidaan poimia erityistarkasteluun Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö, joka on ammattikorkeakoulun keskiarvoa voimakkaammin segregoitunut miesten osuuden ollessa hieman yli 70% ja naisten vastaavasti vajaa 30%. Vastaavasti ammattikorkeakoulun toimintaympäristössä Sosiaali- ja terveysalalla segregaatio on pitkälti samaa luokkaa, mutta prosenttiosuudet sukupuolien osalta ovat liki vastakkaiset naisten osuuden ollessa hieman vajaa 70% ja miesten hieman yli 30%. LAB-oppimisympäristöjen kohteena on useampi toimiala, mukaan lukien sosiaali- ja terveysala, energia, ympäristö, koulutusteknologia sekä luovat alat. Em. toimialojen sukupuolijakaumat ovat olleet tyypillisesti erilaisia ja tämä on näkynyt myös koulutusten sisäänotoissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankevalmistelussa on analysoitu, millaisia mahdollisuuksia hankkeen tavoitteilla ja toteutuksenaikaisilla käytännön toimenpiteillä voi olla segregaatiota lieventävänä. Hankkeen päätavoitteina ovat hankesuunnitelmassa mainittujen koulutusta tukevien toimenpiteiden suorittaminen. Koulutuksella on todettu olevan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä vaikutus. Näiden lisäksi on valtavirtaistamisen kannalta tarkasteltu projektihenkilöstöä, koska projektihenkilöstö toteuttaa hanketta. Hakijaorganisaatio valitsee projektihenkilöstön substanssiosaajistaan hankkeen tulosten parhaan mahdollisen toteutumisen kannalta, jolloin määräävimpänä kriteereinä projektihenkilöstön valinnaille on työn kuvaan liittyvä asiantuntijuusvaatimus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteina ovat hankesuunnitelmassa mainittujen koulutusta tukevien toimenpiteiden suorittaminen. Sinänsä koulutuksella on kuitenkin todettu olevan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä vaikutus.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hanke tukee aineettomien palveluiden kehittymistä ja kuluttaa luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta. Digitaaliset palvelut edustavat vähähiilistä taloutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankkeessa toteutettavien sähköisten palvelujen katsotaan vähentävän tarvetta fyysiseen liikkumiseen, joka puolestaan säästää luonnonvaroja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Aineettomien palveluiden kasvu säästää luonnonvaroja ja vähentää saastumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 3
Aineettomat palvelut vähentävät materiaalien tarvetta ja jätteiden määrää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 3
Clean Tech ja Energia LABissa keskitytään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeen tarkoituksena on ensisijaisesti vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen muutokseen ja elinvoimaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 7
Hankkeessa keskitytään ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 6 3
Aineettomat palvelut vähentävät liikkumisen ja materiaalien siirtoon tarvittavan logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 4
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa sisällöllisesti mielenkiintoisia koulutuspilotteja, jotka hyvin onnistuessaan lisäävät toimijoiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
LAB-muotoisella koulutuksella, johon osallistuu eri toimialojen edustajia arvioidaan olevan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä vaikutus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Koulutusten tarkoituksena on johtaa työllisyyteen, joka vähentää syrjäytymisriskiä.
Kulttuuriympäristö 3 2
Oppimisen ja opettamisen kulttuuri uudistuu hankkeen vaikutuksesta. Hankkeella ei ole muita kulttuurisia vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 2 1
Hankkeessa kehitettävillä tuotteilla ja palveluilla parannetaan ympäristöosaamista. Erityisesti tämä tapahtuu Clean Tech and Energy LAB -toiminnan kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LAB-oppimisympäristöjen kehittämishanke (LABDEV) oli kolmivuotinen toimintamallin kehittämishanke, joka keskittyi koulutuksen, työelämäyhteyksien sekä yrittäjyyskasvatuksen tehostamiseen korkeakoulumuotoisessa opetuksessa. Vuonna 2012 perustetun Oulu Game LABin ja rakennerahastojen ESR-ohjelman kautta osarahoitetun OGDA-hankkeen pohjalta tässä hankkeessa kehitetty ainutlaatuinen koulutusmalli liittää yhteen monialaiset opiskelijaryhmät eri aloilta sekä eri taustaiset ammattilaiset, jotka saavat täydennys- ja muuntokoulutusta toimialakohtaisten konseptien ja tuotesuunnittelun toteuttamiseksi.
Hankkeessa perustettiin kaksi uutta LABia (DevLAB, EduLAB) jotka kolmen vuoden aikana toteuttivat kahdeksan kappaletta lukukauden kestäviä pilottikoulutuksia seuraavilla toimialoilla: terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät tuotteet ja ratkaisut, monialaiset ympäristö- ja energia-alan ratkaisut yrityksille, oppimistuotteet ja -ratkaisut vientituoteyrityksille sekä digitaalisten sisältöjen demot ja ratkaisut.
Toimintamalli loi parempaa ja tehokkaampaa koulutusta, vastaavuutta työelämän tarpeisiin sekä uutta yritystoimintaa. Toimintamallilla edesautettiin myös alueen muunto- ja täydennyskoulutusta. Hankkeen tärkein tulos on pysyvän mallin sisällyttäminen ammattikorkeakoulun opetukseen.
Hankkeessa kehitetty oppimismalli ja sen hyvät käytänteet palkittiin toteutusvaiheen aikana mm. seuraavasti:
Top Business Incubator - Managed by University -sarjan globaali sijoitus #20 ja kansallinen ensimmäinen sija, World Incubation Summit 2018, Toronto, Kanada (22-23.2.2018)
1. sija, Kansainvälisen yrittäjyyskeskusten konsortio Global Consortium of Entrepreneurship Centersin (GCEC) kilpailun yrittäjyyskoulutuksen ja pedagogisten innovaatioiden huippuosaamisen sarjan Kanadan Halifaxissa. (14.10.2017)
1. sija, ACPI: Maailman paras innovatiiviseen yrittäjyyteen valmentava koulutus, Malesian Kuala Lumpurissa. (27.4.2017) 2. Sija, Innovaatioiden ja yrittäjyyden koulutuksen sarja Euroopassa ACPI- konferenssiorganisaation toimesta v. 2016.
Hankkeen toiminnan kohderyhminä olivat ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö sekä muu henkilöstö. Hankkeen keskeiset toimenpiteet olivat 1) LAB-mallin kehittäminen, 2) pilottikoulutusjaksot, 3) evaluointi, 4) koulutusvientisuunnitelma, 5) kohderyhmän koulutus sekä 6) tiedotus ja viestintä.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi