Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20157

Hankkeen nimi: Ohjaamo Pohjanmaa - Navigatorn Österbotten

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0209602-6

Jakeluosoite: Hovioikeudenpuistikko 7 C

Puhelinnumero: 0406374292

Postinumero: 65100

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.vaasa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nina Waxlax

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nina.waxlax(at)vaasa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407376740

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjanmaan Ohjaamo Luotsi – Lots – pilottihankkeen tarkoituksena on luoda maakunnan nuorille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville kynnyksetön asiointipaikka, ohjaamokeskus. Alussa palvelut on suunnattu Vaasan ja Mustasaaren nuorille ja myöhemmin kaikille Pohjanmaan alueen nuorille. Keskus sijaitsee Vaasan kaupungin ydinkeskustassa (saavutettavuus). Palvelut tuotetaan kaksi- ja tarvittaessa monikielisinä palveluina (tulkkipalvelu). Ohjaamon tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan ohjauksen (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus, työnhaku, opiskelu) tarve sekä antaa ohjausta ja neuvontaa tai ohjata/saattaa asiakas hänen tarvitsemansa palvelun piiriin. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaamopalveluista tiedotettaessa, palveluun ohjautumisessa ja ohjauksessa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Lähtökohtana on, että ohjaamokeskus koetaan paikaksi, jossa saa apua ja asiakas ei jää vaille ohjausta ja tukea.


Ohjaamossa on matalan kynnyksen ohjausta ja toimintaa nuorille. Palvelut ovat saatavilla siten, etteivät ne leimaa asiakkaita. Toiminnan kehittämisessä sekä varsinaisessa toiminannassa ovat asiakkaat osallisina esimerkiksi vertaistukiryhmien vetäjinä, eri tapahtumien järjestäjinä tai muulla tavalla, joka vahvistaa asiakkaan itsetuntoa ja uskoa omaan osaamiseen.

Ohjaamokeskus on tarkoitus rakentaa Vaasan kaupungin nuorisopalveluiden keskustan yksikköön. Yksikön palvelutarjontaa laajennetaan sekä työ- ja toimintatapoja muutetaan siten, että ne vastaavat ohjaamotoiminnan tarkoitusta ja tavoitteita. Nuorisopalveluiden yksikön nykyiset palvelut ovat: Nuorisokahvila Walkers, etsivän nuorisotyön palvelut, perhekeskuspalvelut, nuorten osallisuus (nuorisovaltuusto), nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari (palvelupiste + palvelusivusto netissä) ja monikulttuurinen nuorisotyö.

Tavoitteena on ensimmäisen hankevuoden aikana lisätä ohjaamokeskuksen koulutukseen ja työllistymiseen sekä nuorten elämänhallintaan liittyviä palveluja (TE-toimisto, eri oppilaitokset, sosiaalipalvelut, kolmassektori) erilaisten teemapäivien (yhteishaku, kesätyöpaikkojen hakuohjeistus, ensimmäisen CV:n laatiminen jne.) ja kurssien (työelämänvalmennuskoulutus Vaasan 4H:n toimintamallin mukaan jne.) muodossa. Lisäksi tarkoituksena on kouluttaa ohjaamokeskuksen henkilöstö ohjaamotoiminnan periaatteisiin. Tarkoituksena on, että jokainen ohjaamokeskuksen työntekijä tekee asiakaskartoituksia ja ohjaa nuoren tarvittaessa palvelujen piiriin.

Ohjaamokeskus järjestää asiakkaiden tarpeen mukaan matalankynnyksen kerho- ja ryhmätoimintaa, esim. toiminnalliset vertaisryhmät, ohjaamokeskuksen tai muualta vuokratuissa tiloissa (palveluiden hyvä saavutettavuus).

Tarkoituksena on kolmen hankevuoden aikana rakentaa Pohjanmaan alueelle toiminta- ja yhteistyömalli, joka edistää nuorisotakuun toteutumista ja elinikäistä ohjausta sekä ehkäisee ennalta nuorten syrjäytymistä ja johon kaikki alueen keskeiset toimijat ovat sitoutuneet (TE-toimisto, Kela, sosiaali- ja terveystoimijat, työpajat, nuorisotyö, oppilaitokset, vapaaehtoisjärjestöt, yrittäjäjärjestöt, oppisopimustoimisto ja työ- ja elinkeinoelämä sekä muut mahdolliset toimijat). Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää eri palvelukäytäntöihin soveltuva ohjausmalli, minkä tarkoituksena on siirtää palveluiden painopistettä palveluneuvonnasta palveluidenohjaukseen.

