Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20155

Hankkeen nimi: Etelä-Karjalan ohjaamo

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0162193-3

Jakeluosoite: PL 11

Puhelinnumero: 05-6161

Postinumero: 53101

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lappeenranta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Räikkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Nuorisotoimenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.raikkonen(at)lappeenranta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-512 6567

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote, sekä Etelä-Karjalan muut kunnat ovat mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilun nuorisotakuu osiossa. Maakunnan kunnat, Eksote ja TE-toimisto ovat sitoutuneet kokeilussa edistämään nuorisotakuun toteutumista muun muassa ohjaamomallin avulla. Etelä-Karjalan ohjaamo hankkeella tuetaan ohjaamotoimintamallin maakunnallista toteuttamista ja toimintamallin edelleen kehittämistä.

Etelä-Karjalan ohjaamoiden tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista ja nuorten sijoittumista koulutuksen, työelämän tai erilaisten muiden tukitoimien piiriin. Ohjaamon tavoitteena on tarjota nuorille matalankynnyksen palveluohjausta moniammatillisten tiimien toimesta. Ohjaamon ydintoimintaa on henkilökohtainen tiedotus, neuvonta ja ohjaus sekä arjen- ja elämänhallinnan tuki. Ohjaamo tukee nuoria sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisessä, sekä urasuunnittelussa, kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Hankkeen avulla kehitetään myös nuorille suunnattua työpaja- ja harrastetoimintaa nuorten lähtökohdista käsin.

Ohjaamo -palvelupisteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoissa: Lappeenrannassa nuoriso- ja monitoimitalo Monarilla ja Imatralla nuorisotalo Koskiksessa. Lappeenrannan ohjaamo palvelee Lappeenrannan seutukuntaa (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) ja Imatran ohjaamo Imatran seutukuntaa (Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala). Ohjaamo -palvelupisteiden toimintaa täydennetään Eksoten liikkuvilla matalankynnyksenpalveluilla ja toimintamalleilla.

Ohjaamon henkilöstö koostuu ammattilaisista, jotka työskentelevät samoissa toimitiloissa. Ammattilaiset tulevat eri organisaatioista (muun muassa työvoimahallinto, kasvatus- ja opetustoimi, sosiaali- ja terveyspiiri ja muut toimijat) ja työskentelevät nuorten tarpeiden mukaan ohjaamon tiloissa. Palvelupisteestä nuori ohjataan myös muiden, kuten kuntoutus- ja työhallinnon palvelujen sekä tarvittaessa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin.

Ohjaamomallilla poistetaan päällekkäisiä toimintoja ja yksinkertaistetaan nuoriin kohdistuvia palveluita yhden luukun malliksi. Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat helppo saavutettavuus, joustavuus, asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus ja ratkaisukeskeisyys. Hankkeen tavoitteena on, että kaikki ohjaamoissa ja nuorten palveluverkostossa työskentelevät ammattilaiset hyödyntävät nuorten kanssa työskennellessään ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja kehittävät toimintaa verkostojohtamisen avulla. Ohjaamossa työskentelevät ammattilaiset ja yhteistyökumppanit käyvät ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen koulutuksen ja perehtyvät maakunnalliseen palveluverkkoon, siten että nuoren haasteisiin pystytään vastaamaan kaikissa tilanteissa.

Alueellisena erityispiirteenä hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajanuorten yhteiskuntaan sijoittumista varmistamalla koulutuksen loppuun suorittaminen ja koulutuksen jälkeen työelämään siirtyminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki alle 30-vuotiaat nuoret, mutta erityisesti ilman koulutusta ja/tai ilman työpaikkaa olevat nuoret aikuiset sekä opintonsa ja/tai varusmiespalveluksen keskeyttäneet. Nuoret pyritään saamaan ohjaamon palveluiden piiriin heti työttömyyden alkuvaiheessa.

Alueellisena erityisryhmänä ovat alle 30-vuotiaat ilman koulutusta ja/tai ilman työpaikkaa olevat maahanmuuttajanuoret. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisuhan alla oleviin ja/tai syrjäytyneisiin nuoriin ja niihin, jotka käyttävät monia palveluja.

Kohderyhmänä ovat myös ohjaamotoimintaan osallistuvat taho/organisaatiot ja niiden työntekijät, joiden osaaminen työskennellä moniammatillisessa verkostossa kasvaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke mahdollistaa myös kolmannen sektorin toiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisen yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 458 550

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 458 550

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 611 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 611 400

