Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20157

Hankkeen nimi: Ohjaamo Pohjanmaa - Navigatorn Österbotten

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0209602-6

Jakeluosoite: Hovioikeudenpuistikko 7 C

Puhelinnumero: 0406374292

Postinumero: 65100

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.vaasa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nina Waxlax

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nina.waxlax(at)vaasa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407376740

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjanmaan Ohjaamo Luotsi – Lots – pilottihankkeen tarkoituksena on luoda maakunnan nuorille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville kynnyksetön asiointipaikka, ohjaamokeskus. Alussa palvelut on suunnattu Vaasan ja Mustasaaren nuorille ja myöhemmin kaikille Pohjanmaan alueen nuorille. Keskus sijaitsee Vaasan kaupungin ydinkeskustassa (saavutettavuus). Palvelut tuotetaan kaksi- ja tarvittaessa monikielisinä palveluina (tulkkipalvelu). Ohjaamon tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan ohjauksen (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus, työnhaku, opiskelu) tarve sekä antaa ohjausta ja neuvontaa tai ohjata/saattaa asiakas hänen tarvitsemansa palvelun piiriin. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaamopalveluista tiedotettaessa, palveluun ohjautumisessa ja ohjauksessa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Lähtökohtana on, että ohjaamokeskus koetaan paikaksi, jossa saa apua ja asiakas ei jää vaille ohjausta ja tukea.


Ohjaamossa on matalan kynnyksen ohjausta ja toimintaa nuorille. Palvelut ovat saatavilla siten, etteivät ne leimaa asiakkaita. Toiminnan kehittämisessä sekä varsinaisessa toiminannassa ovat asiakkaat osallisina esimerkiksi vertaistukiryhmien vetäjinä, eri tapahtumien järjestäjinä tai muulla tavalla, joka vahvistaa asiakkaan itsetuntoa ja uskoa omaan osaamiseen.

Ohjaamokeskus on tarkoitus rakentaa Vaasan kaupungin nuorisopalveluiden keskustan yksikköön. Yksikön palvelutarjontaa laajennetaan sekä työ- ja toimintatapoja muutetaan siten, että ne vastaavat ohjaamotoiminnan tarkoitusta ja tavoitteita. Nuorisopalveluiden yksikön nykyiset palvelut ovat: Nuorisokahvila Walkers, etsivän nuorisotyön palvelut, perhekeskuspalvelut, nuorten osallisuus (nuorisovaltuusto), nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari (palvelupiste + palvelusivusto netissä) ja monikulttuurinen nuorisotyö.

Tavoitteena on ensimmäisen hankevuoden aikana lisätä ohjaamokeskuksen koulutukseen ja työllistymiseen sekä nuorten elämänhallintaan liittyviä palveluja (TE-toimisto, eri oppilaitokset, sosiaalipalvelut, kolmassektori) erilaisten teemapäivien (yhteishaku, kesätyöpaikkojen hakuohjeistus, ensimmäisen CV:n laatiminen jne.) ja kurssien (työelämänvalmennuskoulutus Vaasan 4H:n toimintamallin mukaan jne.) muodossa. Lisäksi tarkoituksena on kouluttaa ohjaamokeskuksen henkilöstö ohjaamotoiminnan periaatteisiin. Tarkoituksena on, että jokainen ohjaamokeskuksen työntekijä tekee asiakaskartoituksia ja ohjaa nuoren tarvittaessa palvelujen piiriin.

Ohjaamokeskus järjestää asiakkaiden tarpeen mukaan matalankynnyksen kerho- ja ryhmätoimintaa, esim. toiminnalliset vertaisryhmät, ohjaamokeskuksen tai muualta vuokratuissa tiloissa (palveluiden hyvä saavutettavuus).

Tarkoituksena on kolmen hankevuoden aikana rakentaa Pohjanmaan alueelle toiminta- ja yhteistyömalli, joka edistää nuorisotakuun toteutumista ja elinikäistä ohjausta sekä ehkäisee ennalta nuorten syrjäytymistä ja johon kaikki alueen keskeiset toimijat ovat sitoutuneet (TE-toimisto, Kela, sosiaali- ja terveystoimijat, työpajat, nuorisotyö, oppilaitokset, vapaaehtoisjärjestöt, yrittäjäjärjestöt, oppisopimustoimisto ja työ- ja elinkeinoelämä sekä muut mahdolliset toimijat). Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää eri palvelukäytäntöihin soveltuva ohjausmalli, minkä tarkoituksena on siirtää palveluiden painopistettä palveluneuvonnasta palveluidenohjaukseen.