Ohjaamossa kehitetään ohjausosaamista kansainvälisellä tasolla etenkin Ruotsin Västerbottenin ja Uumajan kaupungin kanssa. Tarkoituksena on vertailla (benchmarking) eri tapoja tuottaa ohjauspalveluita sekä
ohjausasiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämis- ja kehittämistapoja. Tuloksena saadaan aikaan uusia tapoja kehittää ohjaustoimintaa ja ohjaajien ammatilliseen kehittämiseen liittyvää toimintaa sekä ottaa hyvät käytänteet osaksi omaa toimintaa.

Osaamisen ja laadun kehittämisessä ohjaamohanke tekee yhteistyötä Botnia-Atlantica -hankkeen "Utveckling av vägledning" kanssa. Hankkeen on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2015 ja siinä ovat mukana Åbo Akademi, Uumajan yliopisto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen sivistystoimi ja Västerbottenin ohjauksesta vastaavat organisaatiot. Tarkoituksena on yhdistää tieteellinen tutkimus ja käytännön ohjausosaaminen.

Ohjaamo kehittää työ- ja toimintatapoja, joilla palveluita voidaan tarjota tasapuolisesti myös haja-asutusalueilla. Hankkeen aikana on tarkoitus luoda pysyvä toimintamalli, johon kaikki Pohjanmaan alueen kunnat ja eri toimijat ovat sitoutuneet toiminnallisesti ja taloudellisesti. Ohjaamohanke tuottaa moniammattillista ohjausta, joka edistää asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta itsenäisinä toimijoina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on kaksi kohderyhmää:

1) Alle 30 vuotiaat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, jotka tarvitsevat tukea tulevaisuutensa paaluttamiseksi. Se tuki voi olla koulutukseen, työhön, kuntoutukseen, vapaa-aikaan tai muuhun henkilön tulevaisuuden epävarmuustekijöihin liittyvää tukea ja apua.

2) Palveluntarjoajat, jotka ovat eri virallisten organisaatioiden kuten Kela, Te- toimisto, sosiaalipalvelut ja muut asiantuntijat. Muita tärkeitä tämän kohderyhmän toimijoita ovat pajat ja niihin verrattavat toimijat sekä kokemusasiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tähän kuuluu kolmannen sektorin nuorille palveluja tarjoavat eri toimijat ja vapaaehtoisjärjestöt, kuten kansalaisopistot, SPR, setlementtiyhdistys, Kriisipalvelu ja Irti Huumeista Ry.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 879

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 429

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 521 172

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 441 905

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Kyrönmaan, Vaasan, Sydösterbottens kustregion

Kunnat: Laihia, Vöyri, Uusikaarlepyy, Kristiinankaupunki, Kaskinen, Pedersören kunta, Mustasaari, Kruunupyy, Pietarsaari, Luoto, Isokyrö, Maalahti, Vaasa, Närpiö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 611

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kehittää palvelujärjestelmää ja mallia sekä ohjausosaamisen kehittämistä ja ylläpitoa ja ohjauksen laatua kaksikielisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolten yhdenvertaista kohtelua ja tiedossa on kansalliset ja kansainväliset koulumenestys- ja nuorisotutkimukset, joista tulee esille tyttöjen ja poikien eroja. Nämä haasteet otetaan huomioon hankkeessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
OHJAAMO-malli kehitetään kaikille iästä, sukupuolesta ja kulttuuritaustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeen tiedottamisessa yms. pyritään sähköiseen tiedottamiseen siinä määrin kuin se on mahdollista ilman että kohderyhmät kärsivät siitä (tavoitettavuus, saavutettavuus).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Matkustamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Konttoritarvikkeissa pyritään käyttämään kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on toimiva lajittelu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Matkustamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä. Konttoritarvikkeissa pyritään käyttämään kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on toimiva lajittelu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Konttoritarvikkeissa pyritään käyttämään kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on toimiva lajittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Lajittelun kautta paikalliselle energiantuotantolaitokselle toimitetaan poltettavat jätteet ja niistä syntyvä energia lämmittää osittain aluetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Työllisyyden ja osaavan henkilökunnan varmistaminen elinkeinoelämälle ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 5
Kohtaamo-hankkeen kautta valtakunnallinen nettiohjausjärjestelmä. Palvelukonseptien kokonaisvaltainen kehittäminen alueen kohderyhmälle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Matkustamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Palvelulla pyritään edistämään koulutusta ja työllisyyttä syrjäytymisvaarassa olevien keskuudessa ja näin vähentämään köyhyyttä ja lisäämään hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Pyritään ottamaan asiakaslähtöisesti tarpeet huomioon, jolloin myös sukupuolinäkökulma on huomioitu.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Pyritään tarjoamaan alueen väestölle kaksikieliset palvelut. Lisätään kantaväestön ja monikultturisen taustan omaavan väestön keskinäistä sosiaalista toimintaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 7 5
Monikulttuurisen väestön integroituminen alueen/Suomen tapoihin/normeihin toimia, esim. lajittelu, kierrätys, liikennekulttuuri.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-