Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20153

Hankkeen nimi: Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11C

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaukiainen Sirpa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäälikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.kaukiainen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400526897

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämä hankesuunnitelma perustuu vuonna 2013 valmistuneessa Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella –esiselvitykseen (ESR). Hankkeessa luodaan toimintamalli, joka mahdollistaa sairaanhoitajatutkinnon suorittamisen kampusalueen ulkopuolella. Koulutuksesta vastaa Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalveluiden osaamisala.

Hankkeen tavoitteena on:
- Tukea maakunnan kehittämistä ja kehittymistä.
- Edistää sairaanhoitajaksi opiskelevien jäämistä kotikuntiinsa tutkinnon suorittamisen jälkeen ja osaavan henkilöstön saamista terveyspalvelujen tuottamiseen.
- Luoda mahdollisuus urakehitykseen omalla paikkakunnalla ammattikorkeakouluopintoihin hakukelpoisille henkilöille.
- Tunnistaa ja määrittää sairaanhoitajakoulutuksen toteutuksen vaatimat toimintaympäristön edellytykset.
- Arvioida koulutuksen sujuvuus ja kohderyhmän tyytyväisyys.
- Selvittää kampusalueen ulkopuolella toteutuvan koulutuksen taloudelliset vaikutukset.
- Parantaa sairaanhoitajaopintojen yhteyttä työelämään ja perusterveydenhuollon erityispiirteisiin.
- Kehittää sairaanhoitajaksi opiskelevien saamenkulttuurin ja -kielen osaamista erityisesti päivystysluonteisen ohjauksen ja neuvonnan sekä ikäihmisten ja mielenterveyspalveluiden tarpeisiin.
- Mallintaa kampusalueen ulkopuolella toteutuva sairaanhoitajakoulutus.

Hankkeen kohderyhmänä on toimintamallin luomiseen osallistuvat sairaanhoitajaopiskelijat, mentorointikoulutettavat, opiskelun ja oppimisympäristön suunnitteluun osallistuvat henkilöt sekä Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalveluiden osaamisalan hankkeen koulutuksiin (kuten oppimateriaalin valmistus) osallistuvat opettajat.

Toimintamallin rakentaminen jakautuu kolmeen osa-alueeseen, joita ovat 1) opetussuunnitelmatyö ja opiskelijavalinta, 2) opiskelun mahdollistaminen kampusalueen ulkopuolella ja 3) henkilöstöjen valmentaminen.
Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, joka mahdollistaa kouluttautua sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella. Keskeisiä asioita toimintamallissa ovat hoitotyön osaamista edistävä aluekoordinointi, hoitotyön opiskelua tukeva mentorointijärjestelmä sekä kampusalueen ulkopuoliseen opetukseen valmentautunut opettajisto. Pikällä aikavälillä on tavoite saada aikaan tasainen sairaanhoitajatutkintojen tuotanto kampusalueen ulkopuolelle Lapissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uuden toimintamallin kokeiluun osallistuvat aikuiskoulutuksena sairaanhoitajiksi opiskelevat henkilöt.
Hankkeessa järjestettävään mentorointikoulutukseen osallistuvat henkilöt.
Opiskelun ja oppimisympäristön suunnitteluun osallistuvat henkilöt.
Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalveluiden osaamisalan hankkeen koulutuksiin (kuten oppimateriaalin valmistus) osallistuvat opettajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kokeilukuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöt.
Lapin kunnat, joiden perusterveydenhuollon järjestäminen edellyttää riittävän määrän sairaanhoitajan tutkinnon suorittanutta henkilöstöä.
Lapin väestö, jonka palvelujen laatua ja saatavuutta hanke parantaa.
Lapin ammattikorkeakoulu, joka rakentaa hankkeessa alueellisen tehtävänsä ja koulutusvastuunsa mukaista toimintamallia.
Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Hanke tukee sen lakisääteistä osaamisen ja henkilöstötarpeiden ennakointitehtävää.
Sote-uudistukseen kytkeytyvät muut tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 438 498