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1104

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi perustuu tilastoihin sekä nuoriso- ja sosiaalityötä tekevien henkilöiden kokemuksiin ja arvioihin. Hankkeen kohderyhmään kuuluu molempien sukupuolien edustajia, mutta esimerkiksi Etsivän nuorisotyön asiakkaista suuri osa on miehiä, mikä tullaan huomioimaan mm. ohjaamon viestinnässä ja pilottipajoissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeen toimenpiteitä suunnataan asiakaslähtöisesti nuoria kiinnostaviin aiheisiin. Toimenpiteisiin voivat osallistua kiinnostuksen mukaan osallistua sekä naiset että miehet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeessa tarjotaan sekä naisille että miehille mahdollisuus osallistua hankkeessa toteuttaviin toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Työpajoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Nuorille opastetaan arjenhallintataitoja ympäristöarvoja kunnioittaen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen toimitilat täyttävät voimassaolevan lainsäädännön vaatimukset. Tiloissa huomioidaan kulutukseen, tuotantoon ja energiatalouteen liittyvä haasteet. Toimintaa suunnitellaan siten, että materiaaleja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan ja ehkäistään jätteiden syntymistä. Valitaan palveluita, joissa on huomioitu uusiutuvien raaka-aineiden käyttö. Suositaan toimintoja jotka vähentävät kuljetustarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan leiritoimintaa, seikkailupedagogiikkaa ja luontoon liittyviä toimintoja. Toiminnan kautta vahvistetaan nuorten myönteistä suhtautumista luontoon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnan vaikutukset eivät kohdistu välittömästi tai välillisesti vesistöihin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat mm. Martat ja 4H, joilla kestävä kehitys, kierrätys ja luonnonmukaisuus toistuvat toiminnassa ja materiaalivalinnoissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeen toiminnalla ei ole välittömiä vaikutuksia uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen. Nuorten tietoisuutta uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämisestä kuitenkin tuetaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hanke tukee elinkeinorakenteen kehittämistä tekemällä yhteistyötä paikallisten yritysten ja työvoimaviranomaisten (työharjoittelut ja -kokeilut) ja kolmannen sektorin kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Tieto- ja neuvontapalvelut ovat osa ohjaamon toimintaa. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tehostaa toimintaa ja vähentää paikkasidonnaisuutta ja tuo tarjolle uusia työkaluja ja työmenetelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Monialaiset palvelupisteet löytyvät kaupunkien keskustoista, jolloin palvelujen saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, pyörällä ja jalan paranee. Samalla liikkuminen eri palvelupisteiden välillä vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän hyvinvoinnin edistäminen. Nuori on osallisena oman urasuunnitelman rakentamisessa ja näin sitoutuu paremmin myös toimenpiteisiin.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Kunnioitetaan lapsi- ja nuorisopolitiikan periaatteita yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja arjen hallinnasta. Ohjaamon henkilöstö edustaa samoja arvoja ja toteuttaa työssään nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista, nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä ja nuorten elinolojen parantamista. Hanke edistää nuorten palveluiden saatavuutta asuinpaikasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Tiedostetaan alueen erilaisuus ulkomaalaisväestön osuudesta alueellamme. Vuoden 2012 lopussa Etelä-Karjalassa asui 6 200 ulkomaalaista, heistä 3 200 oli entisen Neuvostoliiton alueelta. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanuorista 50 % alkaa olla syrjäytyneitä. Hanke edistää kaikkien alueen nuorten yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 4
Hanke edistää välillisesti nuorten tuntemusta oman alueensa kultturiperinnöstä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kuntien kulttuuri- ja sivistystoimien kanssa.
Ympäristöosaaminen 4 2
Hankkeessa käytetään kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan. Hanke tulee välillisesti kaikkien siihen osallistuvien ympäristöosaamista käytännön tekemisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Karjalan Ohjaamo-hankkeen tavoitteena oli edistää nuorisotakuun toteutumista ja nuorten sijoittumista koulutuksen, työelämän tai erilaisten muiden tukitoimien piiriin.
Hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki alle 30-vuotiaat, mutta erityisesti ilman koulutusta ja/tai ilman työpaikkaa olevat nuoret aikuiset sekä opintonsa ja/tai varusmiespalveluksen keskeyttäneet. Alueellisena erityisryhmänä olivat alle 30-vuotiaat ilman koulutusta ja/tai ilman työpaikkaa olevat maahanmuuttajanuoret. Erityistä huomiota kiinnitettiin syrjäytymisuhan alla oleviin ja/tai syrjäytyneisiin nuoriin ja niihin, jotka käyttävät monia palveluita. Kohderyhmänä olivat myös nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Lappeenrantaan ja Imatralle perustettiin Ohjaamo-palvelupisteet. Lappeenrannan toimipisteen palvelualueena oli läntisen Saimaan kuntien alue (Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari). Imatran palvelualueena olivat pohjoisen Saimaan kunnat (Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti). Ohjaamon nuorille tarjottiin matalankynnyksen palveluohjausta, jonka ytimessä olivat henkilökohtainen tiedotus, neuvonta ja ohjaus sekä arjen- ja elämänhallinnan tuki. Molemmissa Ohjaamoissa toimi eri organisaatioiden ja ammattiryhmien edustajista koostuva monialainen tiimi. Moniammatillisten tiimien avulla nuoret saivat tukea urasuunnittelussa, kouluttautumisessa, työllistymisessä ja arjenhallinnassa.
Hankkeen avulla Ohjaamo-pisteissä kehitettiin myös nuorille suunnattua harrastetoimintaa nuorten lähtökohdista käsin. Toiminnan avulla nuoret saivat keinoja mm. sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen. Hanke tarjosi erilaisia koulutuksia, tilaisuuksia ja tapahtumia sekä nuorille, että ammattilaisille.