Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20154

Hankkeen nimi: Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1762900-8

Jakeluosoite: Pohjoisrantakatu 5

Puhelinnumero: 050 4099683

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.majakkatalo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankkeen projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.pulkkinen(at)majakkatalo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 00358 50 4081922

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa -hankkeen päämääränä ovat järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävien matalan kynnysten palveluiden integroiminen täydentämään julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuvaa palvelurakennetta. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia, lisätä yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä parantaa työ- ja toimintakykyä järjestöjen, julkisen sektorin ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Hankkeessa vahvistetaan monialaista yhteistyötä sovittamalla yhteen järjestöjen ja julkisen sektorin ennaltaehkäisevän työn toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia hyödyntämällä myös tietoteknologian antamia mahdollisuuksia.

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet:
1. kehittää järjestöjen, julkisen sektorin sekä muiden toimijoiden yhteistyötä rakentamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakenteen toimintamalli
2. koota järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen matalan kynnyksen palvelut hyvinvointitarjottimeksi hankkeen kehityspilotin avulla
3. hyödyntää tietoteknologiaa ja sähköisiä palveluita luomalla järjestöjen hyvinvointitarjottimen sähköisen alustan rakenne
4. integroida järjestöjen matalan kynnyksen palvelut osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakkuuksia ja uudistuvaa palvelurakennetta, ja laatia järjestöjen käyttäjälähtöisen ja kokemuksellisen tiedonkeruun suunnitelma sekä yhteen sovittaa kerätty tieto täydentämään kuntien sähköisiä hyvinvointikertomuksia ja alueellista hyvinvointitietoa.

Toimintamallin kehityspilottina pilotoidaan ”Tolokkua elämään – elämänhallinnan eväitä nuorille – toimintamallia”. Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa nuorten hyvinvointiosaamista integroimalla järjestöjen asiantuntijuutta ja toimintamalleja osaksi julkisen sektorin ja koulutusorganisaatioiden nuorille suunnattua toimintaa.

Hankkeen tuloksena järjestöjen nuorten matalankynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat integroituneet täydentämään julkisen sektorin hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palvelurakennetta. Siinä painottuvat käyttäjälähtöisyys, kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen, ennaltaehkäisy, omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen, teknologian hyödyntäminen ja yhteen sovitettu monikanavaisuus, sekä sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Järjestöjen ja julkisen sektorin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakenteen toimintamalli tehostaa ja mahdollistaa nuorten omien voimavarojen vahvistamista myös vertaistuen, yhteisöllisten palveluratkaisujen tai omaehtoisen toiminnan kautta. Toimintamalli juurrutetaan ja sitä hyödynnetään jatkossa myös kehitettäessä muita elinkaarikohtaisia palveluita.

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat, alle 29 vuotiaat nuoret. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat järjestölähtöistä auttamistyötä toteuttavat hyvinvointialan järjestöt, julkiset sektorin toimijat ja koulutusorganisaatiot. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös alueen yksityisen sektorin toimijat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat, alle 29 vuotiaat nuoret. Välittömään kohderyhmään kuuluvat myös järjestöjen ja julkisen sektorin työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmänä ja yhteistyökumppaneina ovat järjestölähtöistä auttamistyötä toteuttavat hyvinvointialan järjestöt,työpajatoimintaa toteuttavat säätiöt ja yhdistykset sekä julkiset sektorin toimijat ja koulutusorganisaatiot. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi alueen väestö ja yksityisen sektorin toimijat ja alueen väestö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 279 853