Ohjaamossa kehitetään ohjausosaamista kansainvälisellä tasolla etenkin Ruotsin Västerbottenin ja Uumajan kaupungin kanssa. Tarkoituksena on vertailla (benchmarking) eri tapoja tuottaa ohjauspalveluita sekä
ohjausasiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämis- ja kehittämistapoja. Tuloksena saadaan aikaan uusia tapoja kehittää ohjaustoimintaa ja ohjaajien ammatilliseen kehittämiseen liittyvää toimintaa sekä ottaa hyvät käytänteet osaksi omaa toimintaa.

Osaamisen ja laadun kehittämisessä ohjaamohanke tekee yhteistyötä Botnia-Atlantica -hankkeen "Utveckling av vägledning" kanssa. Hankkeen on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2015 ja siinä ovat mukana Åbo Akademi, Uumajan yliopisto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen sivistystoimi ja Västerbottenin ohjauksesta vastaavat organisaatiot. Tarkoituksena on yhdistää tieteellinen tutkimus ja käytännön ohjausosaaminen.

Ohjaamo kehittää työ- ja toimintatapoja, joilla palveluita voidaan tarjota tasapuolisesti myös haja-asutusalueilla. Hankkeen aikana on tarkoitus luoda pysyvä toimintamalli, johon kaikki Pohjanmaan alueen kunnat ja eri toimijat ovat sitoutuneet toiminnallisesti ja taloudellisesti. Ohjaamohanke tuottaa moniammattillista ohjausta, joka edistää asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta itsenäisinä toimijoina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on kaksi kohderyhmää:

1) Alle 30 vuotiaat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, jotka tarvitsevat tukea tulevaisuutensa paaluttamiseksi. Se tuki voi olla koulutukseen, työhön, kuntoutukseen, vapaa-aikaan tai muuhun henkilön tulevaisuuden epävarmuustekijöihin liittyvää tukea ja apua.

2) Palveluntarjoajat, jotka ovat eri virallisten organisaatioiden kuten Kela, Te- toimisto, sosiaalipalvelut ja muut asiantuntijat. Muita tärkeitä tämän kohderyhmän toimijoita ovat pajat ja niihin verrattavat toimijat sekä kokemusasiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tähän kuuluu kolmannen sektorin nuorille palveluja tarjoavat eri toimijat ja vapaaehtoisjärjestöt, kuten kansalaisopistot, SPR, setlementtiyhdistys, Kriisipalvelu ja Irti Huumeista Ry.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 879

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 429

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 521 172

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 441 905

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Sydösterbottens kustregion, Kyrönmaan, Vaasan

Kunnat: Vöyri, Kristiinankaupunki, Laihia, Pedersören kunta, Pietarsaari, Kaskinen, Kruunupyy, Mustasaari, Uusikaarlepyy, Maalahti, Vaasa, Luoto, Närpiö, Isokyrö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 611