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 436 664

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 587 772

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 545 504

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin

Kunnat: Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Inari, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella toimintamallin luominen on sukupuoliriippumaton aihe
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke parantaa naisten työssäkäyntimahdollisuuksia ja ammatillista kehittymistä harvaanasutulla miesvaltaisella alueella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeessa tehtävissä valinnoissa ei sukupuoli ole valintaperusteena, mutta toisaalta hanke edistää naisten yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäämällä heidän koulutusmahdolisuuksiaan (vrt. sukupuolijakauma hoitoalalla).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 0
Kasvihuonekaasujen väheneminen. Etäohjauksen ja etäopetuksen vahvistaminen tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämisellä vähentää tieliikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Asian huomioon ottaminen esimerkiksi hoitotarvikkeiden valinnassa ja käytössä sekä hoitotilanteissa sekä sairaalajätteiden käsittely ja hävittäminen kuuluu käsiteltviin osaamisalueisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 0
Sairaanhoitajan osaamiseen ja opiskeluun kuuluu materiaalien taloudellinen käyttö ja jätteiden ekologinen käsittely ja hävittäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Paikallisten sosiaali- ja terveysalan resurssien ja palveluiden hyödyntäminen on hankkeen yksi päätavoitteista. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut eli ns. peruspalvelut tukevat elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä. Hankkeen aikana valmistuvat opiskelijat jäävät työhön paikkakunnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 2
eOppimisympäristön ja uusien etäopiskelu- ja -työtapojen mallintaminen on käytettävissä hankkeen jälkeen koulutustoiminnassa ja muissa yhteyksissä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 0
Liikkuminen ja logistiikka järkiperäistetään hyödyntämällä paikallista osaamista, toimintaympäristöjä ja etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Sosiaali- ja terveyspalvelujen korkea laatu ja osaaminen koituvat väestön ja alueella vierailevien turistien tms. terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Hanke mahdollistaa koulutukseen osallistumisen, parantaa työllistymismahdollisuuksia, edistää tiedon saatavuutta ja mahdollistaa korkeakoulukirjaston etäkäytön ja muut tukipalvelut.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hanke edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista parantamalla työllisyyttä ja urakehitystä naisvaltaisella toimialalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Saamelaiskulttuurin ja kielen osaamisen vahvistaminen sairaanhoidollisissa tilanteissa. Maantieteellisen tasa-arvoisuuden toteutumisen vahvistaminen koulutuksen ja terveyspalvelujen saatavuudessa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoria vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 2 3
Sisältyy soveltuvin osin sairaanhoitajan tutkinnon sisältöalueisiin esimerkiksi riskijätteiden käsittelyn osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella hankkeen yhtenä tavoitteena oli tukea maakunnan kehittämistä ja kehittymistä. Hankkeen aikana luotiin mentorointijärjestelmä, jokaiseen hankkeessa olevaan kuntaan. Mentorointimalli jalkautettiin hankkeen loppupuolella osaksi kuntien kehittämissuunnitelmaa. Tätä työtä jatkavat kuntiin koulutetut mentorit, jotka työskentelevät uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja pitkältä poissaololta palaavien työntekijöiden tulena.
