|
|
|
Hankekoodi: S20156
Hankkeen nimi: Ohjaamo Lahti
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lahden kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0149669-3
Jakeluosoite: Lahden kaupunki, Kirjaamo, PL 202
Puhelinnumero: 050 398 5665
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lahti.fi/nuorisopalvelut
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEHTINEN JAANA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.lehtinen(at)lahti.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 518 4490
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoite:
Ohjaamo Lahden tavoitteena on
• koota yhteen paikkaan useita nuorten palveluita, jotka liittyvät nuorisotakuun toteuttamiseen
• vähentää päällekkäistä työtä ja oikaista nuoren prosessia
• luoda ohjaus- ja palvelumalli, jossa nuoren käytössä on keskeiset palvelut samasta toimipisteestä ja muut nuorisotakuuseen liittyvät nuoren tarvitsemat palvelut verkostomaisen työotteen takana.
• nuorisotakuun kuntakokeilusopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja edistäminen
• nykyisten palveluiden yhteensovittaminen.
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalli, jonka kautta nuori saa kaikki työllistymis- tai koulutuspolkunsa edistämiseen tarvittavat palvelut yhden palvelupisteen kautta. Palvelupisteen tarkoituksena ei ole ohjata nuorta edelleen palvelusta toiseen, vaan koota nuoren tarvitsemat palvelut hänen ympärilleen helposti saataville.
Kohderyhmät:
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttamiseen osallistuvien organisaatioiden Ohjaamossa työskentelevä henkilöstö: Lahden kaupungin Nuorisopalvelut, Lahden kaupungin sosiaali-ja terveystoimialan aikuissosiaalityö, työhönkuntoutuspalvelut ja konsernipalveluiden työllisyysasiat-yksikkö, Hämeen TE-toimisto, Koulutuskeskus Salpaus, Avainsäätiö, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Litti-hanke, Nuorisoasuntoliitto ja Kela sekä Ohjaamossa työskentelevä henkilöstö.
Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat 17-24-vuotiaat lahtelaiset työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä alle 30-vuotiaat lahtelaiset vastavalmistuneet. Hankkeen aikana ilmenneestä tarpeesta on mahdollista ottaa mukaan kohderyhmiksi myös muita ko. palvelua tarvitsevia alle 30-vuotiaita.
Hankkeen aikana mukaan voi tulla uusia, alueellisesti tarkoituksenmukaisia kohderyhmiä ja toimijoita.
Toimenpiteet:
Toiminnan suunnittelu ja yhteinen näkemys toimijoiden kesken, ohjausprosessin kokeileminen ja kehittäminen, prosessin mallintaminen, Ohjaus- ja palvelumallin juurruttaminen ympäristöönsä.
Tulokset:
- Lahteen syntyy yhteinen ohjaus- ja palvelumalli nuorisotakuun toteuttamiseksi
- poikkihallinnollinen yhteistyö nuorten asioissa lisääntyy ja muuttuu koordinoiduksi ja suunnitelmalliseksi palvelukokonaisuudeksi
- ohjaus- ja palvelumallin kautta tuotettujen palveluiden vaikuttavuus paranee, jolloin niiden tuottaminen on myös kustannustehokkaampaa
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttamiseen osallistuvien organisaatioiden hankkeen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö: Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Lahden kaupungin sosiaali-ja terveystoimialan aikuissosiaalityö, työhönkuntoutuspalvelut ja konsernipalveluiden työllisyysasiat-yksikkö, Hämeen TE-toimisto, Koulutuskeskus Salpaus, Avainsäätiö, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Litti-hanke, Nuorisoasuntoliitto ja Kela.
Toimintamallin kehittämisen alkaessa kohderyhmänä ovat 17-24-vuotiaat lahtelaiset työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä alle 30-vuotiaat lahtelaiset vastavalmistuneet. Hankkeen aikana ilmenneestä tarpeesta on mahdollista ottaa mukaan kohderyhmiksi myös muita ko. palvelua tarvitsevia alle 30-vuotiaita. Hankkeen aikana mukaan voi tulla uusia, alueellisesti tarkoituksenmukaisia toimijoita ja kohderyhmiä.
Muutoshakemus 6.9.2016:
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttamiseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstö.
Toimintamallin kehittämisen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat lahtelaiset työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (17-29-vuotiaat). Hankkeen aikana mukaan voi tulla uusia, alueellisesti tarkoituksenmukaisia toimijoita ja kohderyhmiä.