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kehittää palvelujärjestelmää ja mallia sekä ohjausosaamisen kehittämistä ja ylläpitoa ja ohjauksen laatua kaksikielisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolten yhdenvertaista kohtelua ja tiedossa on kansalliset ja kansainväliset koulumenestys- ja nuorisotutkimukset, joista tulee esille tyttöjen ja poikien eroja. Nämä haasteet otetaan huomioon hankkeessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
OHJAAMO-malli kehitetään kaikille iästä, sukupuolesta ja kulttuuritaustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeen tiedottamisessa yms. pyritään sähköiseen tiedottamiseen siinä määrin kuin se on mahdollista ilman että kohderyhmät kärsivät siitä (tavoitettavuus, saavutettavuus).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Matkustamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Konttoritarvikkeissa pyritään käyttämään kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on toimiva lajittelu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Matkustamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä. Konttoritarvikkeissa pyritään käyttämään kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on toimiva lajittelu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Konttoritarvikkeissa pyritään käyttämään kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on toimiva lajittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Lajittelun kautta paikalliselle energiantuotantolaitokselle toimitetaan poltettavat jätteet ja niistä syntyvä energia lämmittää osittain aluetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Työllisyyden ja osaavan henkilökunnan varmistaminen elinkeinoelämälle ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 5
Kohtaamo-hankkeen kautta valtakunnallinen nettiohjausjärjestelmä. Palvelukonseptien kokonaisvaltainen kehittäminen alueen kohderyhmälle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Matkustamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Palvelulla pyritään edistämään koulutusta ja työllisyyttä syrjäytymisvaarassa olevien keskuudessa ja näin vähentämään köyhyyttä ja lisäämään hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Pyritään ottamaan asiakaslähtöisesti tarpeet huomioon, jolloin myös sukupuolinäkökulma on huomioitu.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Pyritään tarjoamaan alueen väestölle kaksikieliset palvelut. Lisätään kantaväestön ja monikultturisen taustan omaavan väestön keskinäistä sosiaalista toimintaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 7 5
Monikulttuurisen väestön integroituminen alueen/Suomen tapoihin/normeihin toimia, esim. lajittelu, kierrätys, liikennekulttuuri.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoitus on löytää toimintamalli Pohjanmaalle auttaa nuoria alle 30- vuotiaita löytämään tiet työllistymiseen, koulutukseen ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Hankkeen aikana ei ole kehitetty vain yhtä erillistä palvelupolkua vaan useita eri työkaluja, jotka soveltuvat nuoren eri tilanteisiin.
Hankkeessa tehtiin ensin kaksikielinen strategia, jonka avulla kartoitettiin kaikki olemassa olevat palvelut. Sitä kautta voitiin tunnistaa ne kohdat, joissa oli puutteita/puuttuivat kokonaan ja toisaalta pystyttiin löytämään päällekkäisyydet palveluissa. Tätä työtä olivat kaikki verkoston toimiajat tekemässä yhdessä. Näin voitiin löytää myös vahvempi yhteisöllisyys verkostossa, opittiin tuntemaan toisensa ja saatiin aikaan luottamus. Strategiasta nostettiin esiin kehittämistarpeet ja niiden perusteella lähdettiin luomaan eri poikuja ja työkaluja, joilla nuoria voidaan auttaa tehokkaasti ja nopeasti.
Strategia toimii myös hyvänä työkaluna uusilla Ohjaamo koordinaattoreilla, joskin se on päivitettävä tasaisin välein. Startegiaa painettiin jaettavaksi eri toimija tahoille, mutta se löytyy myös sähköisenä, joka mahdollistaa sen päivityksen tarpeen mukaan.
Jotta nuoria voidaan auttaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti on ollut tarpeen saada tiiviisti toimiva asiantuntija verkosto ja tämä onkin ollut yksi hankkeen suurista haasteista, mutta myös onnistumisista.
Työkalut, joita hankkeessa on kehitetty, pilotoitu ja otettu käyttöön ovat seuraavat:
Sana sanalta video: Tällä esitellään alueen palveluja nuorten esittäminä video klippeinä
Duuni joka puuttui – kilpailu
Ylä-asteikäisille, jotka ovat siirtymässä toiselle asteelle tarkoitettu kilpailu, jossa nuoret pienryhmissä miettivät mitä hyödyllisiä töitä Vaasassa voisi tehdä, mutta nyt jäävät tekemättä. Kilpailu on järjestetty kolmena vuotena ja saanut suurta suosiota luokissa. Parhaat ehdotukset on valittu (10 kpl) ja palkittu. Nämä työtehtävät ovat olleet yleisessä haussa vuoden alussa, samoin kuin kaupungin muut kesätyöpaikat.