Kuntiin saatiin osaavia, omien kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon erityispiirteitä ja tarpeita tunnistavia opiskelijoita työskentelemään sairaanhoitajana omassa kunnassa. (Ivalo 2, Sodankylä 2, Kemijärvi 1, Kittilä 1). Kolmella opiskelijalla opinnot jatkuvat. Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella hankkeen aikana opiskelijoille luotiin mahdollisuus kunnassa työskenteleville lähihoitajille urakehitykseen, joka arviointikyselyjen mukaan ei olisi ollut mahdollista ilman koulutusta, joka tuotiin kuntiin. Näin pystyttiin osaltaan vastaamaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön eläköitymiseen täsmäkoulutuksella ja pystyttiin vahventamaan ammattitaidon pysymistä pohjoisen kunnissa ja opiskelijoiden kiinnittyminen työskentelemään omalla paikkakunnalla. Sairaanhoitajakoulutuksen aikana kehitettiin opiskelijoiden saamenkielen ja –kulttuurin osaamista vapaavalintaisissa opinnoissa, joka oli kaikkien suoritettava. Kielen harjoitteet liittyivät päivystys ja ikäihmisten sekä mielenterveyspotilaan kohtaamiseen. Hankkeen aikana aluekoordinnaattori tunnisti ja määritteli sekä varmisti sairaanhoitajakoulutuksen liittyvien harjoitteluiden ohjauksen riittävyyden sekä opintojaksojen tavoitteiden täyttymisen edellytykset.
Hankkeen aikana luotiin aluekoordinaattorin työnkuva ja tehtävä, joka sisällytettiin LSHP:n kehittämisyksikön koulutussuunnittelijan toimeen. Toimenkuva on pysyvä. Tällä hetkellä hankkeen päätyttyä toimenkuva painottuu mentorointiin kunnissa sekä Lapin kuntien koulutuksen järjestämiseen kuntien tarpeiden mukaan. Hankkeen aikana nimenomaan aluekoordinaattorin työssä korostui kuntien erityispiirteiden kerääminen säännöllisesti ja niiden eteenpäin vieminen opetussuunnitelman toteutuksen tueksi. Yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun ja LSHP:n kehittämisyksikön kanssa lisääntyi. Hankkeen aikana tehdyssä arviointikyselyssä nousi esille oppilaitoksen ja työelämän (kuntien) välisen yhteistyön lähentyminen.
Hankkeen aikana tehtiin säännöllisesti arviointia webropol-kyselylomakkeella kohderyhmien tyytyväisyydestä ja koulutuksen sujuvuudesta opiskelijoille, kuntien toimijoille ja hankkeen työntekijöille. Mentorikoulutukseen osallistuville tehtiin omaa arviointia koko mentoriprosessin ajan. Keskeisinä tuloksina nousi esille opiskelijoiden näkökulmasta urakehityksen mahdollistaminen alueella. Osalle opiskelijoista koulutukseen osallistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman alueella järjestettävää koulutusta työpajoineen ja teoriaopintoineen etäoppimisympäristössä. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman merkitys nousi tärkeäksi. Mentoreiden tuki opiskelussa kannatteli osittain itsenäistäkin työskentelyä kunnissa, mutta myös henkisessä kasvussa ihmisenä ja hoitajana. Saamen kulttuurin opiskelun merkitys opiskelijoiden mukaan tärkeämpää kuin kieliopin hallinta sairaanhoitajan työssä. Opiskelijoiden mukaan aluekoordinaattorin rooli tuutoroinnin rinnalla mahdollisti nopean yhteydenpidon. Näyttääkin siltä, että aluekoordinaattorilla oli myös osittain tuutorin rooli.
Kuntien toimijoiden arvioinneissa nousi esille aluekoordinaattorin rooli koulun ja kuntien välisessä yhteistyössä. Kunnat kokivat tärkeänä sen, että koulutusta järjestetään alueella. Opiskelijoiden harjoittelujen räätälöinti kunnan osaamistarpeisiin vastaten koettiin hyvänä. Kuntien erityispiirteiden, saamenkielen ja -kulttuurin huomioiminen opetuksessa oli kuntatoimijoiden mukaan erityisen merkittävää Lapin läänin alueella. Mentoroinnin tuoma jakamisen kulttuuri on lisännyt työyhteisöjen vuorovaikutusta, oppimismyönteisyyttä ja työyhteisötaitoja. Opettajien mukaan paikkakunnilla tapahtuva opetus on mielekästä, mikäli työaikaa on varattu riittävästi ja opetusympäristöt ovat toimivat. Kuntien toimijoiden mukaan ilman aluekoordinointia alueellinen koulutus ei olisi mahdollista.
Arviointikyselyjen mukaan jatkuva toiminnan arviointi sekä yhteistoiminnallinen kehittäminen alueen tarpeita huomioiden mahdollistaa sujuvan yhteistyön ja alueen tarpeet huomioivan koulutuksen. Kaikkien toimijoiden mukaan mentorointi on olennainen tuki alueellisen koulutuksen mahdollistajana.