Muutoshakemus 13.12.2017
Muutokset ostopalveluihin (Ks. LIITE Asiantuntijapalvelut/Matkalla duuniin! -palvelun kehittäminen:
•asiantuntijapalvelut (mm. konsultaatiopalvelut, asiantuntijaesitykset, työnhakijabrändäys, itsensä työllistäminen ja yrittäjyys)
•Matkalla duuniin! –palvelun integrointi tiiviimmin osaksi Ohjaamo Lahtea****:
1) sisällöllinen ja tekninen kehittäminen vastaamaan monimuotoistuneen työelämän tarpeita
2) Nuorten ja yrittäjien kohtaamisen vahvistaminen
****Matkalla duuniin! –palvelun kehittäminen ja integrointi kiinteämmin Ohjaamo Lahteen. Matkalla duuniin! -palvelu on Ohjaamo Lahdessa käytettävä työkalu nuorten työllistymisen tueksi. Palvelussa nuoret ja yritykset kohtaavat työkokeilun, oppisopimuksen, työpaikan ja uuden yrittäjyyden merkeissä. Nuoret voivat valmentajiensa avustuksella luoda palveluun omia työnhakuilmoituksia ja yritykset voivat ilmoittaa omista vapaista paikoistaan. Nuoren ja yrittäjän tukena toimii taustalla työhönvalmentaja. Palvelu on suunnattu lahtelaisille työttömille 17-29 -vuotiaille nuorille sekä kaikille yrityksille. Palvelun ylläpitäjinä toimivat Lahden kaupungin nuorisopalvelut ja Lahden Yrittäjät ry.
Matkalla duuniin! palvelu on saanut käyttäjiltä hyvää palautetta, mutta käyttäjien virta suhteessa käytettyihin resursseihin on ollut pieni. Kokeilupolku on ollut suosituin eli nuoret ovat olleet yrityksissä palvelun kautta työkokeiluissa erimittaisia jaksoja. Työpolkuja eli työllistymisiä palkkatyöhön palvelun kautta on tapahtunut vähän. Selvitysten mukaan kyse ei ole ainoastaan markkinoinnin lisäämisen tarpeesta, vaan myös palvelun kohderyhmän, tavoitteen ja sisällön tarkentamisesta sekä teknisen toteutuksen uudelleenarvioinnista. Lisätietoja: www.matkalladuuniin.fi
Paikalliset oppilaitokset, yritykset ja yhdistykset sekä nuorten lähiomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 849
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 338 492
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 132
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 451 322
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti
Jakeluosoite: Sammonkatu 8
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: Lahti
Suunniteltu: 74
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 166
Suunniteltu: 321
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Lahden kaupungissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa yksiköissä. Luonnonvarojen käyttö huomioidaan mm. paperin, energian ja liikkumisen osalta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Palveluiden keskittäminen ja asiakkaan asiointiliikennöinnin väheneminen vaikuttavat mm. liikenteen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole nähtävissä suoria tai välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Lahden kaupungissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa yksiköissä, mm. veden käyttö ja liikennöinti. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Lahden kaupungissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa yksiköissä. Nuorisopalveluissa on kierrätysjärjestelmä, jolla hyödynnettävä materiaali kerätään uusiokäyttöön. Kierrätysmateriaaleja käytetään myös omassa toiminnassa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Lahden kaupungin käyttämän sähkön ja lämmön tuottaa Lahti Energia, joka käyttää energiatuotannossaan myös uusiutuvia energianlähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa mallinnetaan nimenomaan aineetonta palvelutuotetta, joka voi jatkossa olla ainakin osittain myös liiketoimintaa. Julkisena palveluna hanke yksinkertaistaa nykyistä toimintamallia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Palveluiden keskittäminen vähentää asiakkaiden ja työntekijöiden tarvetta siirtyä osoitteesta toiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintamalli, joka parantaa nuoren mahdollisuutta ohjautua oikeisiin, tilanteensa mukaisiin palveluihin. Nuori saa palvelut nopeammin ja joustavammin, jolloin syrjäytyminen on estettävissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Hankkeessa huomioidaan nuoret palveluiden käyttäjinä ja tarvitsijoina. Tavoitteena on tuottaa palvelut niin, että myös nuoret osaavat niitä käyttää. Kehittämistyössä huomioidaan molempien sukupuolten tarpeet toiminnan suhteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Toiminnassa huomioidaan kulttuurien moninaisuus ja erityisryhmien tarpeet, kuten esteettömyys. Toiminta on määritellyn kohderyhmän käytettävissä yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Nuorisopalveluiden henkilökunnalle järjestetään koulutusta ympäristöasioissa ja kaikilla toimipisteillä on omat kestävän kehityksen tavoitteet, joita seurataan. Ympäristökasvatus on osa kaikkea nuorille järjestettävää toimintaa nuorisopalveluissa. | ||
Ketterän strategian avulla Lahteen on syntynyt yhteinen ohjaus- ja palvelumalli nuorisotakuun toteuttamiseksi alle 30-vuotiaille lahtelaisille. Poikkihallinnollinen yhteistyö nuorten asioissa työllistymisen, koulutuksen ja tulevaisuuden suunnittelussa on merkittävästi lisääntynyt ja muuttunut koordinoiduksi ja suunnitelmalliseksi palvelukokonaisuudeksi. Saman katon alla on työskennellyt nuorten asiakkaiden hyväksi valtion ja kunnan työntekijöitä, oppilaitosten edustajia, 3. sektorin työntekijöitä ja yrittäjiä.