Kaikki alueen yläasteen 9. luokkalaiset ovat olleet mukana kilpailussa
Hyppy työelämään nuorille
Nuorille pidetty kouluilla valmennuksia ja niille kaupungin kesätyöntekijöille, jotka saavat ensimmäisen kerran kesätyöpaikan kaupungilta. Valmennuksessa on tutustuttu työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin, miksi pitää olla verokorti tai miten toimitaan sairaustapauksissa. Tämä on madaltanut nuorten kynnystä astua työhön.
Koulukiertueiden aikan syksyisin kaikki 9- luokkalaiset ovat saaneet koulutuksen. Samoin sadat kesätyöntekijät 3- vuoden aikana=> Kesätyön aikana erityisen vähän hankaluuksia työpaikoilla
Hyvä Pomo – koulutus
Pidetty kolmena vuonna lähiesimiehille Vaasan kaupungilla. Infon tarkoituksena on ollut saada esimiehet ymmärtämään perehdytyksen ja vastaanoton merkitys nuorten sopeutumiseen ja siihen, että kesätyöstä jää positiivinen kokemus.
Esimiehet Vaasan kaupungilla todenneet, että jokainen esimies tarvitsisi muutaman vuoden välein tällaisen infon.
Elävä ammattikirjasto
Järjestetty eri kouluissa ja tapahtumissa: Nuoret ovat saaneet valita 8-10 kiinnostavaa ammattia äänestämällä. Nuoret ovat valmistelleet kysymyksiä ammattilaisille. => Ohjaamo on hankkinut ammattilaiset ja toimittanut heille nuorten kysymykset etukäteen. Nuoret kiertävät jokaisessa ”ammattilais -pisteessä” esim. luokittain 15min/piste. Ammattilaiset kertovat omista ammateistaan ja arjestaan. Nuoret ovat pitäneet tästä lähestymistavasta ja myös opettajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä.
Noin 1200 nuorta ovat osallistuneet ammattikirjastoon ja saanet ajankohtaisen kuvan esitellyistä ammateista => helpottaa nuorta miettimään omia kiinnostuksen kohteitaan ja mahdollisuuksiaan.
Työnhaku videot
Olemme yhdessä ensimmäisen vuoden ammattikoululaisten kanssa tehneet työn haku videoita=> Oppilaat ovat saaneet opintopisteitä, videot ovat tulleet todelliseen käyttöön ja nuoret ovat itse kaivaneet esille Ohjaamon avulla eri työnhakutilanteisiin liittyviä asioita, kuten puhelin soitto potentiaaliselle työnantajalle, CV:n teko, työhaastattelu ja siihen valmistautuminen ja ensimmäinen työpäivä. Täsät on ollut hyötyä nuorille opiskelussa ja samalla työnhakuun liittyvät asiat ovat tulleet tutuiksi. Nämä videot löytyvät mm. youtubesta
Noin 30 nuorta tekijöinä => ovat saaneet hyviä työelämän valmiuksia, opintopisteitä ja itsevarmuutta
Seurauspedagogiikka koulutus asiantuntijoille
Verkoston asiantuntijoille järjestettiin seurauspedagogiikan ruotsinkielinen koulutus. => Koulutuksen läpikäyneet ovat kokeneet, että ovat saaneet uusia hyödyllisiä työkaluja heidän omaan työhönsä ja asiakas kohtaamisiin.
12 hlöä saanut uusia työkaluja työhönsä
Restart ja Puls valmennukset
Tarkoitettu nuorille, joilla syrjäytyminen on jo aluillaan ja ovat olleet jo pitkään poissa koulutuksesta/ja/tai työelämästä.
Valmennuksessa on huomioitus työelämän valmiuksien kehittämistä, arjen hallintaa, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat ja ennen kaikkea työllistymiseen ja koulutukseen liittyvien valmiuksien harjoittamiseen. Tavoitteena on ollut työllistyminen/työkokeilu tai koulutus.
Näissä tavoitteissa on onnistuttu erittäin hyvin.
35 nuorta on päässyt takaisin kiinni ”elänän” syrjään.
www.koppari.fi
Hankkeen alussa, kun tehtiin palvelukartoitusta, asiantuntija työryhmä totesi, että palveluja on paljon ja on vaikeaa muistaa mistä mitäkin saa. koppari oli jo olemassa nuorille tarkoitettuna ja meillä lähdettiin kehittämään sitä eteenpäin siten, että myös asiantuntijoille tuli oma sivusto (kirjautumisen kautta), josta he löytävät nuorille apua tarjoavista organisaatioista heti oikean henkilön ja hänen tietonsa. näin saadaan asiakaspalvelutilanteessa nuoren asia nopeasti eteenpäin. Myös nuoret ovat ottaneet Kopparin omakseen alueella.
Asiantuntijoille uusi hyvä työkalu ja nuorille helppo tapa tutustua alueen palveluihin eri elämäntilanteissa.
Boot camp kokonaisuus
Tarkoitettu nivel vaiheessa oleville nuorille, jotka ovat siirtymässä toisen asteen opintoihin. Tunnistetaan ne nuoret yhdessä oppilaitoksen/vanhempien kanssa ne nuoret, jotka kuuluvat riskiryhmään joko keskeyttää toisen asteen opinnot ta8 eivät edes ota opiskelupaikkaa vastaan=> markkinoidaan nuorille 1 kk työelämän valmennus, joka sisältää 2 vk työelämän valmiuksien kehittämistä. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista nuoren eri tilanteiden hallintaa ja tehdään aina räätälöidysti nuoren tarpeiden mukaan. Sen päälle on kahden viikon palkallinen työharjoittelu Tutustu Työelämään ja Tienaa mallin mukaisesti. Kunnat ovat varanneet työllistämismäärärahoista tarvittavan summan. Nuoria tähän on osallistunut 2017 ja 2018 38 ja joista vain yksi keskeytti toiseksi viimeisenä työharjoittelupäivänä (2017). kaikki 2017 nuoret ovat alkaneet toisen asteen opinnot ja jatkavat niitä.