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 339 623

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 330 271

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson

Kunnat: Ylitornio, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
hankkeessa edistetään tasa-arvoa vaikka se ei ole päätavoite
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hankkeessa edistetään tasa-arvoa vaikka se ei päätavoite ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
0 neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
neutraali
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
neutraali
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeen tavoitteet edistävät kestävän kehityksen periaatetta kehittämällä toimijoiden välistä luottamusta ja verkostoitumista. Voimavaroja yhdistämällä parannetaan toiminnan tehokkuutta ja vahvistamalla sosiaalista ajattelua sekä palvelujen yhteistä, alueellista kehittämistä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
neutraali
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeen päätavoite on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kehittämällä julkisen sektorin eri hallintokuntien ja järjestöjen ja kuntien yhteistyötä julkisen sektorin palveluiden ja järjestöjen matalan kynnyksen palveluita yhteen sovittamalla.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen toiminta sinällään edistää tasa-arvoa ja lisää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen aikana nostetaan esille erilaisuuden hyväksymisen ja eriarvoisuuden vähentämisen teemoja puolesta olipa kyseessä mikä tahansa toimintaan osallistuva kohderyhmä taho.
Kulttuuriympäristö 0 0
neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa- hankkeen päämääränä oli järjestöjen nuorten matalan kynnysten tuen, toiminnan ja palveluiden kokoaminen ja yhteensovittaminen täydentämään julkisen sektorin uudistuvaa palvelurakennetta. Kehittämistyötä vauhdittamaan perustettiin järjestöjen nuorten elämänkaariverkosto, joka on ollut aktiivisesti mukana hankkeen kaikissa toiminnoissa. Verkosto jatkaa toimintaansa nuorten hyväksi myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen päätavoitteena oli pilotoida ”Tolokkua elämää -elämänhallinnan eväitä nuorille” toimintamallia. Toimintamallissa yhteen sovitettiin järjestöjen asiantuntijuutta ja toimintamalleja osaksi julkisen sektorin nuorille suunnattua toimintaa vahvistaen näin nuorten osallisuutta ja hyvinvointia järjestöjen asiantuntijuuden kautta. Toimintamallin pilotoinnin kautta rakentui Tolokkua elämää Meri-Lapissa- toimintamalli, jonka avulla yhdistysten tuottamaa hyvinvointia ja osallisuutta tuodaan nuorten tietoisuuteen.

Hyvinvointia yhteistyöllä -hankkeen yhtenä osatavoitteena oli luoda esitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteista Länsi-Pohjassa, koota järjestöjen matalan kynnyksen tuki, toiminta ja palvelut järjestöjen sähköiselle hyvinvointitarjottimelle. Hankkeessa kartoitettiin alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytilanteet, mutta esitys ei valmistunut johtuen keskeneräisestä sote-tilanteesta.

Hankkeen toisena osatavoitteena oli kehittää järjestöjen kokemuksellista tiedonkeruuta. Kokemustiedonkeruun pilotointi nosti esille yhdistystoimijoiden kokemuksia yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä yksilöille itselleen.

Hankkeen kolmantena tavoitteena oli rakentaa sähköinen hyvinvointitarjotin, johon koottaisiin yhteen järjestöjen matalan kynnyksen tuet, toiminnat ja palvelut. Hyvinvointitarjotin avautuu toukokuussa 2018.

Hankkeen eri toimintojen avulla edistettiin sosiaalista kestävän kehityksen periaatetta kehittämällä toimijoiden välistä luottamusta ja verkostoitumista.

Hankkeen välitöntä kohderyhmää ovat olleet alle 29- vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Hankkeen välittömään kohderyhmään kuuluivat myös järjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset sekä julkisen sektorin työntekijät.
Välillisinä kohderyhmänä sekä myös hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet järjestölähtöistä auttamistyötä toteuttavat hyvinvointialan yhdistykset, työpajatoimintaa toteuttavat säätiöt sekä koulutusorganisaatiot. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat olleet yksityisen sektorin toimijat sekä kaikkien hankkeen alueen kuntien väestö.

Molemmat kohderyhmät on tavoitettu hankkeen aikana yhdistystapaamisilla, kuntakierroksilla, säännöllisillä työpajatoiminnoilla ja erilaisten koulutusten avulla sekä seminaareissa.