Ohjaus- ja palvelumallin kautta tuotettujen palveluiden vaikuttavuus on parantunut, jolloin niiden tuottaminen on ollut kustannustehokkaampaa. Esimerkiksi Lahden kaupungin nuorisopalveluiden työhönvalmennuksen prosessi on lyhentynyt 6-8 viikkoa. Hankkeen kautta nuoret ovat työllistyneet hyvin. Erityisesti mikroyritysten ja henkilöstöalan yritysten kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Monenlaiset nuoret ovat osallistuneet Ohjaamo Lahden kehittämiseen: esimerkiksi palautteenkeruuseen, palvelupisteen sisustuksen suunnitteluun ja toteutukseen, some-markkinointiin ja viestintään sekä rekrytointikonseptien hahmotteluun.
Ohjaamo Lahden kehittäminen on perustunut ymmärrykseen uuden työn periaatteista. Uusi elinvoimainen työ tarkoittaa monimuotoistuvaa työelämää, jossa työ, opinnot ja mahdollisesti yrittäjyys vuorottelevat samanaikaisesti tai peräkkäisinä jaksoina. Joillekin saattaa elämään sisältyä myös vapaajaksoja. Ohjaamo Lahti on osoittautunut innovatiiviseksi testialustaksi, jossa ketterän strategian avulla ja kokeilemalla kehittäen on etsitty uusia työllistymistuotteita. Hankkeen aikana Ohjaamo Lahden ns. työllistämisen ekosysteemi on muotoutunut yksittäisistä työllistymistuotteista kohti kokonaisvaltaista palvelukokonaisuutta. (vrt. Pitkänen, S. & ym. 2017. Kehittyvät nuorten työllistämisen keinot Ohjaamoissa. Kuntoutussäätiö.)
Uuden työn lisäksi Ohjaamo Lahden yhdenluukun palvelumallin kehittäminen on vaatinut ymmärryksen syventämistä ns. kompleksisista systeemeistä ja kaaosteoriasta. Valtakunnallisesti on meneillään historiallisesti merkittävä julkisen hallinnon muutosvaihe. Ohjaamot ovat yksi palveluiden edelläkävijäryhmä maakuntauudistuksessa, johon kaaosteoria liittyy väistämättä. Päättäjien, virkamiesten, yrittäjien, yksittäisten työntekijöiden ja asiakkaiden on ymmärrettävä kaaoksen periaatteet. Kaaoksen ymmärtäminen ei ole itsetarkoitus, vaan väistämätön askel kohti parempaa asiakaspalvelua, kustannussäästöjä ja järkevää reagointia tulevaisuuden työllistymishaasteisiin.
Ohjaamo Lahti tunnistettiin kompleksisten peruslähtökohtien vuoksi johtajattomaksi asiantuntijayhteisöksi. Johtajattoman yhteisön esikuvaa on haettu Aalto yliopiston Design Factorystä. Kaaosteoriaan pohjautuva johtamisen (johtajattomuuden) ja työn kokeilukulttuuri pohjautuu luottamukseen, rohkeuteen ja innostavuuteen. Ohjaamo Lahdessa on harjoiteltu alhaalta ylöspäin suuntautuvaa itsenä johtamisen toimintakulttuuria (bottom-up), jossa asiakas on osa yhteisöä. Epäonnistumiset on ymmärretty oppimistilanteiksi. Tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja vaikuttavuusmittarit ovat olleet asiakkaille avoimia. Perinteinen johtamismalli toteutuu yleensä ylhäältä alas (top-down).
Ohjaamo Lahden johtajattomassa asiantuntijayhteisössä on harjoiteltu samalla tiedolla johtamista. Ohjaamossa on kyseenalaistettu faktoihin ja tutkimustuloksiin peilaten esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitoon liittyviä uskomuksia ja vääriä mielikuvia (Ohjaamo Lahti - Seitsemän myyttiä työstä -hankejulkaisu 2017). Toisaalta Ohjaamot itsessään ovat arvokas tutkimuskohde esimerkiksi instituution rakentumisen näkökulmasta, koska julkisen ja yksityisen sektorin toimintakulttuurit sulautuvat Ohjaamoissa vähitellen uusiksi toimintaympäristöiksi. Mallia kehittämiseen on haettu myös käytettävyys- ja käyttöliittymätutkimuksesta sekä SITRA Erätauko -rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun yhteistyöstä.