Hankkeen aikana on toteutettu seuraavat hankinnat:
1) Askel askeleelta- video => Tällä esitellään alueen eri keskeisiä palveluita nuorille. se on myös kertaalleen päivitetty.
2) Knowhow- messut: Olemme osallistuneet yhdessä verkoston kanssa messuille. Ensimmäinen vuosi oli palveluiden ja Ohjaamon tutuksi tekemistä. Toisena vuotena oli teemana kokonaisvaltainen hyvinvointi, koulutus ja työelämä. Kolmantena vuotena oli työn haku, rekrytointi, CV ja työhaastattelut. Organisoimme myös pikatreffit työnhakuun potentiaalisten työnantajien kanssa messuilla.
3) Koppari.fi mainokset ja video. Tämä on tarkoitettu nuorille markkinointina, mutta myös asiantuntijoille tapana tehdä koppari tutuksi.
Näitä on esitetty eri teematilaisuuksissa nuorille.

Hankkeessa on järjestetty useita eri rekrytointi tilaisuuksia yhteistyössä te-toimiston, Västerbottenin työnvälitystoimiston ja työnvälitys yritysten kanssa. Näistä suoria tuloksia on ollut 6 suoraa rekrytointia. Tärkeintä näissä on ollut kuitenkin madaltaa nuorten kynnystä hakea töistä, tulla haastatteluun ja vaikka ei heti onnistu niin ei lannistu.

Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa 611 nuorta ja tuloksena saimme 568 eli 93%. Naisia osallistui toimenpiteisiin enemmän kuin oli arvioitu 205( 33,6%) vs 339 (59,7%).
Ikäryhmässä 25 v - 29 v oli tavoite 33.6% kokonaisuudesta, mutta saavutimme vain 5,1%.. Tämä oli pettymys, mutta on huomioitava, että yhteistyökumppani Jupiterin konkurssi osaltaan selittää tätä lukua. Myös se, ettemme saaneet Te- toimistolta pitkäaikaistyöttömien listauksia aiheutti vaikeuksia saavuttaa tätä kohderyhmää. Toisaalta juuri 16-18 vuotiaat ovat niitä nuoria, jotka tarvitsevat ohjausta, jotta syrjäytymisen ja työttömyyden polulle ei edes jouduta.
Maahanmuuttajataustaisia osallistui 15,3 % ja vamman tai vastaavan omaavia nuoria 1,3%. 9,4% nuorista tuli perheistä, jossa kaikki aikuiset ovat työttömiä ja 20%:lla oli vain yksi aikuinen perheessä. Lopetusilmoitusten mukaan työttömiä oli 5,7% ja 1,7% haki aktiivisesti työtä. Työssä oli 27%, työelämän ulkopuolella 2,4% ja opiskelee 63%.
Kaikilta osallistujilta ei saatu lopetuslomaketta ja se johtui käsittääksemme siitä, että kun nuori on saanut tarvitsemansa avun hänellä ei välttämättä ole mitään mielenkiintoa tulla täyttämään lopetuslomaketta. Samoin on tilanne niiden asiakkaiden kohdalla, jotka siirtyivät esimeerkiksi sosiaalipalveluiden piiriin "hävisivät" näköpiirissä. Sosiaalipalvelut ei antanut mitään tietoja Ohjaamolle omista asiakkaistaan, vaikka ne olisivatkin tulleet sinne Ohjaamon kautta.

Ne arvioinnit, joita olemme saanneet toimenpiteiden hyödyllisyydestä osoittavat, että ainakin suurin osa nuorista oli tyytyväisiä eri toimenpiteiden sisältöön. Lyhyellä tähtäimellä voidaan sanoa, että olemme onnistuneet edistämään nuorten työllistymisvalmiuksia, mutta olisi mielenkiintoista saada seurantaan mitä se pitkällä aikavälillä tarkoittaa.

Yhteistyö on ollut tämän hankkeen peruskivi ja sen kehittämiseen on käytetty runsaasti aikaa ja resursseja, sillä heti aluksi kävi selväksi, että palveluita on paljon, mutta nuoria ei osata ohjata sujuvasti palvelusta toiseen. Kaikkiin edellä mainitut toimenpiteet on toteutettu yhdessä verkston kanssa.